Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Vähähiilitiekartta
Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraali Suomi vuonna 2035 -tavoitteeseen. Vähähiilitiekartan avulla selvitämme teknologiateollisuudessa tarvittavat teknologiat sekä toimenpiteet ja tarjoamme yrityksille työkaluja tavoitteen saavuttamiseksi.

Millaista on tulevaisuuden vastuullinen mutta menestyksekäs liiketoiminta? Se on oikeita päätöksiä, osaamista, tutkimusta, innovointeja ja sinnikästä yhteistyötä, joilla luodaan Suomeen kestävää kasvua. Se on kestävää arvonluontia, jonka ohella luodaan päivittäin muun muassa ilmastoystävällisiä ratkaisuja suomalaisten ja globaalien asiakkaiden tarpeisiin. 

Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä, toimintatapoja, laitteita ja palveluita. Niissä tehdään ilmastotekoja päivittäin osana tuotteiden ja materiaalien elinkaariajattelua. Kiertotalous ja energiatehokkuus ovat olleet Suomen teknologiayritysten kilpailuvaltteja jo vuosikymmeniä.

Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.  

Kestävä arvonluonti on yksi syksyllä 2018 uudistetun strategiamme kantavista teemoista.

Kestävä arvonluonti on yksi syksyllä 2018 uudistetun strategiamme kantavista teemoista. Vuoden 2019 alussa hyväksyimme Teknologiateollisuus Ry:n ilmasto- ja energialinjaukset

Meidän tehtävämme on auttaa jäsenyrityksiämme löytämään uusia keinoja kestävään arvonluontiin, liittyy se sitten energia- ja ilmastotavoitteisiin tai kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan edistämiseen.  

Välitavoitteena vähähiilinen teknologiateollisuus 2035 

Valmistelemme parhaillaan teknologiateollisuuden vähähiilitiekarttaa, osana koko vientiteollisuuden yhteensovitettavia tiekarttoja. Tavoitteena on Suomen hallitusohjelman mukainen hiilineutraali Suomi vuonna 2035. 

Tiekartan avulla selvitämme, mitä ovat jäsenyrityksissämme tarvittavat teknologiat ja toimenpiteet, energian tarve sekä ilmastonmuutoksen torjunnan tuomat kustannukset yrityksille ja yhteiskunnalle. Millaisia ovat mahdolliset työllisyysvaikutukset ja suomalaisten vähäpäästöisten teknologioiden vientimahdollisuudet? 

Erityisen tärkeää on määrittää päästöjen vähentämiseen tarvittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotarpeet sekä niiden rahoitus. Uusien teknologioiden luominen on ensiarvoisen tärkeää, ja siihen tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta.  

Tiekartoissa tullaan määrittelemään myös teknologiateollisuuden kädenjälki eli kuinka alan tuottamat ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä muilla toimialoilla ja maailmalla.  

Teknologiateollisuuden merkittävimmät keinot ovat sähköistäminen ja uudet innovaatiot. Löydät aiheesta lisätietoja täältä.

 

Vähähiilitiekartta

Avaa koko kuva pdf-tiedostona tästä.

Vähähiilitiekartan aikataulu  

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta valmistellaan kesään 2020 mennessä, ja se sovitetaan yhteen muiden vientialojen vähähiilitiekarttojen kanssa. Tiekartan avulla tarjoamme yrityksillemme niitä työkaluja ja kehitys- sekä seurantaohjelmia, joiden avulla etenemme hallitusti kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. 

Vähähiilitiekartan aikataulu

Avaa koko kuva pdf-tiedostona tästä.

 

Asiantuntijamme bloggaavat ilmastosta

Blogit ovat yksi niistä monista keinoista, joiden avulla teemme työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Voit lukea ilmastonmuutokseen liittyviä blogejamme muun muassa näistä linkeistä:

Helena Soimakallio: Me voimme moninkertaistaa ilmastotyömme hyödyt

Helena Soimakallio: Liki miljardi ihmistä elää yhä ilman sähköä – Maailman energiajärjestelmä muuttuu

Helena Soimakallio: Tavoitteena pieni jalanjälki ja suuri kädenjälki

Laura Juvonen: Kestävä kasvu = kykymme luoda uutta + osaaminen

Pirita Lindell: Nettovaikutusten arviointi tuo uutta näkökulmaa yritysten vastuullisuustyöhön

Jaakko Hirvola: Avoin kirje lukiolaisille ja muille ilmastosta huolestuneille

  

Yrityksissä tehdään ilmastotekoja joka päivä

Teknologiateollisuusyrityksissä innovoidaan, valmistetaan ja myydään tuotteita ja palveluita, joiden avulla pienennetään ilmastovaikutuksia ja houkutellaan muita yrityksiä pienentämään ilmastovaikutuksiaan ja parantamaan kilpailukykyään.

