MustRead: Ydinvoima uuteen nousuun Euroopassa? EU-komissio kaavailee ydinvoimalle tulevaisuudessa jopa nykyistä isompaa roolia
Teksti: Heli Satuli / MustRead
Vaiettu tuotantomuoto
EU-komission kaavailut sähköntuotantotavoista ovat kuitenkin saaneet monen eurooppalaisen päättäjän ja energia-asiantuntijan kulmakarvat kohoamaan. Strategian mukaan 80 prosenttia sähköstä tuotetaan vuonna 2050 uusiutuvilla menetelmillä ja noin 15 prosenttia ydinvoimalla. "Ydinvoima ja uusiutuvat muodostavat hiilivapaan Euroopan energiajärjestelmän selkärangan", strategiassa todetaan.
Sähköntuotannon kasvun takia tarvitaan merkittävää ydinvoiman lisäkapasiteettia. EU-komission mukaan ydinvoima voi auttaa Eurooppaa pääsemään irti energiantuontiriippuvuudesta. Vaikka ydinpolttoaine on usein peräisin EU:n ulkopuolelta, polttoaine voidaan varastoida useamman vuoden reserveiksi. Näin ydinvoima ei ole niin altis toimitushäiriöille. Strategian mukaan kehitteillä olevat pienet moduulireaktorit (SMR) voivat myös parantaa ydinvoiman joustavuutta. Lisäksi EU-komissio perustelee, että jo nyt joissakin maissa laitokset toimivat joustavammin kuorman ja taajuuden ohjauksen avulla.
"EU-komission ydinvoimalle antama rooli yllätti. On kokonaan toinen kysymys, miten linjaukseen suhtaudutaan jäsenmaissa", toteaa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
Europarlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa vaikuttava Kumpula-Natri huomauttaa, että ydinvoimasta ei ole perinteisesti haluttu keskustella EU-tasolla. Toisin kuin Suomessa, se on ollut vaiettu aihe.
"On eri asia sanoa, että ydinvoimalla voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa kuin että ydinvoimalla on merkittävä rooli. Sanamuodot mietitään ja niistä äänestetään tarkkaan."
Ydinvoima EU-maissa
- EU-maissa on toiminnassa yhteensä 128 ydinreaktoria kaikkiaan 14 maassa. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 119 GW.
- Vuonna 2016 EU-maiden sähkönkulutuksesta 28,7 prosenttia katettiin ydinvoimalla.
- Ydinvoiman osuus päästöttömästä sähköntuotannosta on 53 prosenttia.
- Euroopassa ydinvoimaa on rakenteilla tai suunnitteilla Suomen lisäksi Britanniassa, Puolassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Bulgariassa.
Lähde: EU-komissio, FORATOM
EU:n perussopimuksessa sanotaan selvästi, että energiapaletti on jokaisen jäsenmaan omassa päätösvallassa. EU ei voi kieltää tai käskeä jäsenmaita tuotantomuotojen suhteen. Juuri ydinvoima on syy kirjaukseen. EU:n suora toimivalta ydinvoima-asioissa rajoittuu Euratom-sopimukseen. Kumpula-Natri vastaa europarlamentin lausunnosta koskien Euratomin puitteissa tehtävää energiaturvallisuustutkimusta. Sopimuksessa keskitytään ydinvoimaloiden turvallisen käytön kehittämiseen, turvalliseen alasajoon ja nykyisten reaktorien jatkokäyttöön sekä panostetaan pienellä summalla uuden reaktoriteknologian turvallisuustutkimukseen.
Päästöttömän sähköntuotannon jakojäännös
EU ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti rakentaa ydinvoimalle yhtä suurta roolia. GlobalDatan mukaan maailmanlaajuinen ydinvoimakapasiteetti nousee nykyisestä 392 gigawatista 536 GW:iin vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ydinvoimakapasiteetti voi jopa tuplaantua vuoteen 2050 mennessä.
Kumpula-Natri muistuttaa, että vaihteleva uusiutuva energia tarvitsee ainakin nykyisellään parikseen tasaista perusvoimaa. Ainoat valmiit ison mittaluokan päästöttömät sähköntuotantovaihtoehdot ovat vesivoima ja ydinvoima. Pohjoismaissa on vesivoimaa, mutta Alppimaita lukuunottamatta Euroopan mantereen puolella ja Britanniassa ei. Mitä enemmän luovumme fossiilisista energiantuotantomuodoista, sitä enemmän tarvitaan ydinvoimaa.
"Uusiutuvat tuotantomuodot on se ehdoton pääväylä. Mutta se loppu pitää tuottaa jollakin ilman päästöjä ja ydinvoima hoitaa tämän. Ydinvoiman roolina on olla se jakojäännös", kiteyttää Kumpula-Natri.
