Siili Solutions loi yrityskohtaisen sopimuksen työntekijöiden aloitteesta
Ohjelmistoyritys Siili Solutions loi yhteistyössä työntekijöidensä kanssa oman, yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Oma sopimus on lisännyt luottamusta ja se edistää paikallisen sopimisen kulttuuria ja lisää ennustettavuutta. Henkilöstöjohtaja Taru Salo ja luottamushenkilö Maija Apunen kertovat, miten sopimus syntyi.
Toive Siilin omasta työehtosopimuksesta lähti yrityksen henkilöstöltä. Sopimus astui voimaan huhtikuussa 2023, ja siinä näkyvät muun muassa palkitseminen, osaamisen kehittäminen, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja merkitykselliset asiakasprojektit. Siilin henkilöstöjohtaja Taru Salo ja luottamushenkilö Maija Apunen kertovat, miten sopimus syntyi. Lisäksi he antavat kolme vinkkiä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen rakentamiseen.
Henkilöstöjohtaja Taru Salo, miten Siili alkoi rakentamaan omaa työehtosopimusta?
– Luottamushenkilömme Maija Apunen otti oman työehtosopimuksen puheeksi Siilin employee sounding boardissa. Olin pohtinut asiaa samoihin aikoihin itsekin, joten päätimme ottaa oman työehtosopimuksen työn alle.
Luottamushenkilö Maija Apunen, miksi henkilöstö toivoi yritykselle omaa tessiä?
– Henkilöstön näkökulmasta oman työehtosopimuksen koettiin tuovan vakautta, kun Tietoalan oma työehtosopimus oli tauolla loppuvuoden 2022 aikana. Epävarmuus valtakunnallisen työehtosopimuksen keskeneräisyyden kanssa oli siis asian vauhdittaja ja alullepanija.
– Tämän lisäksi koimme voivamme paremmin pultata juuri meille Siilillä työskenteleville olennaisia asioita osaksi omia työehtojamme, joihin valtakunnallisella ja hieman enemmän yleispätevällä työehtosopimuksella ei yhtä varmasti päästä. Saimmekin hienosti katettua mielestäni meille Siilin työntekijöille tärkeitä asioita neuvottelujen aikana ja huomioitua henkilöstömme monimuotoisuutta työehtosopimuksessa.
Maija Apunen, miten sopimusta rakennettiin yhdessä henkilöstön kanssa?
– Me haastattelimme eri teemoihin liittyen juuri sitä osaa henkilöstöstä, joita päätös tai työehtosopimuksen kirjaus tulisi eniten koskemaan. Kävimme keskusteluja kahvipöydissä ja etsimme henkilöstölle merkittävimpiä teemoja kyselyjen sekä eri kokoonpanoilla käytyjen keskustelujen myötä.
– Palvelumuotoilijamme ohjasi yhteiskehittämisprosessia tuplatimanttimallin avulla. Kartoitimme ensin nykytilaa, kiteytimme saatua dataa ja syvensimme tietoamme kyselyjen muodossa. Sitten kokeilimme työpajoissa erilaisia vaihtoehtoja ja niiden soveltuvuutta yrityksellemme, ja lopulta kävimme ennakkokatselmoinnissa fokusryhmän kanssa viittä vaille valmista työehtosopimusta läpi, löysimme vielä viimeiset korjausehdotukset ja -ajatukset mukaan sopimukseemme.
Kuinka kauan prosessi kaikkiaan kesti sen jälkeen, kun idea omasta yritys-TESsistä oli syntynyt, Taru Salo?
– Työstimme työehtosopimuksen nopealla aikataululla. Käytännössä teimme muutamia pitkiä päiviä viime joulun välipäivinä ja alkuvuoden hiljaisina päivinä. Jaoimme osa-alueet työryhmille, jotka työstivät pohtimista vaativia kohtia tammikuun aikana. Valmiina olimme jo helmikuun lopulla, joten koko prosessi vei reilut kaksi kuukautta.
Millaisia konkreettisia hyötyjä työehtosopimuksesta on ollut yritykselle, Taru Salo?
– Oma työehtosopimus on lisännyt luottamusta ja se edistää paikallisensopimisen kulttuuria ja lisää ennustettavuutta. Työehtosopimus on myös edesauttanut rekrytoinnissa. Suuri merkitys on myös meidän omalla yleiskorotusmallilla.
– Meidän oma palkankorotusmallimme on myös lisännyt kiinnostusta taloudellista tilannetta kohtaan sekä ymmärrystä siitä, mistä yrityksen tulos syntyy. Samalla palkankorotuskierrosten aikataulu selkeytyi ja korotusten määrän ennustettavuus parani.
Haastattelu: Marjo Ollikainen
Kuvat: Liisa Takala