Lue tästä esimerkkejä jäsenyritystemme innovaatioista, toimista, tuotteista ja palveluista:

Syrjäseuduilta kaupunkeihin – mikroverkot mahdollistavat vähähiilisen energiantuotannon yleistymisen

Perinteinen yhdensuuntainen sähköverkko on muuttumassa älykkäämmäksi mikroverkkojen, uusiutuvan energian ja sähkön varastointiteknologioiden kehittyessä.

Mikroverkot ovat kantaverkkoa pienempiä paikallisia sähköverkkoja. Ne voivat toimia kantaverkon yhteydessä tai irrallisina saarekkeina, jotka ovat sähkön tuotannon ja siirron suhteen omavaraisia.

Perinteisesti sähköverkossa sähkö johdetaan tuotantolaitoksesta kuluttajille yhdensuuntaisesti, ja toiminta perustuu historialliseen tietoon markkinoista. Mikroverkoissa taas energia voi virrata kumpaankin suuntaan ja niissä voi olla sekä keskitettyä että hajautettua energiantuotantoa.

 

Mikroverkot

Mikroverkot voivat olla yhteydessä suurempaan sähköverkkoon tai toimia erillisinä saarekkeina.

Mikroverkkoja käytetään tyypillisimmin paikoissa, joissa yhteydet kantaverkkoon puuttuvat tai ne ovat heikot. Saaret, syrjäiset kylät tai yksittäiset kaukana sijaitsevat kohteet, kuten kaivokset, ovat esimerkkejä paikoista, joissa paikallisia verkkoja on rakennettu.

Paikallisia verkkoja hyödynnetään myös muun muassa kauppakeskuksissa ja teollisuudessa. Lisäksi energiayhtiöt voivat hallinnoida niiden avulla uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoaan.

Vaativaa säätöä

ABB on toteuttanut yli 40 mikroverkkoratkaisua eri puolille maailmaa. ABB Power Grids Finland Oy:n toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran mukaan mikroverkot ovat alkaneet yleistyä viime vuosina myös tiheästi asutuilla alueilla. Sähköverkoissa on yhä enemmän mukana uusiutuvaa tuotantoa, mikä edellyttää edistyksellistä teknologiaa ja automaatiota.

– Mikroverkkoteknologioilla uusiutuvat energianlähteet voidaan integroida luotettavasti mukaan sähköverkkoon ja laskea samalla hiilidioksidipäästöjä. Paikallisia verkkoja käytetään myös esimerkiksi varmistamaan kriittinen sähkönjakelu, jos yhteys valtakunnan verkkoon menetetään. Tällöin saatetaan tarvita myös akuista koostuvia energiavarastoja ohjelmistoineen tai kulutuksen ohjausta, Vaattovaara kertoo.

 

Matti Vaattovaara

Matti Vaattovaara

Nopeasti reagoiva energiavarasto auttaa muun muassa vakauttamaan verkon taajuuden hetkellisen tehopulan aikana.

– Verkon säätö on vaativaa, koska sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa koko ajan, jokainen sekunti. Energiavaraston lataaminen, purkaminen, kulutuksen ohjaus tai varaenergianlähteiden käynnistäminen pitää suunnitella tarkasti.

Älykkään verkon toiminta perustuu reaaliaikaiseen dataan, jota hyödynnetään analysoitaessa verkon ja energiantuotannon tilaa sekä suunniteltaessa huoltoja.

