MustRead: Yhdysvallat osaa kaupallistaa tutkimuksen, Kiinalla on rahaa ja dataa – Euroopan valtti tekoälykisassa ovat valveutuneet ihmiset

Teksti: Heli Satuli/MustRead
 

Eurooppa saa kontolleen vain tekoälyn ongelmat, jos emme ole kehityksen etujoukoissa, sanoo EU:n tekoälytyöryhmää johtava Pekka Ala-Pietilä. Nyt alkaa olla kiire. Euroopan ulkopuolella esimerkiksi raja akateemisen tutkimuksen ja yrityselämän välillä on katoamassa. Perustutkimusta tehdään yrityksissä vapaammin ja paremmalla palkalla.

Perässähiihtäjä ja salainen ase

• Eurooppa on tekoälykehityksessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä lähes joka mittarilla: rahoituksessa, osaamisessa ja datassa.
• Pekka Ala-Pietilän johtama EU:n tekoälytyöryhmä etsii nyt keinoja, millä Eurooppa kammetaan tekoälykisan kärkeen.
• Työryhmä rakentaa rahoituksesta, datan käytettävyydestä, osaamisesta ja sääntelystä toimenpidepakettia. Paperi julkistetaan toukokuun lopussa.
• Ala-Pietilän mukaan rahaa tarvitaan paljon lisää, kaikki yritykset on saatava mukaan, julkisen sektorin digitaalisuus ylös, tekoälytutkimuksen päästävä eroon kurjistumisen kierteestä ja ihmisten osaamisesta huolehdittava.
• Omalla pelisääntöpaketilla Eurooppa voisi pakottaa Yhdysvallat ja Kiinan luomaan omat standardit.
• Euroopalla on puolellaan yksi vahvuus, jonka merkitys tulee vain kasvamaan: arvot. Ihmislähtöisellä, eettisellä tekoälyllä on maailmalla kasvava kysyntä.
• Lopulta tekoälykisassa ratkaisee oppimisen nopeus.

Rahoitus. Data. Osaaminen. Sääntely. Ja ehkä myös asenne.

Siinä kourallinen keskeisiä sanoja, kun Eurooppa yrittää kiriä kärkeen globaalissa tekoälykisassa. Tällä hetkellä vanha manner häviää Kiinalle ja Yhdysvalloille tekoälyteknologian osalta lähes joka mittarilla.

Tekoäly on uusi sähkö. Sitä tarvitaan kaikkialla ja törmäämme siihen jo nyt arjessamme, usein tiedostamatta. Viehättävät kasvot tuijottavat sinua vakuutusyhtiön verkkosivun alareunassa ja ruutuun hypähtää teksti: ”Voinko auttaa?” Kyllä, se on tekoäly. Tekoäly tunnistaa kasvokuvia, ymmärtää puhetta, diagnosoi potilaita, analysoi röntgenkuvia ja ohjaa autoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin tekoälyohjelman mukaan tekoäly tarkoittaa ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. Tämä mullistaa työn tekemisen, yhteiskunnat, yritysten toiminnan ja osaamistarpeet.

Vanhan mantereen ongelmakimppu

Miksi Eurooppa on häviöllä? Aloitetaan euroista. Euroopassa ollaan tekoälyinvestoinneissa merkittävästi muuta maailmaa jäljessä. Investointien taso on liian matala sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Kun eurooppalainen yritys investoi tekoälyyn yhden euron, yhdysvaltalainen kilpailija satsaa kahdeksan. Kiina on siinä välissä. 70 prosenttia tekoälyn tuomista taloushyödyistä suuntautuu Pohjois-Amerikkaan ja Kiinaan.

Toinen ongelmakohta on data. Siitähän tekoälyssä on pohjimmiltaan kyse. Tekoäly tarvitsee valtavasti dataa, mutta määrä ei ole ainoa kriteeri. Datan on oltava myös monipuolista ja laadukasta. Vain näin tekoäly pystyy tekemään oikeita päätöksiä. Ei sellaisia, että kaikki johtajat ovat miehiä tai afroamerikkalaiset gorilloja.

Nyt eurooppalaiset yritykset eivät pääse maakohtaisten rajoitusten ja kieltojen takia käsiksi tarvittavaan dataan ja hyödyntämään sitä. AI Superpowers eli tekoälyn supervaltiaat -kirjan kirjoittaja Kai-Fu Leen mukaan Kiina on parhaassa asemassa voittamaan globaalin tekoälykisan paitsi teknologioiden nopean käyttöönoton, ennen kaikkea vapaasti hyödynnettävän datan takia.

