Nopea teknologian käyttöönotto vahvistaa kasvua kaikista nopeimmin
Toiminnan tehostaminen ilman teknologian aktiivista käyttöä on erittäin vaikeaa, oli kyseessä yksityinen tai julkinen sektori. Suomen pitäisikin omaksua aiempaa paljon rohkeampi asenne uusien teknologioiden, varsinkin tekoälyn ja robotiikan, käyttöönottajana. Se vaatii esteiden purkamista ja ylihallituskautista parlamentaarista yhteisymmärrystä.
Suomessa suhtaudutaan uuteen teknologiaan myönteisesti. Käyttöönotto on kuitenkin monesti vaikeaa. Syitä on useita, mutta niihin pystytään vaikuttamaan niin yrityksissä kuin poliittisessa päätöksenteossa.
Teknologiateollisuuden asiantuntijat Joonas Mikkilä ja Ville Peltola kertovat, mitä pitäisi tehdä ja missä Suomen mahdollisuudet ovat.
Teknologiateollisuus haluaa tehdä Suomesta uuden teknologian nopean käyttöönottajan. Miksi se on tärkeää?
– Yksityisellä puolella on selvää, että teknologia on keskeisin tuottavuuden, ja siten kasvun, lähde. Pitkään jatkunut heikko tuottavuuskehitys ei korjaudu ilman uusimpien teknologioiden nykyistä nopeampaa ja myös liiketoimintaan vaikuttavampaa omaksumista. Yritykset kyllä suhtautuvat uuteen teknologiaan myönteisesti, mutta käyttöönotossa on ongelmia. Yleensä syyt ovat omien resurssien puute tai se, että toimintaympäristö ei kannusta teknologian käyttöönottoon.
– Julkisella sektorilla on täysin ilmeistä, että päästäksemme yli kestävyyshaasteista tarvitsemme yrityksistä tulevaa talouskasvua mutta myös julkishallinnon ja sen palveluiden aktiivista uudistamista teknologian avulla.
Mikä lainsäädännössä estää esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan nykyistä laajemman hyödyntämisen viranomaistoiminnassa?
– Tekoälyä sinänsä käytetään jo viranomaistoiminnassa, mutta joillakin alueilla se on jopa kiellettyä. Esimerkiksi automaattista hallintopäätöstä, vaikka Kelan tukipäätöstä, ei saa tehdä generatiivisella tekoälyllä vaan sääntöperustaisella deterministisellä järjestelmällä.
– Tekoälystä olisi päätöksenteossa paljon hyötyä, mutta sen käyttöönottoa hidastaa osaltaan suomalainen virkavastuun malli, jossa vastuu lankeaa yksittäiselle virkahenkilölle. Nykymuotoisia tekoälyjärjestelmiä käytettäessä on kuitenkin vaikeaa todentaa, missä kohtaa prosessia mikäkin asia tapahtuu. Virkavastuusääntöä tulisikin uudistaa niin, että se kohdistuisi joko virastoon tai viraston johtoon, ei virkahenkilöön.
– Oikeusministeriössä on käynnissä esiselvitys siitä, mitä esteitä liittyy tekoälyn hyödyntämiseen viranomaispäätöksenteossa. On hivenen erikoista, että selvityksen on tarkoitus valmistua vasta ensi vuoden lopulla, vaikka eri tahot ovat jo tehneet paljon työtä ongelmien tunnistamiseksi. Voikin olla, että tekoälyn viranomaishyödyntämisen takaa puuttuu poliittista johtajuutta ja tahtoa.
Kuinka saamme pidettyä kaikki mukana kelkassa tässä uudessa työmarkkinassa, jossa ihmisen ja koneen välinen suhde muuttuu radikaalisti?
Haluatte Suomeen hallituskaudet ylittävän tekoälyn ja robotiikan muutosohjelman. Mihin tarvitaan valtiota, eikö teknologian käyttöönotto tapahdu yrityksissä?
– Tapahtuu toki. Mutta pyrimme muutosohjelmalla pitkäjänteiseen parlamentaariseen sitoutumiseen Suomen viemiseksi tekoälysiirtymän läpi. Olemme jo astuneet murrokseen, joka aiheuttaa väistämättä disruptiota talouteen, markkinoihin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin.
– Yksi erittäin tärkeä yli hallituskausien ratkaistava kysymys on, että kuinka saamme pidettyä kaikki mukana kelkassa tässä uudessa työmarkkinassa, jossa ihmisen ja koneen välinen suhde muuttuu radikaalisti.