Ilmastofiksua teknologiaa

Paikallisten verkkojen suuri etu on vaihtelevan ja uusiutuvan energiantuotannon käytön mahdollistaminen. Vaattovaaran mukaan esimerkiksi Australiassa on alueita, joissa sähkö on aikaisemmin tuotettu kokonaan dieselkoneilla. Edullisen aurinkovoiman ja mikroverkkoteknologian avulla uusiutuvan energian määrää on voitu huomattavasti lisätä vaarantamatta kuitenkaan jatkuvaa sähkönsaantia. Samalla päästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Paikallisiin verkkoihin voidaan liittää mukaan myös sähkön pientuottajia, esimerkiksi taloyhtiöitä, maatiloja tai kotitalouksia, jotka toimivat sekä sähkön tuottajina että kuluttajina. Pientuottajat voivat myydä sen osan tuottamastaan sähköstä verkkoon, jota eivät itse kuluta. Sähkön hinnan kehitystä ja omaa tuotannon ja kulutuksen määrää tarkkailemalla pientuottaja voi optimoida omat myynti- ja kulutusajankohtansa.

Mikroverkkojen markkinat ovat maailmalla kovassa kasvussa. Suomessa hallituksen tavoitteena on Suomen hiilineutraalius vuonna 2035 ja sääntelyä ja verotusta aiotaan kehittää siten, että energian pientuotannon hyödyntäminen helpottuu. Samalla kasvaa tarve mikroverkoille ja energiavarastoille. Perinteisestä sähkönjakelusta ollaan siirtymässä kohti tulevaisuuden älykästä sähköverkkoa ja vähähiilistä energiantuotantoa.

Teksti: Antton Lounasheimo, @alounash
Kuvat: ABB

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen

Teksti on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.

Näin paljon Outotecin digityökalu voi vähentää päästöjä

Teollisuuden vähähiilisyystoimet vaativat usein erittäin kalliita investointeja, mutta päästöjä voi leikata myös pienin kustannuksin. Outotecin teknologiajohtaja Mari Lindgren kertoo, kuinka se on mahdollista.

Vaikkapa nikkelin liekkisulatusuunin uudistaminen aiempaa ilmastoystävällisemmäksi maksaa helposti kymmeniä miljoonia euroja. Tai sitten se voikin maksaa tästä vain murto-osan.

”Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä nopeasti ja ilman mittavia investointeja.

Perinteisilläkin teollisuuden aloilla, kuten nikkelisulatossa, voidaan metallurgisen digitaalisen kaksosen, eli älykkään prosessinohjaus- ja säätöjärjestelmän käytöllä saavuttaa 1–4 prosentin vähenemä hiilidioksidipäästöistä, raaka-aineesta ja operoinnin tasosta riippuen. Tutummin tätä järjestelmää kutsutaan 'Online Advisoriksi'”, kertoo Outotecin teknologiajohtaja Mari Lindgren.

1–4 prosentin vähenemä ei kyllä ehkä kuulosta kovin paljolta…

”Vaikka prosenttiluku sinällään kuulostaa pieneltä, tuo 1 prosenttia on esimerkiksi nikkelisulaton tapauksessa noin 11 miljoonaa kilometriä henkilöautolla. Absoluuttisena lukuna vähenemä on siis suuri, ja tämän esimerkin avulla voidaan kuvata sitä, mitä digitalisaatiolla ja korkealuokkaisella prosessisäädöllä voidaan saavuttaa”, Lindgren kuvailee.

Outotec on laskenut Advisorin hiilikädenjälkeä Business Finlandin rahoittaman ympäristökädenjälkiprojektin sekä VTT:n avulla. Prosentin vähenemä on myös verrattavissa 130–350 keskivertosuomalaisen vuotuiseen hiilijalanjälkeen tai 1500–4000 lentoon.

”Tämä on vuotuinen säästö per keskimääräisen kokoinen teollisuuslaitos”, Lindgren avaa lukuja.

ADVISOR TOIMII VÄLIPARANNUKSENA ENNEN ISOA INVESTOINTIA

Outotec toimittaa metalliteollisuudelle prosessiteknologiaa, esimerkiksi kuparin ja nikkelin valmistamiseen.

Metalliteollisuuden monivaiheisissa prosesseissa tarvitaan muun muassa erittäin korkeita lämpötiloja ja massiivisia laitteita.

”Kun hiilijalanjälkeä halutaan oleellisesti pienentää, tuotantoprosessin vaihtaminen on kallista, kestää yleensä kauan ja riippuu laitoksen investointisyklistä. Jos asiakkaalla ei ole heti mahdollisuutta investoida kokonaan uuteen tuotantoprosessiin, järkevä tapa on pyrkiä parantamaan nykyistä prosessia ja käyttämään sitä tehokkaammin”, Lindgren kertoo.

