Aspocomp käänsi ennätystappion roimaksi kasvuksi – ”Puolustusteollisuuden voimakkain kysyntä on vasta edessä”
Piirilevyjä valmistavan Aspocompin tehtaalla vallitsi alakulo vielä kaksi vuotta sitten. Pahasti tappiota tehnyt yritys päätti kuitenkin palkata 40 uutta työntekijää, käänsi tappiot roimaksi kasvuksi, ja nyt Oulun tehtaalla on käynnissä yli 12 miljoonan euron laajennusinvestointi. ”Koko tehdas toimii kapasiteetin rajoilla”, toimitusjohtaja Manu Skyttä kertoo.
Aspocompin investointi Oulun tehtaaseensa on yhtiön historian suurin. Se kasvattaa piirilevytehtaan kapasiteettia yli 50 prosenttia ja avaa noin 20 miljoonan euron liikevaihdon kasvumahdollisuuden.
Toimitusjohtaja Manu Skytän mukaan Aspocompin oli alun perin tarkoitus toteuttaa investoinnit viiden vuoden aikana, mutta kysyntä kasvoi kuitenkin niin nopeasti, että koko ohjelma päätettiin viedä läpi vuodessa. Uuden tuotantolinjan ensimmäiset laitteet ovat jo saapuneet tehtaalle.
”Koko tehdas toimii kapasiteetin rajoilla, ja samaan aikaan ovat käynnissä laajennusinvestoinnin asennukset. Syksystä tulee hyvin kiireinen”, Skyttä kertoo.
Kasvua vetävät erityisesti tekoälypiirien testauksessa tarvittavat piirilevyt ja puolustusteollisuus. Skyttä arvioi, että puolustusteollisuuden voimakkain kysyntä on vielä edessä.
”Näyttää siltä, että tämä on vasta alkua. Odotamme suuren kysynnän tulevan vasta 2030-luvulla. Nyt valtiot lähinnä täydentävät varastoja, ja varsinaiset materiaalitilaukset tulevat myöhemmin.”
Tekoälypiirien testaukseen liittyvä kysyntä käänsi kasvuun
Aspocompin tilanne on muutamaan otteeseen – ja vielä kaksi vuotta sitten – ollut kaikkea muuta kuin hyvä.
”Aspocomp oli Nokian aikoina yhden asiakkuuden varassa. Yhtiö pelastettiin raunioilta niin sanotulla Feeniks-projektilla, ja seuraavina vuosina liiallisesta Nokia-riippuvuudesta päästiin eroon”, Skyttä kertoo.
Sama riski alkoi kasvaa uudelleen vuosina 2021–2022, kun yhden asiakkaan osuus kasvoi liian suureksi. Puolijohdesyklin romahdus lopetti tilaukset, ja vuosista 2023–2024 tuli vaikeita.
”Kun tulin mukaan kesällä 2024, paljon henkilöstöä oli irtisanoutunut, iso osa oli lomautettuna ja tilauskirjat sekä kassa olivat tyhjiä. Tehtaalla vallitsi melkoinen apatia.”
Skytän mukaan asiakkailta tuli kuitenkin viitteitä siitä, että tekoälypiirien testaukseen liittyvä kysyntä lähtisi pian nousuun. Yhtiö päätti palkata noin 40 työntekijää, vaikka se oli juuri tehnyt pahasti tappiota.
- Suomalainen vaativien piirilevyjen valmistaja ja toimittaja.
- Pääkonttori Espoossa, oma tehdas sijaitsee Oulussa.
- Asiakasaloja ovat puolijohdeteollisuus, puolustus-, turvallisuus- ja ilmailuteollisuus, autoteollisuus, tietoliikenne sekä teollisuuselektroniikka.
- Piirilevyjen valmistus Oulussa alkoi vuonna 1979.
- Yhtiö työllisti vuoden 2025 lopussa 170 henkeä.
