Näin arvonlisävero toimii vientiyrityksessä
Kun yritys saa arvonlisäveroa (alv) takaisin valtiolta, se on todennäköisesti vientiyritys tai investoiva yritys. Arvonlisäveron palautus on verojärjestelmän normaalia toimintaa. Se on useimmiten hyvä uutinen, sillä se kertoo investoinneista Suomessa.
Arvonlisäveron ei ole tarkoitus kertaantua arvoketjussa
Alv:n peruskuvio on, että yritys tilittää veron myynneistään ja vähentää hankintoihinsa sisältyneen veron. Valtiolle maksetaan vain näiden erotus. Jos vähennettävää veroa on enemmän kuin tilitettävää, erotus palautetaan yritykselle.
Jollei veroa palautettaisi, se jäisi kustannukseksi arvoketjuun. Lopputuote olisi tämän ns. piilevän alv:n verran kalliimpi, ja lopputuotteen alv korkeampi. Tätä ei haluta, ja siksi on säädetty palautusjärjestelmä. Järjestelmä on sama kaikissa EU-valtioissa, ja suuressa osassa muitakin valtioita.
Arvonlisävero kertyy lopputuotteen kulutusmaahan
EU:n alv-järjestelmässä vero kertyy siihen valtioon, jossa arvoketjun lopullinen tavara tai palvelu kulutetaan. Vientiyrityksen myynti kohdistuu ulkomaille, joten Suomessa tilitettävää veroa syntyy vähän tai ei lainkaan. Viennissä vero maksetaan asiakkaan valtiossa. Suomessa tehtyjen hankintojen vero saadaan silti vähentää. Näin syntyy negatiivinen alv, eli oikeus palautukseen. Sama logiikka koskee sellutehdasta, konepajaa, ohjelmistoyritystä, datakeskusta tai mitä tahansa vientiyritystä.
Vientiyritysten lisäksi alv voi tyypillisesti olla negatiivinen esimerkiksi kausiluonteisen toiminnan hiljaisina kausina sekä alemman arvonlisäverokannan piirissä olevassa toiminnassa (esim. henkilökuljetus, matkailu- ja ravitsemus, elintarvikkeet).
Alv-vähennys tehdään heti ostokuukaudelta, myynnit tulevat myöhemmin
Alv-vähennys tehdään hankintahetkellä. Ei vasta silloin, kun investointi alkaa tuottaa tuloa. Tehdas tai tuotantolinja maksetaan vuosia ennen ensimmäistä asiakaslaskua.
Kun Suomessa myydään palvelu tai Suomeen maahantuodaan tavaraa, siitä tulee maksaa Suomen arvonlisävero. Siksi yhden saama palautus on jonkun toisen maksama vero. Alv-palautus kertoo, että yritys on ostanut Suomesta rakentamista, laitteita, sähköä ja palveluita suomalaisilta myyjiltä tai maahantuojilta – ja että se uskoo toimintaansa niin paljon, että investoi paljon. Iso palautus tarkoittaa isoa investointia toimintaa varten.
Alv-palautus on yrityksen rahaa, sen ei kuulu viivästellä
Palautuksen tehtävä on estää veron kertautuminen: lopputuotteen hinnassa on veroa saman verran riippumatta siitä, kuinka monta osapuolta arvoketjussa on.
Järjestelmä toimii vain, jos raha liikkuu. Vuonna 2026 alv-palautuksissa on ollut pitkä odotusaika, jopa 16 viikkoa. Investoivalle yritykselle tämä on kassakysymys: odottamassa oleva palautus on usein budjetoitu palkkoihin ja käyttökuluihin. Viiveet haittaavat yritysten toimintaa, ja niistä tulee päästä eroon. Kyse on yritykselle kuuluvasta rahasta.
Lisätietoja
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.