Suomi on EU:n ykkönen datakeskusten kestävyydessä – Etumatka pitää kääntää innovaatioiksi ja vienniksi
Eurooppalaisten datakeskusten kestävyystietojen vertailu osoittaa, että Suomessa on Euroopan vihreimmät datakeskukset. Suomessa kannattaa panostaa kestävien datakeskusratkaisujen kehittämiseen ja vientiin tähtäävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Kaikkien EU-alueella toimivien, vähintään 500 kW:n sähkötehontarpeen datakeskusten on ilmoitettava tietyt tekniset ja energiatehokkuutta koskevat tietonsa EU:n datakeskustietokantaan. Ilmoitukset tehtiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2025, ja tietojen pohjalta Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa koosteraportin.
Raportti on suomalaisittain mieluista luettavaa: Suomessa toimivat datakeskukset ovat Euroopan parhaita energiatehokkuudessa, vedenkulutuksessa, uusiutuvan energian osuudessa ja hukkalämmön hyödyntämisessä.
Viileä ilmasto vähentää datakeskusten jäähdytykseen tarvittavan energian ja veden määrää. Lisäksi Pohjolan viileässä ilmanalassa löytyy datakeskusten hukkalämmölle paljon helpommin käyttökohteita kuin etelän lämmössä. Esimerkiksi Microsoftin ja Forumin yhteistyönä Suomeen rakentuu maailman suurin datakeskusten hukkalämmön talteenottoprojekti. Suomen sähköntuotanto perustuu monipuoliseen ja lähes täysin päästöttömään energiapalettiin, johon kuuluvat ydin-, tuuli- ja vesivoima.
Datakeskusten kestävyyttä raportissa arvioidaan neljän standardoituun laskentatapaan pohjautuvan tunnusluvun avulla.
| Tunnusluku | Suomen tulos | Suomen asema EU-vertailussa |
| Energiatehokkuuden PUE (Power Usage Effectiveness) -luku kertoo, kuinka paljon datakeskuksen sähköstä kuluu datan käsittelyyn ja paljonko jäähdytykseen ja muuhun hukkaan. Mitä pienempi PUE-luku, sen parempi. | Suomen tulos PUE = 1,17 tarkoittaa, että täällä jäähdytykseen ja muuhun menevä energiankulutus jää 17 prosenttiin laskentatehtävään kuluvasta energiasta. Euroopan PUE-keskiarvo on 1,36. | EU:n kakkonen vain niukasti Belgian (1,15) takana. |
| Vesitehokkuuden WUE (Water Usage Effectiveness) -luku kuvaa vedenkulutusta suhteessa laskentatehoon. Mitä pienempi WUE-luku sen parempi. | Viileän ilmaston takia vettä ei Suomessa kulu jäähdytykseen. Suomen tulos WUE = 0.07 m3/MWh on noin kymmenesosa Keski-Euroopan maiden tasosta. | EU:n alhaisin vedenkulutus |
| Uusiutuvan energian REF (Renewable Energy Factor) -luku kertoo uusiutuvan energian osuuden käytetystä energiasta. | Suomen tulos REF = 1 tarkoittaa, että datakeskukset toimivat täällä 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. EU:n keskiarvo on 86 %. | EU:n ykkönen. |
| Hukkalämmön hyödyntämisen ERF (Energy Reuse Factor) -luku kertoo, kuinka suuri osuus energiasta otetaan talteen ja hyödynnetään muualla. | Suomen tulos ERF = 0.06 tarkoittaa, että nykyisin 6 % datakeskusten hukkalämmöstä saadaan Suomessa hyödynnettyä. EU:n keskiarvo on 1 %.* | EU:n kakkonen.* |
Kestäville datakeskusratkaisuille on globaalia kysyntää, sillä datateollisuuden kasvunäkymät ovat poikkeuksellisen vahvat. Tekoälykehitys lisää laskentatarpeita merkittävästi, ja globaalin datakeskusmarkkinan ennustetaan nousevan 650 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan EU:n tavoite kolminkertaistaa datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana lisää investointikilpailua koko Euroopassa.
Yhdistämällä Suomeen suuntautuvat datakeskusinvestoinnit määrätietoiseen TKI-toimintaan Suomi voi asemoitua edelläkävijäksi, joka määrittää kestävän datainfrastruktuurin kansainvälisiä standardeja.
Sumalaisittain lupaavia innovaatioalueita ovat esimerkiksi fossiilittoman jouston ratkaisut datakeskusten varavoimassa, dataprosessoinnin ja kaukolämmön yhteistuotantoon sopivat pienemmät datakeskukset sekä lämpöä hyödyntävät teollisuuspuistot kaukolämpöverkon ulkopuolella.
Valmisteilla olevan datakeskusten kansallisen tiekartan on koottava yhteen viesti ja toimenpiteet, joilla Suomi voi profiloitua korkeaa lisäarvoa tuottavaksi osaamiskeskittymäksi.
Samalla on välttämätöntä tehdä linjaus datakeskusten kilpailukykyisen sähköveron säilyttämisestä, sillä se on keskeinen edellytys uusille investoinneille ja energiatehokkaiden, hukkalämpöä hyödyntävien ratkaisujen kehittämiselle. Yritysten kannalta on ratkaisevaa, että epätietoisuus mahdollisista veromuutoksista päättyy mahdollisimman pian ja odotustilassa olevat investointihankkeet voivat jatkua.
Tiekartan avulla voidaan luoda selkeä strateginen suunta, joka vahvistaa ennakoitavuutta, houkuttelee pitkäjänteisiä investointeja ja kiihdyttää vientivetoista TKI-toimintaa.
*Korjaus 8.9.: Aiemmin taulukossa virheellisesti Suomen ERF-luvuksi ilmoitettu raportista löytyvä luku 0,46, mutta tämä oli laskettu vain niistä datakeskuksista, joissa hukkalämmön talteenottoa ylipäätään on. Suomi jää Tanskan taakse EU:n kakkoseksi ERF-mittarilla. (raportin kuva 13, s. 41.)
Lisätiedot:
