Budjettiriihessä pidettävä huolta Suomen kyvystä kohdata taantumasokki
Vientiteollisuus - kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus - odottaa hallitukselta budjettiriihestä päätöksiä, jotka vahvistavat Suomen talouden kykyä kestää uhkaava taantuma. Taantumasokkia on mahdollista pienentää ja suomalaisen hyvinvoinnin kehitystä turvata luomalla varmuutta tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, parantamalla väylien kuntoa sekä nopeuttamalla yritysten lupaprosesseja. Lisäksi kaivataan pitkän aikavälin teollisuuspoliittista linjaa.
Vientiteollisuus kantaa huolta julkisen talouden raskaan velkaantumisen luomasta kasvavasta epävarmuudesta ja pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen linjan puutteesta. Tässä tilanteessa maan hallitus ei omilla toimillaan, vero- tai muilla ratkaisuillaan, saa heikentää suomalaisten yritysten asemaa suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Riihessä ei tule tehdä päätöksiä, joilla suomalaisen teollisuuden kustannuksia nostetaan suhteessa verrokkimaihin.
– Suomi ei pysty välttämään uhkaavaa globaalia taantumaa, mutta sen iskuvoima on kiinni muun muassa budjettiriihen päätöksistä. Taantumasokkia on vielä mahdollista pehmentää viisailla ratkaisuilla ja pitämällä huolta Suomen iskunkestävyydestä. Se on jokaisen suomalaisen ja Suomen pitkäaikainen etu, sanovat vientiliittojen toimitusjohtajat.
Varmuutta TKI-toimintaan
Vientiliitot painottavat, että valtion on kyettävä pitkäjänteisesti houkuttelemaan lisää kotimaisten ja kansainvälisten yritysten investointeja Suomeen.
– Tässä epävarmuuden ajassa yritykset tarvitsevat valtiolta varmuutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja nimenomaan pitkällä tähtäimellä. On tärkeää suunnata TKI-lisäpanostuksia ensisijaisesti Suomen heikoimman lenkin eli yrityksille suunnatun TKI-rahoituksen kasvattamiseen, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.
Pitkän tähtäimen TKI-suunnitelma vuoteen 2030 valmistellaan vuoden 2023 aikana. TKI-investointien kasvusuunnitelmaa on noudatettava eikä siihen saa tehdä vähennyksiä, Hirvola painottaa.
Väylät kuntoon
Vientiliitot kantavat huolta väylien huonosta ja yhä heikentyvästä kunnosta. Hallituskauden alussa jo paremmalta näyttänyt rahoituskehitys on pysähtynyt. Väylien kehno kunto uhkaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, toimintamahdollisuuksia ja investointihalukkuutta. Heikkokuntoiset tiet ja radat kasvattavat kuljetusaikoja ja kustannuksia sekä lisäävät liikenteen päästöjä. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet perusväylänpidon rahoitukseen vuoteen 2032 ulottavassa Liikenne12-suunnitelmassa, mutta parlamentaarinen tahto ei toteudu VM:n esityksessä. Tämä tulee korjata.
– Vuosia jatkunut perusväylänpidon rahoituksen alimitoittaminen kasvattaa korjausvelkaa ja heikentää kohtuuttomasti teollisuuden kilpailukykyä yhä kasvavina kustannuksena, Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja Jyrki Peisa toteaa.
Vauhtia lupaprosesseihin
Ennakoitava, sujuva ja laadukas ympäristöluvitusprosessi on vientiteollisuuden mielestä erityisen tärkeää investointien saamiseksi Suomeen. Hallituksen lausunnoilla ollut esitys ns. vihreiden investointien ohituskaistaksi lupakäsittelyssä on oikeansuuntainen, mutta liian suppea. Menettelyjä tulisi nopeuttaa laajemmin eri toimialoilla, käsittäen kaikki kiertotalouteen ja vihreään siirtymään liittyvät hankkeet.
Luvitusjärjestelmä tulisi uudistaa perusteellisesti. Lupakäsittelyihin liittyvää yhden luukun sähköisen palvelukanavan (ns. Hollannin malli) kehittämistä tulee nopeuttaa ja samalla on turvattava riittävästi resursseja kaikkiin lupakäsittelyihin. Viranomaisille tulisi asettaa määräajat lupakäsittelyyn. Esimerkiksi kilpailijamaissa käytössä olevat poikkeamismahdollisuudet vesipuitedirektiivistä tulee ottaa käyttöön myös Suomessa.
– Investointiaaltoon tarvitaan mukaan kaikki toimialat ja eri kokoiset hankkeet. Näin turvaamme kansantalouden kasvua ja vahvistamme Suomen vetovoimaa investointien sijaintipaikkana, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.
Hallitus voi omissa käsissään olevilla päätöksillä helpottaa merkittävästi Suomessa toimivan teollisuuden mahdollisuuksia menestyä vaikeassakin toimintaympäristössä. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti lähes puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen tarkoittaa koko Suomen hyvinvoinnin kasvua, myös hankalina aikoina.