Yrityksemme digivihertävät jo, mutta lisää ponnisteluja tarvitaan
Minulla on ollut ilo ja kunnia kiertää suomalaisissa teknologiayrityksissä viimeisen vuoden aikana – sordiinolla, koronan niin salliessa. Olen saanut tutustua pk-yritysten tehtaisiin, niiden haasteisiin ja onnistumisiin sekä tietenkin ihmisiin kaiken taustalla.
Keskustellessamme digivihreistä hankkeista pk-yritysten toimitusjohtajat haluavat usein tietää: Mitä tämä termi oikeasti pitää sisällään? Keskustelut ovatkin olleet avartavia ja maadoittaneet käsitystäni tilanteesta juurevaan yrityskenttään.
Pk-yrityksen tehtaan lattialla digivihreys avautuu eri tavalla. Keskustellessamme digivihreästä tai vihreästä siirtymästä keskustelemme oikeasti konkretiasta: hukkapaloista, prosessin tehokkuudesta, jätteiden käsittelystä, energiansäästöstä, automaatioasteesta sekä digiosaamisesta. Nämä kaikki mahdollistavat teollisuuden digivihreää.
”Pk-yrityksen tehtaan lattialla digivihreys avautuu eri tavalla. Keskustellessamme digivihreästä keskustelemme konkretiasta: hukkapaloista, prosessin tehokkuudesta ja automaatioasteesta.”
Itse asiassa teollisuutemme on kehittänyt toimintaansa pienin askelin kohti digivihreää jo vuosikymmenten ajan. Vaikka yksittäisiä isojakin investointeja löytyy, suuri vaikutus on myös pienillä, konkreettisilla käytännön kehitystoimilla: tehokkaammalla sisäisellä organisoinnilla, henkilöstön laajalla osallistamisella yrityksen toiminnan suunnitteluun, uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotolla, osaamistason nousulla ja niin edelleen.
Pienet kehitysaskeleet eivät kuitenkaan riitä yritysten kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tarvitaan myös muita toimia ja kykyä katsoa kauemmas.
”Pienet digivihreät kehitysaskeleet eivät riitä yritysten kansainvälisessä kilpailutilanteessa.”
Suurimpana digivihreän kehityksen ajurina ovat liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja realiteetit. Myös liiketoimintaympäristö ohjaa pk-yrityksiä yhä enemmän. Yritysten rahoittajilla on tiukkoja ESG-vaatimuksia (Environmental, Social, Governance), jotka kohdistuvat ensivaiheessa suuryrityksiin, mutta arvoverkoston kautta myös suuryritysten toimittajiin, yhteistyökumppaneihin ja alihankkijoihin, eli pk-yrityksiin. Kuinka moni pk-yritys jää jatkossa ilman tarjouspyyntöä heikon raportointikyvyn takia?
Me Teknologiateollisuudessa haluamme tukea pk-yrityksiämme digivihreässä siirtymässä parhaamme mukaan. Digivihreässä webinaarisarjassa ja vertaissparrausryhmissä tuomme esiin muutoksen tarvetta ja keinoja pk-yritysten näkökulmasta.
Climpactor-ilmastolaskurin avulla yritys voi laskea yrityksen ja tuotteiden ilmastovaikutuksia sekä selvittää, millainen yrityksen yhteiskunnallinen kädenjälki on.
Tietämys lähtötasosta ja siihen vaikuttavista asioista on toki hyvä olla, mutta se on vasta alkupiste. Investoimisen kynnystä pitäisi Suomessa madaltaa yksinkertaisilla ja ennakoitavilla tavoilla. Esimerkiksi T&K-investoinneissa kokonaisvolyymiin perustuvat, neutraalit verokannustimet koetaan selkeiksi, luotettaviksi ja oikeudenmukaisiksi.
Kun investoinnit digivihreään siirtymään on tehty, pitää kulut kääntää tuloiksi markkinoilla ja kasvattaa yrityksen vientiä. Vientiohjelmat ja esimerkiksi vientiluotot ovatkin pk-yrityksille erityisen tärkeitä.
Suomalaisiin teollisuusyrityksiin tutustuessani yksi suurimmista ilon aiheista on ollut se, että vaikka haasteita riittää, näitä digivihreitä investointeja, kutsuttiin niitä sitten millä termillä tahansa, todella tehdään – ja niistä ollaan ylpeitä.
Hyvää yrittäjän päivää!