Tästä päästään sääntelyyn. Tekoälyn kehittämiseltä ja käytöltä puuttuvat pitkälti yhteiset pelisäännöt. Eurooppa ei toki ole ainoa. Kaikki maat ja mantereet pohtivat, miten tekoälyä pitäisi säännellä vai pitäisikö.

Lait voivat estää tekoälyn hyödyntämisen tai antaa sille liikaa valtaa. Tekoäly muuttuu ja kehittyy lisäksi koko ajan. Tänään tehty laki ei ole enää voimaan astuessaan tekoälyn tasolla. Tekoäly haastaa nykyisen lainsäädännön juridiikan perusrakenteita myöten.

Eurooppa ei pärjää myöskään osaamisessa. Yhteiskuntien ja yritysten digitaalisuus on ennakkoedellytys tekoälyn hyödyntämiselle. Jos digitaalisuuden aste on matala, tekoälykisaan joutuu lähtemään pitkältä takamatkalta.

McKinseyn tilaston mukaan Yhdysvallat on ylivoimaisesti paras mitattaessa yhteiskuntien tekoälyvalmiutta. EU-maiden välillä on kuitenkin isot erot. Suomen kaltaiset teknologisesti pitkällä olevat maat ovat samalla tasolla USAn kanssa.

Yksilötasolla osaamisen kehittymistä jarruttaa myös asenne: Termiin liittyy monen mielessä mystiikkaa ja pelkoa. Keski-Euroopassa uutisointia hallitsevat uhkakuvat, kuinka tekoäly vie työpaikat ja robotit tappavat ihmiset.
 

”Tekoäly on ytimessä pohdittaessa, mistä talouskasvu tulevaisuudessa syntyy ja miten voimme vaikuttaa kohtaloomme”, muistuttaa EU:n tekoälytyöryhmää johtava Pekka Ala-Pietilä.

EU-tasolla kääritty hihat

Nyt EU-tasolla on herätty tilanteeseen. Viime kesänä aloittanut korkean tason tekoälyasiantuntijatyöryhmä etsii keinoja, joilla Eurooppa kammetaan tekoälykisan eturiviin. Työryhmä on osa komission kolmiosaista lähestymistapaa, joka koostuu investointien lisäämisestä, sosioekonomisiin muutoksiin valmistautumisesta sekä eettisten ja oikeudellisten sääntöjen laatimisesta.

Asiantuntijaryhmää johtaa mies Suomesta — yli 20 vuotta Nokian johtotehtävissä toiminut Pekka Ala-Pietilä, joka on toiminut puheenjohtajana myös kansallisessa tekoälytyöryhmässä. Komission työstä riippumattoman, 53:n tekoälyasiantuntijan työ kiteytyy kahteen esitykseen.

Niistä ensimmäinen koskee tekoälyn eettisiä ohjeistuksia ja sen luonnos julkistettiin äskettäin. Sääntelyä ja investointeja koskeva paperi valmistuu toukokuussa. Se keskittyy Euroopan kilpailukykyyn tekoälykisassa.

”Tekoäly on ytimessä pohdittaessa, mistä talouskasvu tulevaisuudessa syntyy ja miten voimme vaikuttaa kohtaloomme”, muistuttaa Ala-Pietilä.

Eivät eurooppalaiset valtiot ole olleet tekoälyn suhteen täysin toimettomia. Valtaosalla jäsenmaita on jo Suomen tapaan oma tekoälystrategia. Komissio toivoo, että tämän vuoden loppuun mennessä sellainen löytyisi jokaisesta jäsenmaasta.

Nyt Eurooppa tarvitsee Ala-Pietilän mukaan yhteisen ohjelman, joka katsoo tekoälyä 10 vuoden kehityskaarella. Tämän ohjelman puitteissa toimenpiteitä on vietävä johdonmukaisesti samaan suuntaan jäsenmaissa ja EU-tasolla.

”Toimenpiteiden on tuettava toisiaan. Meiltä on löydyttävä riittävän suuri yhteinen muutosvoima”, toteaa Ala-Pietilä.

Toinen vahtimisen paikka koskee EU-instituutioita. EU-tason sisäiset toimet eivät saa olla ristiriitaisia. ”Vain näin saamme tuloksia aikaan”, sanoo Ala-Pietilä.

Aivovuoto kuriin ja kaikki mukaan

Korkean tason tekoälytyöryhmä keskittyy parhaillaan neljään osa-alueeseen, joissa tilanne vaatii muutosta.

Ensimmäinen alue ovat yritykset. Jotta Eurooppa menestyy, ei riitä, että otamme käyttöön teknologiat. Meidän on myös kehitettävä tekoälysovellukset ja niitä ympäröivä yhteiskunnan ekosysteemi.

