Tiekartan suosituksiin on syytä tarttua: Datakeskusten tuomaa lisäarvoa voidaan vahvistaa määrätietoisella TKI-toiminnalla
Datakeskusten kansallinen tiekartta linjaa suuntaviivat, joiden avulla Suomi voi houkutella korkean lisäarvon datakeskusinvestointeja. Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila korostaa raportissaan muun muassa sähköverohuojennuksen jatkamisen tärkeyttä. Teknologiateollisuus pitää tiekartan tavoitteita kannatettavina ja korostaa, että suurin lisäarvo Suomelle syntyy, kun datakeskusinvestoinnit kytkeytyvät määrätietoiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan datateollisuuden ekosysteemeissä.
Eilen julkaistiin datakeskusten kansallinen tiekartta. Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila ehdottaa raportissaan muun muassa sähköverohuojennuksen jatkamista ja lupamenettelyn virtaviivaistamista korkean lisäarvon datakeskuksille. Tiekartta antaa kattavan tilannekuvan ja osuvia suosituksia, joiden avulla Suomen tulisi pyrkiä kotiuttamaan osuutensa datakeskusten investointiaallosta.
Hallitus käynnisti datakeskusten tiekarttatyön sen jälkeen, kun esitys datakeskusten sähköveron korottamisesta sai keväällä täystyrmäyksen lausuntokierroksella. Tiekartan valmistumista odottamatta hallitus teki hiljattain eduskunnalle budjettilakiesityksen, jonka mukaan kaikki datakeskukset siirrettäisiin teollisuuden sähköveroluokasta kotitalouksien sähköveroluokkaan.
Tämä selvitys kannattaakin nyt eduskunnassa lukea tarkkaan, ettei päädytä nuijimaan päätöstä, jolla verotulojen lisäämisen sijaan menetetään verotuloja investointien valuessa muualle. Datakeskusten sähköverohuojennuksen poistamisen sijaan kannattaa kehittää alemman sähköveroluokan kriteerejä niin, että verohuojennus kohdistuu tiekartassa kuvatuille korkean lisäarvon datakeskuksille.
Tiekartassa tunnistetaan hyvin datakeskusten tuomat verotulot ja työpaikat sekä niiden vaikutukseen Suomen huoltovarmuuteen ja strategiseen asemaan. Raportissa todetaan, että lähes kaikki Suomeen sijoittuvat datakeskukset tuottavat lisäarvoa monin edellä kuvatuin tavoin, mutta erityisen tavoittelemisen arvoisia olisivat niin sanotut korkean lisäarvon datakeskukset.
Tiekartan mukaan korkean lisäarvon datakeskukset:
- tuottavat taloudellista lisäarvoa investointien, työllistämisen, innovaatioekosysteemeihin osallistumisen ja verotulojen muodossa
- noudattavat datakeskuksiin kohdistuvaa sääntelyä
- rekisteröityvät erikseen osoitettavalle suomalaiselle viranomaiselle
- osallistuvat aktiivisesti sähkön tuotannon järjestämiseen ja sähköverkon toimivuuden kehittämiseen merkittävän jouston aikaansaamiseksi kalleimpien sähkön hintojen ajanjaksoille.
Teknologiateollisuuden on helppo yhtyä korkeamman lisäarvon tavoitteeseen. Tavoite toteutuu parhaiten yhdistämällä Suomeen suuntautuvat datakeskusinvestoinnit määrätietoiseen TKI-toimintaan datakeskusten ympärille rakentuvassa ekosysteemissä. Pitkällä tähtäimellä suurinta lisäarvoa Suomelle tuokin vientiin tähtäävä datateollisuuden innovaatiotoiminta, johon liittyy datakeskusten lisäksi paljon muitakin toimijoita.
Datakeskusten ympärille voidaan Suomessa rakentaa esimerkiksi energiamarkkinoihin, kysyntäjoustoon, hukkalämmön hyödyntämiseen ja päästöttömiin datakeskuksiin keskittyvää TKI-toimintaa ja Suomi voi asemoitua edelläkävijäksi, joka määrittää kestävän datainfrastruktuurin kansainvälisiä standardeja. Julkaisimme tästä aiheesta hiljattain raportin ”Datakeskuksista kestävän kasvun ja TKI-toiminnan alusta – 10 suositusta Suomelle”.
Rambollin tekemän selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä (9/2025) 33 nimelliskapasiteetiltaan yli 1MW:n datakeskusta. Taulukossa esitetyt avainluvut vuodelle 2030 koskevat tilannetta, jossa investointivirta jatkuu ennakoidusti. Hallituksen esittämä sähköveron korotus saattaa pienentää uusien datakeskusten investointeja ja siten niistä saatavia rakentamisen aikaisia ja pysyviä kokonaisverotuloja, vaikka sähköveron kertymän osuus kasvaisikin.
| 2025 | 2030 | |
| Datakeskusten kokonaiskapasiteetti | 368 MW | 1166 MW |
| Datakeskusten sähkön kulutus (laskettu kokonaiskapasiteetista, oletuksella, että keskimääräinen käyttöaste on 60 %) | 1,9 TWh (2% Suomen sähkön kulutuksesta) | 6,1 TWh (3-4% Suomen sähkön kulutuksesta) |
| Datakeskusten toiminnasta tulevat vuotuiset jatkuvat verotulot (jatkuvat vuotuiset verotulot sis. yhteisövero, ALV, tuloverot ja kuntaverot palkoista, kiinteistöverot ja sähköverot) | 100 milj. € | 350 milj. € |
| Datakeskuskapasiteetin rakentamisaikaisista veroista kertyneet kumulatiiviset verotulot (kumulatiivinen arvo rakentamisaikaisista verotuloista sis. yhteisövero, ALV, tuloverot ja kuntaverot palkoista ja kiinteistöverot) | 400 milj. € vuoden 2025 loppuun mennessä | 1,6 miljardia € vuoden 2030 loppuun mennessä |
Avainlukujen lähteenä on Rambollin koostama selvitys, johon myös datakeskusten tiekartassa viitataan. Sähkönkulutuksen määrää ja sen laskemiseen tarvittavaa datakeskusten keskimääräistä käyttöastetta ei esitetä Rambollin selvityksessä, mutta 60 %:n käyttöaste on yleisesti toimialalla käytetty arvio. Tiekartassa sanotaan, että Suomen datakeskukset kuluttivat sähköä noin 1,6 TWh vuonna 2024, ja arvioiden mukaan datakeskusten sähkön kulutus kasvaa 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Nämä luvut ovat linjassa Rambollin selvityksessä esitettyjen, datakeskusten kokonaiskapasiteetin pohjalta 60 %:n käyttöasteella laskettujen kulutusarvioiden kanssa.
Lisätietoja