- Vuonna 2025 liikevaihto oli 38,2 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,9 miljoonaa euroa.
- Aspocompin osake on listattu Nasdaq Helsingissä.
”Muistan aina kaksi vuotta sitten julkistetun Q2-tuloksen. Se oli lähes ennätystappio. Samana päivänä Kalevassa julkaistiin juttu siitä, että palkkaamme 40 ihmistä lisää. Sijoittajat varmaan ihmettelivät, mistä on kysymys”, Skyttä kertoo.
”Kuukauden kuluttua tilauskantamme räjähti, ja olimme jo valinneet syksyksi tarvittavat työntekijät. Tekoälytestaus käänsi kysynnän erittäin voimakkaaseen kasvuun.”
Liiketulos kääntyi neljän miljoonan euron tappiosta voitolliseksi
Nyt Aspocompilla pyyhkii hyvin. Yhtiö pitää pääkonttoriaan Espoossa ja valmistaa Oulussa vaativia piirilevyjä etenkin puolijohdeteollisuuden testauslaitteisiin sekä puolustus-, turvallisuus- ja ilmailuteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi se toimittaa piirilevyjä kansainvälisen kumppaniverkostonsa kautta.
Vuonna 2025 Aspocompin liikevaihto kasvoi 38 prosenttia 38,2 miljoonaan euroon. Liiketulos kääntyi neljän miljoonan euron tappiosta 0,9 miljoonaa euroa voitolliseksi. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yhtiön tilauskanta nousi ennätykselliseen 25,9 miljoonaan euroon. Aspocompilla on asiakkaita yli 40 maassa ja viennin osuus 85–90 prosenttia liikevaihdosta.
Piirilevy on kriittinen perusta kaikessa elektroniikassa
Vaativimpien piirilevyjen valmistajia on Euroopassa vähän, mikä antaa Aspocompille selvän kilpailuedun. Uuden piirilevytehtaan perustaminen vaatii suuria investointeja ja vie paljon aikaa. Pelkät tuotantolaitteet eivät myöskään riitä.
”Kaikki voivat ostaa samanlaisia laitteita, mutta erittäin monimutkaisten piirilevyjen valmistaminen edellyttää vuosikymmenten kehitystyötä ja kokemusta”, Skyttä sanoo.
Piirilevy on kaiken elektroniikan perusta. Sen päälle kiinnitetään laitteen komponentit, ja sen kautta kulkevat niiden väliset sähköiset signaalit.
”Piirilevy on kuin ihmisen hermosto. Ilman hermostoa ihminen ei pysty toimimaan. Samalla tavalla elektroninen laite ei toimi ilman piirilevyä”, Skyttä vertaa.
Vielä vuosituhannen vaihteessa Eurooppa oli vahva piirilevyjen valmistaja. Sen jälkeen tuotanto siirtyi voimakkaasti Aasiaan, ja nykyään kaksi kolmesta piirilevystä valmistetaan Kiinassa. Samalla eurooppalaisten valmistajien määrä on pudonnut lähes 800:sta noin 150:een.
Riippuvuus Aasiasta on Euroopalle merkittävä huoltovarmuusriski. Jos piirilevyistä tulee pullonkaula, myös elektroniikkaa valmistavan teollisuuden kasvu pysähtyy.
”Kun puhutaan puolijohteista ja komponenteista, unohdetaan helposti se, mihin kaikki komponentit kiinnitetään: piirilevy. Sitä ei voi sivuuttaa.”
Piirilevyt jäivät aluksi sivuun European Chips Actista, mutta nyt EU on Skytän mukaan alkanut tunnistaa ne kriittisiksi komponenteiksi.
Suomessa ei ole koulutusta piirilevyjen valmistamiseen
Kasvu vaatii Aspocompilta myös lisää osaajia. Yhtiö arvioi palkkaavansa uuden kapasiteetin myötä Ouluun vielä 30–40 työntekijää. Vuoden 2027 loppuun mennessä uusia työntekijöitä on rekrytoitu vaihtuvuus huomioon ottaen yhteensä noin sata.
