hands explaining
Uutinen

Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kolminkertaistunut vuodesta 2017, mutta investoinnit edelleen pieniä - Näin tekoälyn soveltamista voi vauhdittaa

Pe, 15.11.2019 - 10:24
Tekoälyä kehittävien ja hyödyntävien yritysten määrä on miltei kolminkertaistunut vuodesta 2017. Kärkiyritysten määrä on kasvanut, mutta merkittävässä osassa yrityksiä tekoälyn rooli on edelleen vähäinen.

Vuoden 2017 Digibarometri povasi tekoälykenttään kiivasta kasvua, mitä tapahtui? “Kasvu on ollut maltillista, tekoälyä kehittävien yritysten kärki on edelleen kapea, mutta terävämpi kuin vuonna 2017. Näemme entistä enemmän liiketoiminnallisesti järkeviä sovelluksia. Alun hehkutus on ohi ja askeleet kohti konkretiaa on otettu”, sanoo Alexander Törnroth, Tekoälykiihdyttämön vetäjä. 

Teknologiateollisuuden yhteydessä toimiva Tekoälykiihdyttämö toisti Etlatiedon tekemän tutkimuksen suomalaisesta tekoälykentästä. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Etlatiedon tutkimuksessa (2019). Vuonna 2017 tekoälyä soveltavia yrityksiä oli Etlatiedon mukaan 358.  Tekoälykiihdyttämön selvityksen mukaan elokuussa 2019 Suomessa oli noin tuhat tekoälyä soveltavaa yritystä, joista noin 770 yritystä myös kehittää tekoälyä. Näistä yrityksistä noin 250 saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä. “Suunta on siis oikea, mutta kasvu voisi olla voimakkaampaa. Melko laimeat sijoitukset tekoälyyn ovat linjassa muun investointihaluttomuuden kanssa”, Törnroth linjaa.

Miksi suomalaiset organisaatiot eivät investoi tekoälyyn?

“Suurin syy investointihaluttomuuteen on yksinkertainen: ymmärrys siitä, mihin tekoälyä voidaan hyödyntää puuttuu eikä tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnalle siten ymmärretä. Usein myös ajatellaan, että on parempia antaa toisten maksaa uuteen teknologiaan liittyviä oppirahoja, ja vasta sitten ottaa se omaan käyttöön. Tällainen ‘Fast followers’-ideologia ei kuitenkaan välttämättä toimi tekoälyn kanssa: useammat ratkaisut vaativat räätälöintejä, integraatioita ja datan möyhimistä. Nämä kaikki vaativat aikaa, siksi on parempi aloittaa kehittäminen nyt”, Törnroth sanoo. 

Haluatko hyödyntää tekoälyä onnistuneesti? Aloita näistä kolmesta asiasta: 

Organisaation oppiminen 

Tekoälyratkaisut vaativat koko organisaation mukaan. Ei riitä, että yksi henkilö tai yksittäinen tiimi yrittää viedä ratkaisuja eteenpäin joka toinen torstai. Usein tekoälyratkaisut muuttavat prosesseja ja siten myös arkityötä, siksi on tärkeätä osallistaa niin johto, teknologian kehittäjät kuin ratkaisun loppukäyttäjä. Parhaiten tämä onnistuu, jos kaikilla organisaatiossa on jonkinlainen perusymmärrys tekoälystä. Esimerkiksi yritys voi koota sisäisen eri yksiköiden henkilöt yhdistävän tekoälyryhmän, joka pyrkii systemaattisesti oppimaan, löytämään mahdollisuuksia ja lisäämään koko organisaation kyvykkyyttä tekoälyratkaisujen soveltamiseen. Ryhmällä tulee olla selkeät tavoitteet, aikataulu ja johdon mandaatti. Näin voidaan tunnistaa kilpailukykyä parantavia sovelluskohteita, ymmärtää nykyisen datan hyödyntämismahdollisuuksia ja löytää sopivia kumppaneita jatkoon.

Tekoäly osana normaalia tuotannon kehitystä

Tekoälyä ei tule ajatella omana irrallisena kokonaisuutena vaan ennemminkin normaalin tutkimus- ja kehitystyön lisäosana. Parhaat tulokset syntyvät kun normaalin prosessin tuodaan tekoälykomponentteja eikä yritetä luoda tekoälyn ympärille prosesseja. Alkuun pääsee helpolla, esimerkiksi tuomalla puolipäiväinen asiantuntija tarkkailemaan yrityksen prosesseja. Viikon päätteeksi sinulla tulisi olla useita vaihtoehtoja tekoälyratkaisulle.

Jatkuva kehittäminen 

Useat organisaatiot keskittyvät vuorollaan yksittäisten projektien läpivientiin. Toimivampi lähestymistapa on luoda päämäärä ja tehdä toistuvia pienempiä kokeiluja, jotka vievät kohti kyseisestä päämäärää. Osa kokeilluista onnistuu, toiset eivät, mutta oppia saadaan jokaisesta. “Don’t put your money on one horse”-ajattelu toimii hyvänä ohjenuorana tekoälyn kehittämisessä. Kyky tunnistaa liiketoiminnallisesti järkeviä sovelluskohteita syntyy vasta konkreettisen kokeilujen jälkeen. Kokeillut saattavat usein mennä metsään. Tätä ei pidä pelätä, epäonnistunut kokeilu voi olla oppimismielessä jopa arvokkaampi jatkoa ajatellen.

 

Lisätiedot:

Alexander Törnroth
+358401877353
alexander.tornroth@techind.fi
www.faia.fi 
 

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden marraskuun uutiskirjeessä.