Kansainvälisten osaajien houkuttelussa alkaa olla kiire: Tuoreista selvityksistä kannattaa poimia parhaat keinot
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitykset pisteytysmalleista ja viranomaisasioinnin sujuvoittamisesta nostavat esiin keinoja työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi. Niistä on syytä poimia Suomelle parhaiten sopivat, kuten nopeutettu oleskelulupa, työnhakuviisumi ja maahantuloprosessien digitalisointi yhden luukun palveluksi.
Suomella on kiire toimia työhön johtavan maahanmuuton määrätietoiseksi kasvattamiseksi. Kansainväliset osaajat ovat monelle suomalaiselle yritykselle kasvun edellytys. Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan työhön johtava maahanmuutto tulisikin nähdä investointina, joka vaatii panostuksia lyhyellä aikavälillä, mutta maksaa ne moninkertaisesti takaisin parempana huoltosuhteena, pienempänä osaajapulana, korkeampana kansantuotteena ja hyvinvointivaltion säilymisenä.
Yksi esittämistämme keinoista on ollut pisteytykseen perustuva järjestelmä, jonkinlainen Suomen versio niin kutsutusta Kanadan mallista. Työ- ja elinkeinoministeriö teki eri pisteytysjärjestelmistä selvityksen, joka julkaistiin 22. kesäkuuta. Siinä tarkastellaan kattavasti eri pisteytysjärjestelmiä ja arvioidaan niiden mahdollisuuksia Suomelle.
Selvityksen mukaan pisteytysmalli ei ole maallemme huippuosaajien virtaa takaava ihmelääke, mutta se tarjoaa potentiaalisesti hyödyllisiä keinoja. Kanadassa käytössä oleva ranking-malli vaatii toimiakseen suuren määrän halukkaita tulijoita (jotta pisteytyksen seurauksena sopivimmat tulijat erottuvat) sekä melkoisen määrän ylläpitoa. Ministerin analyysiin on helppo yhtyä siltä osin, ettei Suomen järjestelmää ole järkevää muuttaa kertaheitolla näin isossa mittakaavassa.
Selvityksestä nousee kuitenkin kaksi asiaa, joiden toivoisimme näkyvän seuraavassa hallitusohjelmassa: nopeutettu reitti pysyvään oleskelulupaan sekä työnhakuviisumi.
Suoraviivainen reitti pysyvään oleskelulupaan voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta, työnhakuviisumi taas helpottaisi kansainvälistä rekrytointia.
Pysyvän oleskeluluvan voisi saada, jos täyttää tietyt, ennalta määritetyt kriteerit, eli yltää tiettyyn pisterajaan. Pisteytyksen avulla voitaisiin täydentää nykyistä työnantajavetoista järjestelmää niin, että Suomen houkuttelevuus lisääntyisi korkeasti koulutettujen osaajien silmissä. Reitti pysyvämpään oleskeluun olisi nykyistä suoraviivaisempi ja yksinkertaisempi. Luparajaan vaadittuihin pisteisiin yltävät osaajat saisivat samalla pysyvän luvan myös perheelleen. On hyvä myös huomata, että vaikka pisteytystä voitaisiin tällä tavalla hyödyntää tunnistamaan ne osaajat, joissa pitkäkestoisen kotoutumisen potentiaali olisi suurin, ei mikään pisteytysmalli yksinään voi taata onnistunutta kotoutumista.
Siinä missä suoraviivainen reitti pysyvään oleskelulupaan voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta, työnhakuviisumi olisi tarkoitettu helpottamaan rekrytointia ja siten torjumaan osaajapulaa. Työnhakuluvalla voisi tulla Suomeen ilman varmuutta tietystä työpaikasta. Viisumi tulisi luonnollisesti suunnitella siten, että se ohjaisi hakijakuntaa mahdollisimman osuvasti työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Työnhakuluvan pisteytyskriteerien tulisi myös olla sellaisia, että ne joustaisivat sujuvasti suhdanteiden mukana. Muista maista Suomeen tulevien ei usein ole helppoa löytää työtä edes relevantilla työkokemuksella, joten työnhakuviisumilla maahan saapuvat tarvitsisivat myös sopivia tukipalveluita työllistymistä vauhdittamaan.
Kesäkuun 23. päivä julkaistiin myös maahantulovaiheen viranomaisasioinnin sujuvoittamista selvittäneen työryhmän loppuraportti. Sen tavoitteena oli tutkia, miten päästäisiin kohti Teknologiateollisuudenkin pitkään esillä pitämää yhden digitaalisen luukun palvelua.
Raportti tunnistaa hyvin nykytilanteen haasteet: maahantuloprosessin käynnistämisvaihe ulkomailta käsin on lähestulkoon mahdotonta, sähköinen asiointi täysin mahdotonta ja lisäksi samoja tietoja joutuu toimittamaan moneen kertaan eri paikkoihin. Ratkaisuksi selvitys ei ehdota mitään tiettyä kokonaisuutta, vaan tunnistaa muutaman päävaihtoehdon, joista valitsemalla tai joiden osia yhdistämällä voitaisiin päästä mahdollisimman lähelle yhden luukun tavoitetta.
Yritysten kannalta keskeistä on, että nyt kun selvitykset on tehty, yhden luukun periaatetta aletaan määrätietoisesti edistää. Sujuvampi asiointi on suoraan yhteydessä yritysten kykyyn rekrytoida ja kasvaa. Työ tulisi aloittaa viranomaisvoimin vielä kuluvan hallituskauden aikana ja jatkaa sujuvasti seuraavalle niin, että tulevan hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla päästäisiin jo testaamaan uutta palvelukokonaisuutta.
Väestökehitystämme katsoessa on selvää, että tarvitsemme mahdollisimman vaikuttavia keinoja Suomen houkuttelevuuden parantamiseksi ja kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi. Kun talous tästä lähtee kunnolla kasvuun, käsissämme on aiempaa pahempi ja laajempi osaajapula. Pisteytykseen perustuva reitti pysyvään oleskelulupaan, työnhakuviisumi ja entistä sujuvampi digitaalinen palvelupolku eivät yksinään ratkaise Suomen osaajapulaa. Ne olisivat kuitenkin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia askelia kohti houkuttelevampaa Suomea – eikä niiden edistämisessä ole enää varaa viivytellä.
Lisätietoja
Hiidenvuori Eero
Johtava asiantuntija, ammatillinen koulutus ja työhön johtava maahanmuutto – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.