Teknologiateollisuusyritysten toteuttamilla ratkaisuilla on merkittävä rooli YK:n ilmastokokousten päätöksissä
Bakussa, Azerbaidzanissa järjestetty YK:n ilmastokokous COP29 päättyi lopulta yliajalla sopuun varhain sunnuntaiaamuna 24.11.2024. Yli kaksi viikkoa kestäneet ilmastoneuvottelut etenivät harvinaisen tahmeasti eikä yhtenäistä linjaa näyttänyt löytyvän keskusteluissa ennen kokouksen päätösviikonloppua. Kokouksessa päätettiin lopulta uudesta, kaikkia maita koskevasta määrällisestä ilmastorahoitustavoitteesta. Lopulta lähes 200 maata hyväksyi sopimuksen ilmastorahoituksesta, jonka mukaan kehittyville maille suunnattava rahoitus nousee 300 miljardiin dollariin vuodessa. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä saatiin useiden vuosien työn jälkeen vihdoin sopu kansainvälisten vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden pelisäännöistä. Näiden sääntöjen myötä Pariisin sopimuksen osapuolet voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella. Markkinamekanismeista hyötyvät myös yritykset,
jotka haluavat ostaa ilmastoyksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta. Kuten Suomen delegaatiota Bakussa tukenut presidentti Stubb totesi: ”Ilmastoratkaisuhin tarvitaan teknologiaa, rahoitusta ja innovaatioita.”
Harmillisesti viime vuoden Dubain kokouksessa kirjatuista fossiilisten polttoaineiden alasajon jatkotoimenpiteistä ei saatu neuvoteltua tämän vuoden kokouksessa. Kuitenkin viime vuonna tehdyt energialinjaukset ovat edelleen voimassa, eikä niitä Bakussa kumottu. Odotukset ovat siis korkealla tämän kokonaisuuden etenemiseksi ja päätettäväksi ensi vuoden ilmastokokouksessa COP30:ssä Brasiliassa.
“Odotukset ovat korkealla ensi vuoden ilmastokokouksesta Brasiliassa.”
Pariisin sopimuksen osapuolten on jätettävä viimeistään ensi vuoden alkupuolella uudet kansalliset ilmastotavoitteet vuodelle 2035. Maiden ilmastotavoitteet tullaan käsittelemään ensi vuoden COP30-kokouksessa. Näiden tavoitteiden pitäisi olla linjassa maapallon lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen. Tärkeää ovat tällä hetkellä G20-maiden ilmoitukset kansallisista ilmastotavoitteista, sillä näillä mailla on iso vastuu energiasiirtymän toteutumisessa. Tämä siirtymä tapahtuu käytännössä myös Teknologiateollisuuden jäsenten toteuttamilla ratkaisuilla.
Hiilivuotoa estävä hiilirajamekanismi (CBAM) nostettiin ilmastokokouksessa useissa keskusteluissa esiin, vaikka se on kansallisesti aiheuttanut usealle yritykselle päänvaivaa. Useat maat kuten Australia, Brasilia ja Turkki ovat myös etenemässä vastaavanlaisissa hiilirajamekanismiprosesseissaan ja ovat tyytyväisiä EU:n edelläkävijyyteen hiilivuodon tilkitsemisessä. Toisaalta Yhdysvallat näkevät hiilirajamekanismin mahdollisuutena houkutella eurooppalaisia yritysinvestointeja. Jatkossa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykytekijöihin ja globaaleihin markkinoihin.
Globaalin etelän COP-kokouksessa esittämät vaatimukset korkean teknologian osalta liittyivät tarpeeseen saada yksinkertaisempia ja edullisempia ratkaisuja, jotka ovat paremmin soveltuvia globaalin etelän markkinoille. Tämä seikka voi kuulostaa tutulta YK:n hankintamenettelyihin osallistuneille yrityksille.
Kaksi toistuvaa vaatimusta nousi COP-29:n keskusteluissa:
1) maapallon lämpenemisen rajoittaminen1,5 asteeseen ei onnistu, ellemme poista hiilidioksidia ilmasta. Toisin sanoen seuraavaksi investoidaan hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön teknologioihin (CCU- ja CCS).
2) Julkisen ja yksityisen sektorin tulee tehdä aktiivista yhteistyötä standardien yhdenmukaistamiseksi.
Bakussa saatiin jo vihiä Euroopan komission tulevasta puhtaan teollisuuden siirtymäaloitteesta, jolla komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tulee starttaamaan toisen kautensa. Komission ilmastopääosaston apulaisjohtajan Jan Dusikin mukaan komissio tarkastelee sähköistämisen ja vetytalouden väliin jääviä mahdollisuuksia. Juuri CCSU-teknologioilla uskotaan olevan roolia.
Samaan aikaan neuvotteluiden takkuillessa eri maiden energia- ja teollisuussektorien edustajat ja yritykset, tutkijat sekä kansalaisjärjestöt kävivät ilmastokokouksen paviljongeilla aktiivista dialogia edistääkseen toimia ja tapoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Tuli erittäin selväksi, että uusia ideoita syntyy ja niiden ympärille kehittyy tiiviisti yhteistyötä. Yritykset kehittävät puhtaan teknologian ratkaisuja, investoivat puhtaaseen energiaan ja tarjoavat jo nyt ratkaisuja ongelmiin.
“Kokouksessa tuli erittäin selväksi, että uusia ideoita syntyy ja niiden ympärille kehittyy tiiviisti yhteistyötä.”
Ympäristövastuullisuus on nykyisin yhä tärkeämpi tekijä kuluttajien ja sijoittajien päätöksenteossa. Yritykset, jotka osoittavat sitoutumista kestävään kehitykseen ja ilmastotoimiin, voivat vahvistaa asemaansa vastuullisina toimijoina ja luoda itselleen kilpailuetua. Useassa paneelissa todettiin, että yritysten osallistuminen COP-kokouksiin on merkki kansainvälisille sijoittajille uskottavista toimijoista kestävän kehityksen markkinoilla. Selkeillä poliittisilla ratkaisuilla ja sääntelyllä luodaan polku yritysten mahdollisuuksille ja uskallukselle tehdä tulevaisuuden investointipäätöksiä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Kannattiko siis osallistuminen ilmastokokoukseen? Kyllä kannatti. Tämän vuoden kokous osoitti, että yritykset ovat ottaneet ilmastojohtajan roolin ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Poliittisilta toimijoilta toivotaan nyt kykyä vastata samaan. Osallistuminen osoitti myös sen, että Teknologiateollisuuden läsnäolo jo Dubaissa poiki tapaamisia ja tilaisuuksia Bakun kokouksessa. Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.
Odotukset ovat siis korkealla ensi vuoden ilmastokokoukselle, sillä yritykset ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. COP30 tarjoaa mahdollisuuden uusille kumppanuuksille Latinalaisessa Amerikassa. Poliittista johtajuutta odotetaan etenkin päästöjen hillinnässä ja fossiilisista polttoaineista luopumisessa.