Ydinvoiman eurooppalaisen etujärjestön FORATOMin pääjohtajan Yves Desbazeillen mukaan ydinvoimalla voidaan varmistaa häiriötön sähköntuotanto, kun ei tuule eikä paista. Ydinsähkö on tasaista perusvoimaa ja öisin ydinvoimalla tuotettua sähköä voi säilöä esimerkiksi akkuihin tai pumppuihin. Lisäksi uudenlaisia ydinreaktorityyppejä voidaan entistä paremmin säätää laajalla tehoalueella. Ydinvoimalaitoksissa piilee vapauttamatonta säätöpotentiaalia, mutta säätökapasiteetin käytölle pitää määrittyä arvo, jotta ydinvoimalan säätäminen olisi liiketoiminnallisesti järkevää.
Jos Euroopassa luovuttaisiin ydinvoimasta, tarvittaisiin Desbazeillen mukaan sen sijaan valtavaa sähköntuotannon ylikapasiteettia ja monimutkaista energiajärjestelmää.
"Nyt jäsenmailla on varastoja keskimäärin 24 minuutiksi, ilman ydinvoimaa pelkästään varastokapasiteettia pitäisi olla viikoiksi", toteaa Desbazeille.
FORATOMin FTI-CL Energy Consultingilla teettämän selvityksen mukaan EU-maiden pitäisi investoida 535 GW uusiutuviin, energian varastointiin ja varavoimaan, jos ydinvoimakapasiteetti ajettaisiin alas. Luku on puolet koko nykyisestä sähköntuotantokapasiteetista.
"Näin valtaviin investointeihin ja infran rakentamiseen ei kenelläkään ole varaa. Eikä niissä ole mitään järkeä", sanoo FORATOMin pääjohtaja.
Kalliita ja ylipitkiä prosesseja
Mutta harva näkee järkeä myöskään ydinvoimaan investoimisessa.
"Onko EU-komissiossa ajateltu, kuka sitä lisäydinvoimaa rakentaa, mihin maihin ja millä rahalla?" kysyy Kumpula-Natri.
Saksassa 43 prosenttia Energiewende-politiikan kannattajista nimeää tärkeimmäksi syyksi kannalleen Saksan päätöksen luopua ydinvoimasta. Kansalaiset suhtautuvat ydinvoimaan kielteisesti tai epäluuloisesti monessa EU-maassa. Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen usea maa teki päätöksen reaktoreiden alasajosta. Ydinvoiman sääntely on Euroopassa erittäin tiukkaa. Reaktorit vaativat monimutkaisia turvallisuussuunnitelmia ja hankkeet kohtaavat usein pitkiä valitusprosesseja. Tuloksena ydinvoimaloiden rakennusprojektit ovat lähes poikkeuksetta pahasti myöhässä aikataulusta ja budjetit ylittyvät.
Suomessa Fennovoima ilmoitti joulun alla, että sen laitos valmistuu Pyhäjoelle Pohjois-Pohjanmaalle neljä vuotta arvioitua hitaammin. Olkiluoto 3 on puolestaan kymmenen vuotta valmistumisaikataulusta jäljessä.
Brysseliläisen Energy Climate House -ajatuspajan johtajan Christian Egenhoferin mukaan ydinpolttoaine on energiana halpaa. Ydinvoima on yksi edullisimmista päästöttömistä tuotantomuodoista ja mitä korkeampi on ydinvoiman osuus sähköntuotannosta, sitä edullisempaa se on. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vertailussa vain tuulivoiman tuotantokustannukset ovat ydinvoimaa halvempia.
"Mutta totuus on, että ydinvoiman rakennuskustannukset ovat valtavia. Rahoitus on kallista ja ydinvoimalan saaminen tuotantokuntoon kestää uusiutuviin verrattuna moninkertaisesti."
Arvoketju liukuu ulos Euroopasta
Egenhofer huomauttaa, että esimerkiksi tuulivoimala tuottaa energiaa 1,5 vuoden päästä pystyttämispäätöksestä — ydinvoimala tuskin vielä vuosikymmenenkään kuluttua. Fennovoiman ydinvoimalan budjetti on 7,14 miljardia ja Olkiluoto 3:n lopulliset kustannukset kohoavat lähes 10 miljardiin euroon. Rahoittajat voivat saada euronsa takaisin ehkä 25 vuoden päästä.
Sijoittajia huolettavat myös onnettomuusriskit. Lisäksi hallituksen vaihtuminen voi kaataa koko hankkeen. Siksi ydinvoimalan rakentamisen kokonaiskustannuksista jopa 30 prosenttia on rahoituskuluja. FORATOMin Desbazeillen mukaan tilanne on kestämätön.
"Ydinvoiman korkeisiin rahoituskustannuksiin on löydettävä ratkaisu, jos aidosti haluamme, että Euroopasta tulee ilmastoneutraali talous."