Nyt maailman suurimmat tekoälyä hyödyntävät teknologia- ja alustayhtiöt tulevat Yhdysvalloista ja Kiinasta. Facebookit, alibabat, applet ja googlet panostavat tekoälyn kehittämiseen valtavia summia. Yritysten välisillä tekoälymarkkinoilla tilanne on eurooppalaisittain valoisampi, mutta yritysten ja kuluttajien välisessä bisneksessä eurooppalaisia toimijoita on vähän.

Ala-Pietilä huomauttaa, että Suomen digitaaliset valmiudet ovat hyvät, mutta silti 75 prosenttia suomalaisista yrityksistä ei hyödynnä tekoälyä vielä millään tavalla. Monissa EU-maissa luku on vielä surkeampi. Nämä yritykset on saatava kehityksen mukaan. Tekoälyä hyödyntävien yritysten kohdalla on löydettävä tavat, jolla toiminta skaalataan laajempaan käyttöön.

”Yksi keskeinen ratkaisu on rakentaa sekä jäsenmaiden omia että EU-tason ekosysteemejä, jotka kiihdyttävät tekoälykyvykkyyksiä”, ehdottaa Ala-Pietilä.

Toiseksi julkisen sektorin suhteen digitaalisuus on saatava joka maassa sille tasolle, että tekoälyä pystytään hyödyntämään. Tässä riittää työtä. Esimerkiksi saksalaisissa suurkaupungeissa julkisella puolella käytetään yhä paperisia kellokortteja.

Kolmanneksi Eurooppa on nostettava johtavaksi tekoälytutkimuksen mantereeksi. Yli 200 eurooppalaista tekoälytutkijaa kuvaa kirjeessään EU-päättäjille, kuinka paha tilanne on nyt: parhaat laboratoriot ja yliopistot sijaitsevat Pohjois-Amerikassa ja vanhan mantereen yliopistot menettävät kyvyt Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Euroopan ulkopuolella raja akateemisen tutkimuksen ja yrityselämän välillä on katoamassa. Suuri osa perustutkimuksesta tehdään yrityksissä, vapaammin ja paremmalla palkalla. Tutkimustulokset kaupallistetaan nopeasti. Lopputuloksena on kierre, joka heikentää Euroopan asemaa entisestään.

Rahaa tarvitaan lisää ja paljon

Kenties kaikkein tärkeintä Euroopan pärjäämisen kannalta ovat kuitenkin ihmiset.

”Ihmisten on ymmärrettävä, mitä tekoäly on ja heillä on oltava kyvykkyydet hyödyntää sitä kuluttajina ja työelämässä”, painottaa Ala-Pietilä.

Tekoälyn kohdalla pelkkä lainsäädäntö ei pysty ohjaamaan yhä algoritmisempiä yhteiskuntia haluttuun suuntaan. Siihen tarvitaan palveluita ja alustoja käyttäviä ihmisiä, painottavat myös Bruegelin tutkija Georgios Petropoulos ja professorit Valerie Frissen ja Gerhard Lakemeyer.

Ihmisistä riippuu, mitkä palvelut, tuotteet ja alustat menestyvät. Siksi ihmisen ymmärrys tekoälyn toiminnasta ja riskeistä on niin oleellista. Tämän ymmärryksen päälle rakentuu tekoälyn etiikka.

Nyt harva meistä tietää, milloin asioi tekoälyn kanssa ja mihin teknologia pystyy. Eurooppalaisista on tultava Ala-Pietilän mukaan ”engaged citizens”, kansalaisia, jotka kokevat olevansa asioiden päällä tekoälyn osalta.

Keskeistä on koulutus ja uudelleenkoulutus. Jäsenmaat ovat jatkossakin ensisijaisesti vastuussa koulutuksesta. Yrityksillä on samoin entistä isompi rooli, mutta myös EU-tason linjauksia tarvitaan. Osaamiseen liittyy puheenjohtajan mukaan myös se, että ihmiset ymmärtävät karun tosiasian: jos emme ole etunenässä, saamme kontollemme vain kaikki tekoälyn hankaluudet ja ongelmat.

Eurooppa pyrkii 20 miljardin investointeihin, Kiina lataa tiskiin 70 miljardia – voiko vanha manner menestyä tekoälykisassa?

