USA:n tekoälypäätös muistuttaa: Euroopan on vahvistettava teknologista kyvykkyyttään
Sammutettu tekoälymalli alleviivaa, kuinka haavoittuva Euroopan asema on kriittisissä teknologioissa. Suomelle kehitys tarjoaa tilaisuuden terävöittää teknologiapolitiikkaansa ja hyödyntää nykyisiä vahvuuksiaan.
Yhdysvallat määräsi 12. kesäkuuta amerikkalaisyhtiö Anthropicin kyvykkäimmät tekoälymallit, Fable 5:n ja Mythos 5:n, suljettaviksi muilta kuin maan omilta kansalaisilta. Päätös on hyödyllinen muistutus siitä, mitä käsittelimme viime vuonna Critical Digital Tech from Finland -julkaisussamme: Suomen vahvuudet kriittisissä teknologioissa voivat toimia Euroopalle vakuutuksen tavoin uudessa teknologiakeskeisessä maailmanpolitiikassa.
Vaikutinta yhdysvaltalaispäätöksen takana voidaan vain arvuutella. Kyse voi olla aidosta turvallisuushuolesta, joka liittyy mallien kyber- ja muihin kyvykkyyksiin. Yhtä hyvin tavoitteena voi olla evätä kilpailijoiden pääsyy edistyneimpiin tekoälytyökaluihin. Samalla on muistettava, että Trumpin hallinnon ja Anthropicin välit ovat olleet kireät. Ei ole poissuljettua, etteikö kyse olisi poliittisesti motivoituneesta iskusta: vientivalvonta tarjoaa juridisesti kestävän ja poliittisesti perusteltavissa olevan syyn tuotteen alasajolle.
Euroopan suvereniteettipyrkimykset saivat lisäpontta
Euroopan kannalta ei lopulta ole kovin merkittävää, mistä syystä määräys annettiin. Jos Yhdysvallat voi sammuttaa eturivin tekoälymallin maailmanlaajuisesti näin nopealla päätöksellä, on Euroopan riippuvuus yksittäisestä amerikkalaisesta toimijasta kestämätöntä. Juuri tästä syystä suvereniteetti on noussut EU:n teknologiapolitiikan ytimeen: kriittiset palvelut on pystyttävä pitämään käynnissä tilanteessa kuin tilanteessa.
Euroopan komission 3. kesäkuuta esittelemä teknologiasuvereniteettipaketti sai tästä uutta tuulta purjeisiin. Paketin osia ovat uusi sirusäädös, pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös sekä avoimen lähdekoodin strategia. Samaan jatkumoon kuuluvat myös tekoälyn gigatehtaat ja muut vastaavat avaukset.
Riippuvuuksien vähentäminen ei saa tarkoittaa jättäytymistä kansainvälisen kaupan tai muun kanssakäymisen ulkopuolelle.
Tähän liittyy myös Pax Silica. Se on Yhdysvaltain johtama aloite tekoälyn ja puolijohteiden toimitusketjujen turvaamisesta luotettavien kumppaneiden kesken. Suomi liittyi mukaan keväällä, ja EU-jäsenmaat ovat hiljattain hyväksyneet myös unionin liittymisen. Tällainen liittoutuminen samanmielisten kesken on järkevää. Anthropicin tapaus kuitenkin muistuttaa, että yhteistyö suojaa etujamme vain, jos tuomme itse pöytään todellisia neuvotteluvaltteja. Maailmassa, jossa lupausten kestävyyden ratkaisee vipuvoima, vain aitoa kyvykkyyttä mukanaan tuova Eurooppa on uskottava.
On selvää, että Euroopan on luotava uusia teknologisia vaihtoehtoja ja vähennettävä riippuvuutta yksittäisistä ulkomaisista toimittajista. Riippuvuuksien vähentäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa jättäytymistä kansainvälisen kaupan tai muun kanssakäymisen ulkopuolelle.
Herätys terävämpään teknologiapolitiikkaan
Erityisen tärkeää omia kyvykkyyksiä on rakentaa EU:n kriittisiksi luokittelemissa digiteknologioissa, kuten tekoälyssä, suurteholaskennassa, puolijohteissa, kvanttiteknologiassa, tietoliikenteessä, avaruusratkaisuissa ja kyberturvallisuudessa. Juuri näillä aloilla Suomi suoriutuu jo nyt kokoaan paremmin ja voi näyttää Euroopalle suuntaa.
Kyvykkyys ei synny hetkessä, ei EU:n eikä Suomen. Rakentamisen on alettava nyt, ja siihen on sitouduttava pitkäjänteisesti. EU-tasolla tämä tarkoittaa panostuksia strategisesti tärkeisiin teknologiahankkeisiin, sääntelyn yksinkertaistamista ja sisämarkkinoiden yhtenäistämistä. Suomessa se tarkoittaa vakaata TKI-rahoitusta, voimavarojen suuntaamista vahvuuksiimme ja osaajien riittävyyden turvaamista.
Yhteistyö suojaa etujamme vain, jos tuomme itse pöytään todellisia neuvotteluvaltteja.
Tämän lisäksi teknologiapolitiikan johtamista on kotimaassa selkiytettävä ja vahvistettava: tällä hetkellä keskeiset teknologia-asiat ovat hajallaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Tarvitsemme johdonmukaisemman johtamisrakenteen, yksiselitteisen ministerivastuun ja tiiviimmän yhteispelin julkisen ja yksityisen sektorin välille.
Mitä terävämmäksi viritämme oman teknologiapolitiikkamme, sitä painavampaa roolia näyttelemme Euroopan suvereniteettipyrkimyksissä ja kansainvälisissä kumppanuuksissa – ja sitä enemmän pystymme myös hyötymään avautuvista mahdollisuuksista.
Lisätietoja
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryDigitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.