Resilienssifoorumi lisää elinkeinoelämän roolia Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa
Teknologiateollisuuden hanke luo uusia yhteistyöverkostoja ja työkaluja sekä tukee Suomen toimintakykyä.
Teknologiateollisuuden kesäkuussa julkistama Resilienssifoorumi on käynnistänyt toimintansa. Resilienssifoorumin tarkoitus on parantaa teollisuuden ennakointia ja varautumista tehostamalla yritysten kykyä havaita – ja hallita – toimintaympäristön riskejä.
Avajaistilaisuudessa syyskuun 11. päivänä Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle perusteli Resilienssifoorumin tarvetta viime vuosien aikana tapahtuneella poliittisen, taloudellisen ja turvallisuusympäristön dramaattisella muutoksella.
Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikoimmissa kantimissaan vuosikymmeniin. Joka päivä kerrotaan, kuinka eri konfliktit ja ristiriitatilanteet laajenevat ja monimutkaistuvat, olivat ne sitten Venäjän hyökkäyssodan sivujuonteita Euroopassa, Yhdysvaltain tullipolitiikan yllättäviä vaikutuksia eri puolilla maailmaa tai Euroopan unionin sisäisiä kiistoja vaikkapa yritystuista.
Samaan aikaan teknologinen kilpailu kiristyy tekoälyssä, robotiikassa ja kvanttilaskennassa, ja niiden tuotantoa mullistavasta voimasta on nähty vasta aavistus. Myös sodankäynti on nopeassa muutoksessa droonien yleistyessä ja itseohjautuvuuden kehittyessä.
Eikä ilmastokriisiäkään voi unohtaa. Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen lisää omalta osaltaan levottomuutta. Energiajärjestelmän, logistiikan ja infran itsestäänselvyys kyseenalaistetaan yhä useammin.
“Jokainen näistä tekijöistä tulee tavalla tai toisella Teknologiateollisuuden jäsenyritysten pöydälle”, Minna Helle sanoi.
Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyöllä
Tällaisessa tilanteessa Suomen kaltaisen pienen, yhteisiin sääntöihin ja avoimuuteen menestyksensä perustavan yhteiskunnan kokonaisturvallisuus nousee äärimmäisen tärkeäksi strategiseksi painopisteeksi kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämällekin.
Helle muistutti, että monet nyt tapahtuvista muutoksista ovat jäämässä pysyviksi. Kilpailukyvyn kannalta se tarkoittaa aivan uudenlaista ajattelua. Ne pärjäävät, jotka pystyvät tekemään epävakaassa ympäristössä oikeita päätöksiä. Tämä koskee niin poliitikkoja kuin yritysjohtajia.
“Iskunkestävyydestä tulee kilpailuetu. Ja vaikka onkin kamala sanoa, haasteet tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia kilpailukykyisille yrityksille.”
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistutti omassa puheenvuorossaan, että varautumisen kaupallista potentiaalia ei ole hyödynnetty tarpeeksi. Suomalaista huoltovarmuutta ja esimerkiksi Maanpuolustuskurssia tullaan ihmettelemään jatkuvasti maailmalta, ja siinä Häkämies näkee myös bisneksen paikan.
“Yritykset pitää saada nykyistä paremmin mukaan ja niiden tarjooma paremmin esille. Toki tämä pitää tehdä yhteistyössä puolustusministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, mutta mahdollisuuksia on paljon.”
Erityisen tärkeänä, jopa välttämättömänä, Häkämies piti Pohjoismaiden yhteistyötä. Nyt näyttää siltä, että maailmanpoliittinen kylmä kausi voi jatkua vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Yhteinen kulttuuri ja arvopohja – sekä Nato-jäsenyys – ovat vahva perusta yhteisen pitkäjänteisen muutoskestävän toimintakyvyn rakentamisessa.
“Harvoin tulee ajatelleeksi, että Pohjoismaat ovat nipussa maailman kymmenenneksi suurin talous ja pärjää paremmin yhdessä”, Häkämies sanoi ja mainitsi, että parhaillaan on käynnissä hanke yhteispohjoismaisen huoltovarmuuden kehittämiseksi ja kaupallisen potentiaalin hyödyntämiseksi.
Turvaa teknologialla
Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö Olli Ruutu mainitsi omassa puheessaan Suomen kansainvälisen roolin puolustuskyvyn teknologisten ja teollisten ratkaisujen ja toimintamallien tuottajana.
“Isot Nato-liittolaiset kuten Saksa ja Iso-Britannia tukeutuvat suomalaiseen osaamiseen. Tämä on konkreettinen osoitus siitä, että meidän teollisuuden ja viranomaisten puolustusyhteistyö on havaittu toimivaksi laajalla rintamalla”, hän sanoi.
Suomella on johtavaa osaamista tärkeillä murrosteknologioiden alueilla, kuten avaruusteknologiassa, kvanttilaskennassa, tekoälyssä ja uuden sukupolven viestintätekniikoissa. Ripeä tk-toiminta vahvistaakin resilienssiä. Kyky suojata energiajärjestelmää ja kriittistä infraa teknologian avulla on keskeistä puolustuskyvyn kannalta.
Ruutu muistutti Suomen vahvan ja innovatiivisen teknologia-alan merkityksestä. Se luo työpaikkoja ja vahvistaa taloutta, mikä myös on tärkeä turvallisuustekijä.
Teknisestä edelläkävijyydestä huolimatta vauhtia ei voi hidastaa.
“Kilpailu on erittäin kovaa. Kun koneet lähtevät käyntiin isoissa maissa, Suomen on oltava jo liikkeellä ja omalta osaltaan valmis tässä uudessa kansainvälisen työnjaon tilanteessa.”
Kriisissä kello käy nopeasti
Suomessa huoltovarmuus on syvällistä yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Toiminnassa on mukana satoja yrityksiä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkostossa, sektoreissa ja pooleissa.
“Tämä on se kulmakivi, josta huoltovarmuus ponnistaa. Yritysten ja järjestöjen aktiivisuus kertoo edelleen siitä, että näiden asioiden nähdään olevan huomattavan lähellä arkipäivän työtä”, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoi omassa puheenvuorossaan.
Yhteistyötä helpottaa, kun yritysten ja valtion riskikuvat ovat lähellä toisiaan.
Suomen huoltovarmuuden kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea laatu on maantieteellisestä asemasta johtuva pakko.
Tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskus keskittyy kolmeen uhkaskenaarioon, jotka ovat sotilaallisen konfliktin tilanne, vakavat hybridiuhat sekä globaalin talouden häiriöt ja niiden seuraukset. Lisäksi toki tiedostetaan systeemisiä riskejä, kuten vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike.
Huoltovarmuuden korkeasta laadusta huolimatta on syytä muistaa, että kriisissä kello käy nopeasti, Känkänen totesi.
Yrityksille ja yhteiskunnalle
Resilienssifoorumi tukee erityisesti teollisuusyritysten toimintakykyä, mutta yhtä tärkeää on vahvistaa myös Suomen kokonaisturvallisuutta laajentamalla siihen liittyvää ajattelua ja toimintaa nykyisestä. Tarkoitus on ottaa mukaan ja huomioida myös ne yritykset, joiden toiminta ei ole huoltovarmuuden kannalta kriittistä. Varsinkin pk-yrityksissä on vielä paljon tekemistä häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisessa.
Foorumin ensimmäisiä tehtäviä onkin tuottaa pk-yrityksille helposti käyttöönotettava ohjeistus sekä malli jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman laatimiseksi. Foorumi aikoo myös kehittää mittariston, jonka avulla voidaan seurata kuinka yritysten valmius ja myös yhteiskunnan iskunkestävyys kehittyvät.
Nopeasti muuttuvassa ympäristössä analyysien on tultava nopeasti. Resilienssifoorumi aikookin hyödyntää tekoälyä ennakointi- ja tilannetiedon keruussa sekä analysoinnissa. Analyysien lisäämä ymmärrys hyödyttää niin yrityksiä kuin viranomaisia ja hallintoa päätöksenteossa.
Yleisöpuheenvuoroissa Resilienssifoorumin tarve tunnistettiin ja tunnustettiin. Samalla lähetettiin terveisiä poliitikoille. Talouden sääntely rajoittaa varautumisen mahdollisuuksia. Varsinkin kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan toivottiin ripeyttä erityisesti luotettavien maiden kanssa, koska se olisi kilpailuetu.
Lisäksi harmiteltiin alan ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden turvaluokitusten hitautta. Heistä on yrityksissä huutava pula, mutta luokituksen saaminen voi kestää jopa kuudesta kahdeksaan kuukautta.
Samoin todettiin, että avainteknologioissa olisi oltava mahdollisimman itsenäinen ja kilpailukykyinen, koska muuten muuttuu väistämättä yhdentekeväksi.
Keskustelussa todettiin myös suomalaisesta näkökulmasta niin itsestään selvä asia, että se usein unohtuu. Parasta resilienssiä on avoin ja luottamukseen perustuva yhteiskunta, joka järjestää asiansa demokratian keinoin.
Teksti: Harri Junttila / Kuvat: Liisa Takala