Toimitusjohtaja Manu Skytän mukaan tuotannon työntekijöitä on tällä hetkellä hyvin saatavilla. Aspocomp kouluttaa heidät tehtäviinsä itse.
Kun puhutaan puolijohteista ja komponenteista, unohdetaan helposti se, mihin kaikki komponentit kiinnitetään: piirilevy. Sitä ei voi sivuuttaa.
Manu Skyttä
”Meillä on selkeä perehdytysohjelma. Noin kahdeksan viikon kuluttua työntekijä pystyy käyttämään konetta itsenäisesti. Kun palkkasimme 40 henkilöä, heistä 39 on edelleen meillä”, Skyttä kertoo.
Asiantuntijoiden löytäminen on vaikeampaa, sillä piirilevyjen valmistukseen ei ole koulutusta Suomessa. Aspocomp tarvitsee etenkin kemian, konetekniikan ja teollisten prosessien osaajia. Yhtiö on tiivistänyt yhteistyötään Oulun yliopiston kanssa esimerkiksi opinnäytetöissä.
EU-rahoituksella iso merkitys investoinnin tukena
Osaajien lisäksi kasvu vaatii rahoitusta. Aspocomp on koonnut investointiensa tueksi rahoituspaketin, johon kuuluu pitkäaikaisia lainoja, osakeannista saatua pääomaa ja 1,75 miljoonaa euroa julkista tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
”Veimme kaikkia kolmea osaa rinnakkain eteenpäin. Kokonaisuus mahdollisti nykyisen investoinnin, ja EU-rahoituksella oli meille suuri merkitys.”
Aspocompin kasvutavoitteet eivät pysähdy Oulun tehtaan laajennukseen. Yhtiö tavoittelee pitkällä aikavälillä yli sadan miljoonan euron liikevaihtoa.
Nykyisellä investoinnilla ja kansainvälisen kumppaniverkoston kautta harjoitettavan välitysliiketoiminnan kasvulla liikevaihto voi Skytän mukaan nousta 60–70 miljoonaan euroon. Seuraavat 30–40 miljoonaa edellyttävät jo uusia tehdasinvestointeja, yritysostoja tai molempia. Suurin kasvua hidastava tekijä on tällä hetkellä tuotantokapasiteetti.
”Nykyisten asiakkaidemme kysyntä täyttää jo uudenkin, kasvaneen kapasiteetin”, Skyttä kertoo.
Oulun investoinnin uudet laitteet otetaan käyttöön vaiheittain, ja koko lisäkapasiteetin on määrä olla markkinoiden käytössä kesällä 2027.
Manu Skytän kolme toivetta seuraavalle hallitukselle uudistuvan ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi
- Pitkäjänteisiä kannustimia investointeihin ja T&K-toimintaan. T&K-verovähennysten pitää säilyä laajoina ja pitkäaikaisina. Lisäksi tarvitaan suoraa julkista rahoitusta teknologian kehittämiseen, pilottihankkeisiin, tutkimusyhteistyöhön ja tuottavuutta parantaviin investointeihin.
- Osaamista Suomesta ja maailmalta. Korkeakoulutuksen tasosta ja laajuudesta on pidettävä kiinni. Samalla Suomen pitää houkutella kansainvälisiä huippuosaajia ja varmistaa, etteivät oleskelulupaprosessit tai muu byrokratia vaikeuta rekrytointeja.
- Sujuvampaa luvitusta teollisuuden investoinneille. Rakennus- ja ympäristölupien käsittelyä pitää nopeuttaa ja selkeyttää. Sujuvien lupaprosessien rinnalla Suomen kilpailuetuja ovat edullinen uusiutuva energia ja teollisuudelle toimiva infrastruktuuri.
Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Tuuli Nikki
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.