Silloin kuvaan astuu Advisorin kaltainen älykäs prosessinohjaus- ja säätöjärjestelmä.

”Advisor auttaa kulloinkin työvuorossa olevaa operaattoria tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä eli ajamaan tuotantoa mahdollisimman lähelle optimipistettä. Me laskemme asiakkaiden antaman datan perusteella, kuinka paljon jalanjälki parhaimmillaan pienenee ja tuotannon laatu paranee Advisoria käytettäessä”, Lindgren kertoo.

 

Mari Lindgren, Outotec

"Me olemme tehneet jo 1950-luvulla asioita, jotka olisivat selkeää kiertotaloutta. Niistä ei vain silloin käytetty tätä nimeä", toteaa Outotecin teknologiajohtaja Mari Lindgren.

Advisor ei siis korvaa suurten investointien tarvetta, mutta se on hyvä keino vähentää päästöjä investointien välillä. Eikä se kuluta luonnonvaroja.

”Advisoreiden avulla prosessiteollisuus voi tehdä tällaisia parannuksia koko ajan aina siihen saakka, kunnes laitoksilla seuraavan kerran tehdään iso investointi tuotantotekniikan muutokseen. Advisor harmonisoi toimintatapoja ja vähentää tuotannon heiluntaa, kuten hajapäästöjä tai erilaisia ongelmia tuotannon eri vaiheissa sekä parantaa metallien suoraa saantia.”

Lindgrenin mukaan Advisoreiden kaltaisia järjestelmiä on käytetty parin vuosikymmenen ajan, mutta isommassa mittakaavassa vasta viime vuosien aikana.

”Kun työkalut kehittyvät ja tulevat helppokäyttöisemmiksi, järjestelmiä pystytään räätälöimään kohtuullisella työmäärällä”, hän toteaa.

OUTOTEC  TOTEUTTI KIERTOTALOUTTA JO 1950-LUVULLA

Lindgrenin mukaan teollisuuden ilmastotietoisuus on entisestään lisääntynyt.

”Ilmastotoimet eivät sodi mitenkään kaupallisia intressejä vastaan, koska myös asiakas hyötyy, kun saadaan aiempaa enemmän tuottoa. Tuotannon ja ympäristötoimien lisääminen eivät ole toisensa poissulkevia tavoitteita vaan ne vievät samaan suuntaan.”

Kestävä kehitys on keskeinen osa liiketoimintaa myös viime vuonna 70-vuotista taivaltaan juhlineessa Outotecin Porin tutkimuskeskuksessa.

”Kun kaivoin tutkimuskeskuksen historiaa esiin, kävi ilmi, että me olemme tehneet jo 1950-luvulla asioita, jotka olisivat selkeää kiertotaloutta. Niistä ei vain silloin käytetty tätä nimeä. Resurssitehokkuus on kuulunut firman toimintaan läpi koko historiaan. Kuparin liekkisulatusmenetelmä syntyi nimenomaan energian säästämiseksi, kun Suomi oli rauhanehdoissa menettänyt kolmasosan energiakapasiteetistaan”, Lindgren kertoo.

 

Outotec_advisor

Metalliteollisuuden monivaiheisissa prosesseissa tarvitaan muun muassa erittäin korkeita lämpötiloja ja massiivisia laitteita.

Outotecin tuotteilla ja palveluilla on aina voinut vaikuttaa siihen, että teollinen prosessi tarvitsee mahdollisimman vähän ulkoista energiaa.

”Meille on ollut haasteena, että yhteiskunta on alkanut ajatella samalla tavoin huomattavasti myöhemmin. Emme vain aikoinaan käyttäneet nykyaikaisia termejä, ja nyt meitä syytetään helposti, että ’mitäs viherpesua tämä on’. Ilmastotoiminta on kuitenkin ollut yrityksen henkistä ydintä koko firman olemassaoloajan.”

TERVEISIÄ PÄÄTTÄJILLE

Advisorin kaltainen työkalu on siis helppo ja huokea keino päästöjen vähentämiseksi. Sen ohella tarvitaan kuitenkin myös jättimäisiä uudistuksia sekä investointeja uuteen teknologiaan.