– Ylipäänsä tekoälyyn ja teknologiaan liittyvät kysymykset tulevat politisoitumaan tavoilla, joita emme ole aiemmin nähneet, ja sitä pitäisi välttää. Keskustelu ei siis missään tapauksessa saa ajautua ideologiseksi juupas-eipäs-väittelyksi. Sen sijaan tietyistä ydinkysymyksistä, haasteista ja ratkaisuista pitäisi saavuttaa riittävä yksimielisyys, jotta niitä voitaisiin viedä pitkäjänteisesti eteenpäin. Hyvä esimerkki tästä on viime hallituskaudella sovittu TK-rahoituslaki, jonka neljän prosentin tavoitteesta on aika hyvin pystytty pitämään kiinni juuri laajapohjaisen sopimisen takia.
Mikä tällä hetkellä hidastaa yrityksissä erityisesti tekoälyn ja datan laajempaa hyödyntämistä?
– Yritykset ovat kyllä tunnistaneet, että nyt ollaan isojen asioiden äärellä ja markkina muuttuu. Samalla niiden on ylläpidettävä nykyisiä järjestelmiä, tuotteita ja asiakaskuntaa. Yrityksissä ratkotaan aikamoista dilemmaa: uskallanko lähteä disruptoimaan itseäni ennen kuin joku muu tekee sen?
– Suomalaisilla yrityksillä on kaikki edellytykset päästä menestyksekkäästi yli tästä murroskaudesta. Tietenkään kaikki eivät voita, vaan markkinatalouden mukaisesti joukossa on häviäjiäkin.
– Lopulta merkittävin jarru näissäkin asioissa on osaamisen puute. Ilman osaamista on vaikea sitoutua kokeiluihin ja kehittämiseen. Teknologia-alalta eläköityy väkeä paljon ja samaan aikaan pitäisi löytyä laajasti osaamista tiettyjen yleiskäyttöisten teknologioiden hyödyntämiseen. Näitä osaajia on kuitenkin rajallinen määrä.
Tekoälyyn ja teknologiaan liittyvät kysymykset tulevat politisoitumaan tavoilla, joita emme ole aiemmin nähneet, ja sitä pitäisi välttää.
Suomessa tehdään paljon teknologiakokeiluja. Miten varmistetaan, että lupaavat ratkaisut eivät jää piloteiksi, vaan päätyvät laajaan käyttöön?
– Raha tietysti ratkaisee. Suomessa syntyy lupaavia tutkimustuloksia ja niitä lähdetään vähän kaupallistamaankin startupeilla. Usein kasvupolut katkeavat kuitenkin valitettavan varhain, koska rahoitus on skaalausvaiheessa riittämätöntä.
– Onneksi myös ratkaisuja on. Tesin uusi strategia tukee paremmin skaalausvaiheen rahoitusta, joten Tesiä voidaan käyttää kanssarahoittajana ja vivuttajana. Samoin eläkerahastot ovat heränneet ja olleet mukana viimeaikaisilla isoilla rahoituskierroksilla.
– Yksi tärkeä kysymys on, kuinka avata kansainvälisiä kasvupolkuja kriittisillä teknologiasektoreilla toimiville yrityksille, joiden asiakkaat ovat monesti valtioita. Olemme ehdottaneet tietynlaisten hallitusten välisten eli government to government -vienninedistämiskeinojen kehittämistä.
Mitä fyysinen tekoäly tarkoittaa – ja missä Suomi voisi päästä sen käyttöönotossa eturintamaan?
– Fyysinen tekoäly on uuden sukupolven robotiikkaa, johon tekoälyä on integroitu mukaan. Moni puhuu humanoidiroboteista, mutta mielestämme fyysinen tekoäly on sanoituksena parempi, koska uuden sukupolven robotit voivat olla monenlaisia, kuten vaikkapa tämä hämähäkin näköinen älykäs hitsausrobotti.
– Suomi voi olla fyysisen tekoälyn eturintamassa esimerkiksi isoissa liikkuvissa työkoneissa. Täällä valmistetaan maailman parhaita metsäharvestereita, kaivosrobotteja ja nostinlaitteita. Kaikkien näiden automaatiota kehitetään ja tehostetaan tekoälyllä koko ajan.
Julkinen sektori käyttää valtavasti rahaa vanhojen tietojärjestelmien ylläpitämiseen. Voiko Suomesta tulla teknologian nopea käyttöönottaja ilman valtion digitaalista peruskorjausta?