Työryhmä rakentaa parhaillaan toimenpidepakettia, joka koostuu rahoituksesta, datan käytettävyydestä, osaamisesta ja sääntelystä. Investointien osalta EU-tasolla tapahtuu jo. Komission joulukuussa julkistaman tekoälysuunnitelman tavoitteena on kerätä 20 miljardia euroa yksityistä ja julkista rahoitusta vuoden 2020 loppuun mennessä. Se tarkoittaa 90 prosentin lisäystä nykyiseen. Saksa on sitoutunut jo satsaamaan 3,5 miljardia euroa. Samaan aikaan Kiinan valtion arvioidaan kuitenkin investoivan tekoälyyn 70 miljardia euroa vuonna 2020.

Tarvitaan siis lisää rahaa ja lisää toimenpiteitä.

”On luotava sijoittamisen malli, jossa jäsenmaa, komissio ja yritykset sijoittavat yhdessä niin, että kaikki hyötyvät”, toteaa Ala-Pietilä.

Sääntelyn sietämätön vaikeus

Entä se sääntely? Ala-Pietilä muistuttaa, että tekoälyä säännellään jo nyt. Yksi esimerkki on EU:n yleinen tietoturva-asetus GDPR.

”Tehtävämme on työryhmässä katsoa, mitä puuttuu ja mitä pitäisi tarkentaa.”

Yrityselämä liputtaa itsesääntelyn puolesta. Ennen lakeja voi tehdä paljon muutakin. Tekoälysovellusten tulisi antaa kehittyä ja katsoa sitten, milloin on kannattavaa säännellä. Brysselissä järjestetyssä tekoälyseminaarissa puhuneen asiantuntijan mukaan toinen vaihtoehto on rullaava tapa toimia, jossa päätetään seuraavan vuoden sääntelytoimenpiteet ja vuoden lopussa arvioidaan tilanne ja mukautetaan suunnitelmat sen mukaan. Koska työryhmän työ on kesken, Ala-Pietilä ei halua ottaa kantaa tapoihin tai toimenpiteisiin.

”On suuri mahdollisuus, että voimme määritellä edellytykset, joilla tekoälyä käytetään sisämarkkinoilla. Tämä pakottaa myös teknologiatoimijat, joista valtaosa tulee Yhdysvalloista ja Kiinasta, luomaan omat standardit”.

Vaikka asiantuntijaryhmä pääsisi yksimielisyyteen, miten tekoälyä tulisi EU-tasolla säännellä ja uusi komissio ottaisi lainsäädäntöaloitteet osaksi työohjelmaansa, niille on saatava EU-maiden hyväksyntä. Tämä vaalikausi ei lupaa sen suhteen hyvää. Jäsenmaat kiistelevät tärkeimmistä digitaalisia sisämarkkinoita koskevista säädöksistä, esimerkkinä Saksan ja Ranskan riitelyyn jumittunut tekijänoikeusdirektiiviin uudistus.

Eurooppa ja USA vastaan Kiina?

Euroopalla on tekoälykehityksessä puolellaan kuitenkin yksi iso vahvuus, jonka merkitys tulee vain kasvamaan: arvot.

Kiinassa tekoäly on valjastettu valtion turvallisuuskoneiston käyttöön kansalaisten oikeuksista piittaamatta. Kiinalaisella lentoasemalla on arkipäivää, että virkailija evää matkustajan pääsyn lennolle, koska lipun skannaus paljastaa hänen vierailleen opposition edustajan luona. Verkkosivustot, turvallisuuskamerat ja tuhannet henkilökorttien tarkastuspisteet keräävät valtion käyttöön reaaliaikaista dataa jokaisen ihmisen liikkeistä.

Pohjois-Amerikassa on puolestaan valittu yritysvetoinen linja. Tekoälyn annetaan vapaasti kehittyä, kunnes tapahtuu jotain. Yritysten bisneslogiikka perustuu pitkälti datan jakamiseen ja hyödyntämiseen. Kohtuullisen käytön ”fair use” -politiikka sallii datamassojen analysoinnin tekoälysovellusten tarpeisiin kaupallisessa tarkoituksessa.

Suuri osa eurooppalaisista ei tällaista hyväksy. Juuri GDPR-asetus on hyvä osoitus tiukasta linjasta. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yksilöiden yksityisyyttä suojataan tehokkaasti dataympäristössä. Henkilötietoja ei saa lähtökohtaisesti käyttää muihin tarkoituksiin kuin siihen, mitä varten tiedot on alun perin kerätty. GDPR:n mukaan henkilötietojen määrä tulisi myös aina pyrkiä minimoimaan.

Lukuisten tietoturvaskandaalien jälkeen USA:ssa kansalaiset ovat ryhtyneet äänekkäämmin vaatimaan oikeuksiaan. Applen toimitusjohtaja Tim Cook totesi Brysselissä, että hän suosittelee, että Yhdysvalloissa omaksutaan eurooppalaisen mallin mukainen tiukka tietosuojasääntely, jossa dataa voi hyödyntää vain reunaehtojen puitteissa. Samaa mieltä on Facebookin perustaja Mark Zuckerberg.

”Etiikka ja kilpailukyky ovat entistä enemmän sidoksissa toisiinsa. Kumpaakaan ei voi sivuuttaa”, vahvistaa Ala-Pietilä.

Oikeusministeri on painottanut, että EU:n on valittava kolmas tie: On rakennettava eurooppalainen tasapainoinen malli, jossa samaan aikaan vauhditetaan tekoälyn kehitystä ja investointeja, mutta huolehditaan myös kansalaisten luottamuksesta, oikeusvaltioperiaatteista sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisesta.

Ala-Pietilän tekoälytyöryhmän eettisten linjausten perustana on juuri ihmislähtöisyys. Tekoälyn kehityksen ja käytön tavoitteena on oltava ihmisen hyvinvoinnin lisääminen. Ytimessä on luottamus. Paperin mukaan ”luotettava tekoäly on johtotähti, sillä ihmiset pystyvät täysimääräisesti hyötymään tekoälystä vain, jos he voivat luottaa siihen”.

Luonnoksesta on jäänyt pois datan kerääminen ja sen etiikka, kritisoivat Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius ja vanhempi neuvonantaja Antti Larsio. He huomauttavat blogissaan, että tekoäly ei voi olla eettistä, ellei sen keräämä raaka-aine, data, ole eettistä.

GDPR on vasta hyvä alku. EU-tasolla on nyt Sitran asiantuntijoiden mukaan ratkaistava, miten lupa datan keräämiseen pyydetään niin, että käyttäjä ymmärtää, mitä on hyväksymässä. Samoin on linjattava, kuinka paljon dataa saa kerätä ja kuinka pitkään yrityksellä on oikeus kerätä tietoa käyttäjästä.

Pekka Ala-Pietilän mukaan on turha jäädä pohtimaan, olemmeko Suomessa tekoälyssä maailman parhaita. Tärkeintä on, että olemme edelläkävijöiden joukossa.

Suomea kuunnellaan

Tekoälytilaisuuden puhujakaartista löytyy Brysselissä lähes aina suomalainen.

”Suomessa on ryhdytty rohkeasti tekemään ja kokeilemaan. Sen ansiosta Suomea kuunnellaan nyt Euroopassa ja maailmalla”, toteaa Ala-Pietilä.

Moni tärkeä tekoälyyn liittyvä asia on Suomessa joko jo valmis tai valmisteilla.

Suomi eroaa myös käytännönläheisyydellään.

”Tervetuloa – kurssi on maksuton”. Näin tervehtii Helsingin yliopiston ja Reaktorin kaikille avoimen Elements of AI -verkkokurssin suomenkielinen versio. Sen tavoite kouluttaa yksi prosentti suomalaisista ymmärtämään tekoälyä täyttyi parissa kuukaudessa. Nyt kurssi on saanut jo satatuhatta ihmistä ympäri maailman tutustumaan tekoälyn alkeisiin.

Nokian menestys on tehnyt hyvää myös suomalaisten asenteelle teknologista kehitystä kohtaan. Suomessa tekoälyyn suhtaudutaan positiivisemmin kuin muualla Euroopassa. Ihmiset ymmärtävät teknologian tuovan taloudellisia hyötyjä ja parantavan omaa arkea, vaikka tietämys itse teknologiasta ei olisi syvää. McKinseyn tutkimuksen mukaan ”automaatiovastaisten” ja innovaattorimaiden bruttokansantuotteessa on jo nyt 2,2 prosentin ero.

Ala-Pietilä painottaa, että loppujen lopuksi Euroopan pärjääminen tekoälykisassa riippuu kansalaisten, yritysten ja yhteiskuntien kyvystä oppia ymmärtämään ja soveltamaan tekoälyä. Oppimisen nopeus on kaikki kaikessa. Ne, jotka oppivat nopeasti, keräävät tekoälystä suurimman hyödyn.

”Tekoälyn kehitys on todella voimakasta. Samalla se on uusi alue kaikille. Siksi oppimisnopeuden kehittäminen on kaikki kaikessa. Tästä Euroopan on pidettävä huolta.”

Olemalla nopea Suomi voi viedä omia tekoälyinnovaatioitaan Euroopan tasolle.

”On turha jäädä pohtimaan, olemmeko Suomessa tekoälyssä maailman parhaita. Tärkeintä on, että olemme edelläkävijöiden joukossa. Ja siinä joukossa Suomi on.”
 

Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.

Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä. 

Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä.