Miksi tekoälyä ei sovelleta enemmän? Syy on kulttuurissamme

Syy tekoälyn hitaaseen käyttöönottoon ei ole tekninen vaan kulttuurinen: suhteemme dataan on vinoutunut. Yritysten johtoryhmien ja hallitusten on aika herätä. Data on rahan arvoinen resurssi.

Puhuttaessa Euroopan ja Suomen tulevaisuudesta mainitaan usein ”digitaalinena jakauma”  (eng. digital divide). Digitaalisessa jakaumassa on kyse ilmiöstä, jossa osa ihmisistä jää yhteiskunnan kyydistä, kun digitaalinen kehitys kehittyy ja uusia arjen työkaluja ja mahdollisuuksia ei ymmärretä tai osata hyödyntää. 

Digitaalinen jakautuminen ei rajoitu pelkästään ihmisiin: ilmiö toistuu myös yritysmaailmassa, jossa digi ja data ovat osaa tämän päivän liiketoiminnan perusteita. Kyky oppia uutta korostuu ja vaatii investointeja, niin sanottuja “Rinteen tulevaisuusinvestointeja”. Hyvänä esimerkkinä toimii yhdysvaltalainen pörssiyhtiö Nvidia, jonka tutkimus ja tuotekehitys -menot suhteutettuna liikevaihtoon ovat noin 30 prosenttia. Isot investoinnit ovat rakentaneet yritykselle tulevaisuuden kilpailukykyä sekä hyödyttäneet osakkeenomistajia: yrityksen viimeisen viiden vuoden kurssinousu on ollut yli tuhat prosenttia. Harva suomalainen yhtiö pääsee samoihin lukuihin - miksi?

Teknolologiateollisuuden Tekoälykiihdyttämön mukaan tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä on Suomessa noin tuhat kappaletta. Yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2017 miltei 200 prosenttia. Kasvusta huolimatta vauhti ei ole lähellekään riittävää. Neljäs teollinen vallankumous, jossa myös tekoäly näyttelee osaansa, ei ainakaan vielä ole materialisoitunut. Syy tähän on selkeä: data.

Aiheena data on ollut pöydällä jo pitkään, big datasta puhuttiin enemmän tai vähemmän tosissaan 15 vuotta sitten. Olemmeko tulleet pitkän matkan datan hyödyntämisessä tässä ajassa? Nykyinen vallalla oleva tekoälyn paradigma on hyvin dataintensiivinen. Tunnetuimmat syväoppimisen päälle rakennetut ratkaisut tarvitsevat paljon dataa toimiakseen. Vaikka small data -ajattelu kasvattaa suosiotaan, on vaikea nähdä, että suuren datan merkitys lähiaikoina vähenee.

Dataan liittyvä yhtälö on erikoinen: asiasta puhutaan, asia tiedostetaan, hyödyt ovat ainakin osittain tiedoissa, mutta silti dataa ei hyödynnetä. 

Dataan liittyvä yhtälö on erikoinen: asiasta puhutaan, asia tiedostetaan, hyödyt ovat ainakin osittain tiedoissa, mutta silti dataa ei hyödynnetä. Datan merkityksen ymmärtämisessä ja datan  hyödyntämisessä on kulttuurinen ongelma. Emme ole vielä 15 vuodessa oppineet käyttämään dataa tehokkaasti. Kyse on kulttuurista ja toimintatavoista, ei teknologian asettamista rajoitteista. Alla oleva esimerkki (oma yhteenveto ja käännös loistavasta Tony Fishin blogista) avaa hyvin dataan liittyvää vinoumaa:

Olet isomman yrityksen toimitusjohtaja. Tapaatko lähes päivittäin talousjohtajaa keskustellaksesi yhtiön taloudesta ja numeroista? Onko teillä kuukausittain hallituksen kokouksia, jossa yhtiön taloutta käydään läpi? Meneekö suurin osa kokouksen ajasta talouteen liittyviin keskusteluihin?

Onko teillä kirjanpitojärjestelmä? Saatko kuukausittaiset tulos-, tase- ja kassavirtalaskelmat tästä järjestelmästä? Onko teillä sisäinen tarkastaja? Entä ulkopuolinen tilintarkastaja?

Entä uskotko vastaavasti, että datalla on rooli yrityksesi tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamisessa? Kuka on vastuussa yrityksesi datasta? Tietohallintojohtaja, joku muu? 

Käytättekö kuukausittaisista hallituksen kokouksista suurimman osan ajasta datasta keskustellen? Onko käytössänne järjestelmiä, jotka keräävät dataa useammasta lähteestä ja tuovat näitä datalähteitä yhteen? Hyödynnättekö ulkopuolisia tahoja, jotka säännöllisesti käyvät läpi yrityksenne dataa?

Sinun ei tarvitse vastata, tiedän jo vastauksen. Vasta kun opimme työskentelemään datan pohjalta, kuten teemme jo talousinformaation kanssa, olemme digitaalisen jakauman oikealla puolella. Silloin myös tekoälyn soveltaminen paitsi yleistyy, myös konkretisoituu. Nyt on aika herätä. Data on - osaamisen lisäksi - yrityksesi tulevaisuuden kannalta tärkein resurssi.