Desbazeille toivoo Britanniassa käytetyn Regulatory Asset Base eli RAB-mallin ottavan tuulta alleen muuallakin Euroopassa. Mallissa julkinen sektori turvaa rahoittajille sijoitetun pääoman tuoton pitkällä aikavälillä. Käytännössä kuluttajat maksavat ydinvoimalan rakennuskustannukset sähkölaskuissaan ja mallin on arvosteltu nostavan ydinvoimalan hintaa entisestään.
FORATOMin pääjohtaja painottaa, että toinen syy ydinvoiman rakentamisen kalleuteen on pitkän aikavälin vision puute.
"Nyt rakennetaan yksi reaktori kerran kymmenessä vuodessa. Koko toimitusketju on polkaistava pystyyn tyhjästä joka kerta. Jos ydinvoimaa rakennettaisiin tasaiseen tahtiin pitkän aikavälin suunnitelman mukaan, kustannukset olisivat ihan toiset."
Mutta ydinvoiman ongelmat eivät lopu tähän. Egenhoferin mukaan ydinvoiman arvoketjun liukuminen pois Euroopasta on saatava pysähtymään. Ydinteknologian isoista toimijoista vain yksi on eurooppalainen eli ranskalainen Areva. Sekin on pahoissa talousvaikeuksissa ja toimii nykyisin Framatome ja Orano -brändien alla.
Alaa hallitsevat venäläiset, aasialaiset ja pohjoisamerikkalaiset toimijat kuten Rosatom, Westinghouse, Hitatchi, CGN ja Mitsubishi. Tilanne on poliittisesti tulenarka ja myös alan etujärjestö FORATOM vaikenee asiasta, mutta se on energia-asiantuntijan mukaan epävirallisten keskusteluiden ykköshuolenaihe. Pelissä on Euroopan turvallisuus.
"Jos aiomme pitää ydinvoiman osana sähköntuotantopalettia tai edes huolehtia nykyisten reaktoreiden kunnossapidosta, ydinvoiman arvoketjun on säilyttävä eurooppalaisten käsissä. Teknologia ei saa olla venäläistä tai kiinalaista".
“Ydinvoimasektorin muututtava”
Desbazeille huomauttaa, että eräät jäsenmaat yrittivät viime hetkiin asti poistaa ydinvoimaa koskevan myönteisen virkkeen EU-strategiasta.
"Nyt punnitaan, mihin tämän virkkeen voima riittää EU-tasolla."
Desbazeille uskoo, että seuraavalla EU-vaalikaudella jäsenmaiden välillä käydään poliittinen taistelu ydinvoimasta ja sen roolista.
"On tullut aika nostaa ydinvoima keskusteluun myös EU-tasolla ja tunnustaa avoimesti sen rooli."
Mahdolliset lisäkapasiteetin rakentamispäätökset on tehtävä parin seuraavan vuoden aikana. Samalla on pidettävä huoli nykyisestä laitoskannasta, huolehdittava alan vetovoimasta, osaamisesta ja saatava toimitusketjut kuntoon.
"Kaikki nämä asiat on saatava EU-komission käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella", vaatii FORATOMin pääjohtaja.
EU-komission ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen toppuuttelee kuitenkin ydinvoimajärjestön toiveita.
"Energiapaletti pysyy jatkossakin jokaisen maan oman päätöksenteon alaisena asiana. Selvää on, että hiili ja muut fossiiliset polttoaineet eivät ilmastoneutraaliin tuotantopalettiin kuulu, mutta emme ota kantaa puolesta tai vastaan minkään yksittäisen energiantuotantomuodon osalta."
Kumpula-Natrin mukaan ilmastonmuutosnäkökulma on tuonut ydinvoimakeskusteluun EU-tasolla uutta sävyä. Entistä harvempi EU-päättäjä vaatii ydinvoiman korvaamista muilla tuotantomuodoilla.
"Mutta on selvää, että ihmisten kannat eivät helposti käänny ydinvoiman kannalle. Sen riskit ovat suuret, vaikka normaalikäytössä se olisi päästötön ja ilmastolle hyvä ratkaisu."
Energy Climate Housen Egenhofer uskoo, että ydinvoimaan investoidaan tulevaisuudessa lisää maissa, joissa siihen suhtaudutaan neutraalisti. Näin tullee käymään itäisissä EU-maissa ja ehkä jopa Ruotsissa. Samoin joissain maissa jatkettaneen nykyisten laitosten elinkaarta. Saksankin on tehtävä valintansa. Energia-asiantuntija epäilee, että Saksa saattaa ryhtyä tuomaan ulkomailta ydinvoimalla tuotettua sähköä. Mutta kaikki tämä vaatii muutoksia ydinvoimasektorilta itseltään. Sen on parannettava kilpailukykyään, tehostettava toimintaansa ja ennen kaikkea muututtava avoimemmaksi.
"Lopulta ainoa asia, mitä EU-tasolla voidaan tehdä, on painostaa ydinvoimasektoria avoimempaan toimintaan. Ehkä silloin myös luottamus ja asenne ydinvoimaa kohtaan voi muuttua."
Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.
Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä.
Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä.