Yritys-TESsin tehnyt Gofore haastaa yrityksiä ja organisaatioita tarkastelemaan työehtojaan
Digitaalisen muutoksen konsulttiyhtiöllä Goforella on oma yrityskohtainen työehtosopimus, jonka palkkaratkaisu perustuu yrityksen kasvuun ja kannattavuuteen. Oma TES sisältää useita kirjauksia, joista Goforella on aiemmin sovittu paikallisesti. Juristi Noora Yli-Huumo ja luottamushenkilö Sami Vuolanne kertovat, miten sopimus syntyi ja antavat 3 vinkkiä oman sopimuksen rakentamiseen.
Goforen omassa työehtosopimuksessa näkyvät palkkaratkaisun lisäksi yrityksen arvot, yrityskulttuuri, ajattelu- ja toimintatavat. Tammikuussa 2022 solmittuun sopimukseen neuvotellaan parhaillaan tammikuussa 2024 voimaan tulevia muutoksia. Goforen juristi Noora Yli-Huumo ja luottamushenkilö Sami Vuolanne kertovat, miten sopimus syntyi. Lisäksi he antavat kolme vinkkiä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen rakentamiseen.
Juristi Noora Yli-Huumo, miten Gofore alkoi rakentaa omaa työehtosopimustaan?
– Prosessi lähti liikkeelle työnantajan ja luottamushenkilöiden välisillä keskusteluilla ja yhteisten tavoitteiden määrittelyllä. Päämääräksi asetettiin työehtosopimus, joka kuvaa Goforen yrityskulttuuria ja arvoja. Myös henkilöstön mielipidettä tiedusteltiin. Tärkeintä oli avoin keskustelu kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen kesken.
– Onnistuminen oman työehtosopimuksen rakentamisessa vaatii, että kaikilla on yhteinen päämäärä tavoitella yrityksen ja sen arvojen näköistä työehtosopimusta sen sijaan, että lähdetään neuvotteluihin perinteisestä vastakkainasettelun näkökulmasta. Molemmilla osapuolilla on oltava luottamusta tosiaan kohtaan sekä halua rakentaa kokonaisuus, joka palvelee sekä työntekijöiden hyvinvointia että työnantajan liiketoimintaa.
Luottamushenkilö Sami Vuolanne, miten omaa työehtosopimusta rakennettiin yhdessä henkilöstön kanssa?
– Luottamushenkilöt keskustelivat eri työntekijäryhmien kanssa siitä, miten työnteon käytännöt koettiin. Näin saatiin näkemys tärkeistä asioista yrityksen eri puolilta ja tämä tuotiin neuvotteluihin mukaan. Työntekijöistä koostettiin myös vertaisryhmä, joka koostui mahdollisimman erilaisista henkilöistä. Heidän kanssaan käytiin korkealla tasolla läpi tulevan tessin kirjauksia ja näin henkilöstöä osallistettiin edelleen.
– Luottamushenkilöt toimivat hyvässä hengessä yrityksen sisäisinä neuvottelijoina kirjauksien suhteen ennen kuin lopputulos alistettiin työntekijäliiton neuvottelijoiden käsiteltäväksi.
Kuinka kauan prosessi kaikkiaan kesti sen jälkeen, kun idea omasta yritys-TESsistä syntyi, Noora Yli-Huumo?
– Päätöksestä ryhtyä projektiin kului aikaa reilu puoli vuotta siihen, kun julkaisimme ensimmäisen työehtosopimuksemme.
– Prosessi ei kuitenkaan päättynyt sopimuksen julkaisuun, vaan teemme työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä yhteistyötä läpi vuoden. Nostamme keskusteluissamme säännöllisesti esiin myös työehtosopimukseen liittyviä teemoja.
– Myös työntekijöiltämme tulee säännöllisesti hyviä ajatuksia työehtosopimuskirjauksiin liittyen ja otamme niitä mahdollisuuksien mukaan huomioon. On hienoa saada palautetta ja ehdotuksia, mikä osoittaa meille, että työehtosopimusta oikeasti luetaan.
Millaisia konkreettisia hyötyjä työehtosopimuksesta on ollut yritykselle, Noora Yli-Huumo?
– Oma työehtosopimus on lisännyt henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Lisäksi se on vaikuttanut rekrytointiin. Olemme kuulleet useasti palautetta siitä, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun luin työehtosopimuksen läpi.
– Näin juristin näkökulmasta on hyödyllistä, että noudattamamme työehdot on räätälöity meidän näköiseksemme nimenomaan meidän yrityksen tarpeiden mukaisesti. Vastaan ei tule enää tilanteita, joissa joudumme soveltamaan ehtoja, jotka eivät istu meidän tarpeisiimme, tai joiden tulkintaan vaikuttavat muualla kuin meillä tehdyt linjaukset.
– Näemme oman työehtosopimuksemme myös työelämätekona. Työehtosopimuksemme on julkinen, ja sitä kautta haastamme sekä toimialamme yrityksiä että laajemminkin yrityksiä ja organisaatioita tarkastelemaan omia työehtojaan.
Entä millaisia hyötyjä yrityksen työntekijöille on ollut yritys-TESsistä, Sami Vuolanne?
– Aiemmat työnteon käytänteet on viety intranetistä sopimukseen, jolloin työntekijät voivat luottaa niiden pysyvyyteen paremmin. Nyt asiat löytyvät yhdestä dokumentista eikä niitä tarvitse etsiä. Lisäksi tunnettavuus eri kirjauksista on lisääntynyt, kun työntekijät ovat oikeastikin lukeneet yritystessiämme.
Haastattelu: Marjo Ollikainen
Kuvat: Liisa Takala
Lisää aiheesta:
Työelämä
Vientiyritykset menestyvät vain, jos ne pärjäävät nopeasti muuttuvassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Teknologian nopea kehitys muuttaa työelämän, osaamisen ja työehdoista sopimisen tarpeita. Menestystä sekä yrityksille että työntekijöille taataan paikallisella sopimisella, yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
- Taataan tuottavuutta ja parempaa työelämää työpaikoilla sopimalla. Menestystä työelämän muutoksissa taataan paikallisella sopimisella ja yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tulee lisätä kaikissa sopimismalleissa, koska sillä luodaan edellytyksiä niin tuottavuuden kasvulle, henkilöstön hyvinvoinnille kuin paikalliselle luottamukselle.
- Vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja hyvinvoinnin rahoittaminen on kiinni vientiyritysten globaalista menestyksestä. Siksi on välttämätöntä varmistaa, että työvoimakustannusten nousu mitoitetaan koko kansantaloudessa sellaiseksi, että se turvaa vientiyritysten kilpailukyvyn kansainvälisessä kilpailussa.
- Panostetaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Yrityksissä tulee panostaa inklusiiviseen työkulttuuriin, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja menestyä. Hyvä työkulttuuri, osaava muutosjohtaminen sekä luottamuksellinen ilmapiiri työpaikalla ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä yrityksille. Ainoastaan vastuullisesti toimiva työnantaja menestyy ja saa parhaat osaajat.