– Eipä oikeastaan, sillä valtion digitaalinen peruskorjaus vaikuttaa koko Suomen toimintaympäristöön ja siten myös yritysten toimintaan. Moni yritys käyttää paljon aikaa ja resursseja erilaisiin viranomaisraportointeihin, ja tämän työn modernisointi ja automatisointi on yksi esimerkki valtion digitaalisen peruskorjauksen laajoista yhteiskunnallisista hyödyistä.
– Toinen esimerkki on niin sanottu digitaalinen pehmeä infrastruktuuri, joka tarkoittaa laveasti datan jakamista useiden toimijoiden välillä. Tässä valtiolla on myös keskeinen vauhdittajan rooli.
Euroopan unionista tulee paljon digisääntelyä. Miten Suomessa voidaan samaan aikaan pitää kiinni sääntelyn vaatimuksista ja olla nopeita teknologian käyttöönottajia?
– Uudessa sääntelyssä on aina kansallista tulkinnanvaraa. Suomessa on ollut riskinä, että viranomainen on tulkinnut sääntelyä liian tiukasti, mutta nyt tilanne on hyvä säädösten toimeenpanossa. Viranomaisen tehtävä on tukea ja ohjeistaa yrityksiä – ei rokottaa ja sakottaa. Tämä periaate on tärkeä varsinkin täysin uutta sääntelyä jalkautettaessa.
– Tärkeämpi asia kuitenkin on, että sääntelyn tulkintakehikko muodostuu EU-maiden kesken mahdollisimman yhtenäiseksi. Suomen pitääkin olla aktiivinen juuri siinä, koska suuret tulkintaerot asettavat maat eriarvoiseen asemaan, vaikka kyse on sisämarkkinoista. Suomi on uskottava maa sääntelyn toimeksipanossa, joten meillä on mahdollisuus vaikuttaa muihin EU-maihin siinä, millaiseksi tulkintakäytännöt muotoutuvat.
Teksti: Harri Junttila
Teknologiateollisuuden viisi ratkaisua, joilla Suomesta tehdään nopea uuden teknologian käyttöönottaja:
- Tehdään julkisesta sektorista tekoälyn edelläkävijä. Otetaan käyttöön tekoälyn ensisijaisuuden periaate: kun palveluja, prosesseja ja työtehtäviä uudistetaan, tekoälyn ja automaation mahdollisuudet arvioidaan aina ensimmäisenä. Modernisoidaan samalla viranomaistoiminnan oikeusperusta, esimerkiksi virkavastuun säännöt. Silloin tekoälyä ja uuden sukupolven robotiikkaa voidaan käyttää viranomaistoiminnassa laajasti ja turvallisesti.
- Tehdään tekoälyn ja robotiikan laajasta käyttöönotosta kansallinen, hallituskaudet ylittävä hanke. Käynnistetään parlamentaarinen muutosohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta moderni hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihmiset, tekoäly ja uuden sukupolven robotiikka toimivat yhdessä.
- Tehdään Suomesta fyysisen tekoälyn ja robotiikan kokeiluympäristö.
Käynnistetään kansallinen kokeiluohjelma, jossa julkinen sektori ja yritykset pilotoivat yhdessä esimerkiksi autonomisia ajoneuvoja, drooniratkaisuja ja humanoidirobotteja. Tuetaan kokeiluja joustavalla sääntelyllä ja testiympäristöillä. - Toteutetaan valtion digitaalinen peruskorjaus. Laaditaan hallituskaudet ylittävä investointisuunnitelma Liikenne 12 -suunnitelman mallin mukaan. Suunnitelmalla vähennetään valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden digitaalista korjausvelkaa. ICT-ylläpitokuluista siirretään 15 prosenttia digitalisaatioinvestointeihin, jotka tuovat tuottavuushyötyjä.
- Vauhditetaan yritysten tekoälyn ja datan hyödyntämistä. Jatketaan ja laajennetaan datatalouden kasvuohjelmaa. Luodaan Business Finlandin rahoitukseen tulospohjainen malli datan jakamisen ekosysteemeille. Varmistetaan lisäksi, että viranomaiset tulkitsevat EU:n digisäädöksiä yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti ilman kansallisia kiristyksiä. Turvataan yrityksille riittävä neuvonta säädösten toimeenpanoon.
Lisätietoja
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Peltola Ville
Päällikkö, tekoäly ja data – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryDigitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.