”Jos mietitään radikaaleja leikkauksia hiilidioksidipäästöihin, ne vaativat monessa tapauksessa teknologiaa, joka on kehitysvaiheessa tai sitä ei vielä ole. Menestymisen edellytyksenä on, että valtiovalta pystyy tukemaan ja mahdollistamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä riskinottoa”, Lindgren muistuttaa.

”Silloin kun pyritään radikaaleihin muutoksiin, kehitysriskit ovat isoja ja tutkimuksen tekeminen ottaa aikaa. Valtiolla pitäisi olla roolia T&K:n  tukemisessa ja mahdollistamisessa. Jos lähdetään vain siihen, että lyödään teollisuudelle pelkästään rajoituksia tilanteessa, jossa ei ole keinoja toteuttaa niitä, tukahdutetaan myös niitä hyviä mahdollisuuksia”, hän huolestuu.

Kirjoittaja: Marjo Ollikainen

LISÄÄ AIHEESTA:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Suomen kädenjälki näkyy jopa tuulivoiman suurvallassa

Valmetilla on itsestäänselvää, mitä hiilikädenjälki tarkoittaa, koska Valmetin tuotteilla ja palveluilla sen globaalit asiakkaat tekevät resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Valmetin toimittamilla ratkaisuilla on suuri merkitys jopa tuulivoimastaan tunnetun Tanskan päästövähennystavoitteille.

Osaapa Kai Janhunen kiteyttää tämän helposti, siis tämän ”kädenjäljen”. Hiilijalanjälki on jo suurimmalle osalle tuttu termi, mutta viime aikoina on ryhdytty puhumaan kädenjäljestä.

”Meidän tuotteillamme ja palveluillamme asiakkaat tekevät resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Niillä on ilmastotoimissa iso merkitys, koska meidän tuotteillamme sellu-, paperi- ja energia-asiakkaillemme tuotteet ja tuotannot ovat ympäristöystävällisiä”, Valmetilla energialiiketoimintayksikön johtajana työskentelevä Janhunen kertoo.

Tällä hetkellä tilanne on aivan uusi.

Janhunen antaa haastattelua keskellä pahenevaa koronakriisiä.

”Menemme Valmetilla terveys ja turvallisuus edellä ja pidämme samalla liiketoimintaa pystyssä. Tilanne muuttuu nopeasti. Meillä on kymmeniä kohteita ja eri kansallisuuksia ympäri maailmaa, ja joka maa asettaa omille kansalaisilleen omia, erilaisia ohjeita. Meidän on vain katsottava, että kaikki ovat turvassa ja keskityttävä liiketoiminnan jatkumiseen”, hän toteaa.

Valmetin missiona on tehdä kestäviä ratkaisuja uusiutuvista raaka-aineista ja olla kiertotalouden edelläkävijä.

”Kestävä kehitys on meille olennainen osa liiketoimintaa, se on yrityksen peruskivi. Energia-ala, jota itse edustan, nojaa tietenkin hyvin vahvasti uusiutuviin ja jätepohjaisiin polttoaineisiin ja raaka-aineisiin”, Janhunen kertoo. 

ISO MERKITYS TANSKAN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEILLE

Valmetilla on parhaillaan Kööpenhaminassa 150 miljoonan euron projekti, jossa se toimittaa sähköä ja lämpöä tuottavalle Hofor Energiproduktionille biomassaa käyttävän polttoainekentän ja voimakattilan. Kattila on maailman suurin toiminnassa oleva uusiutuvan energian CFB-kattila.

CFB-kattiloissa pystytään säätelemään polttamista siinä kulloinkin käytettävissä olevan polttoaineen perusteella niin tarkkaan, että päästöt saadaan minimoitua ja niistä saatava hyötysuhde paranee. Uuden voimalan avulla tanskalaisyhtiö voi käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossaan hiilen sijasta biomassaa, ja se toimii 100-prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla.

 

Hofor Valmet

Havainnekuva Valmetin Kööpenhmaminaan tuottamasta, biomassaa käyttävästä voimakattilasta, joka on maailman suurin toiminnassa oleva uusiutuvan energian CFB-kattila.

Tanska on tunnettu tuulivoimaloistaan, mutta se on ollut hyvin riippuvainen hiilestä. Nyt Tanskan hallitus tavoittelee leikkaavansa maan hiilidioksidipäästöjä 1990-luvun päästötasosta 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

”Toimittamamme laitos on osa Kööpenhaminan kaupungin hiilineutraaliutta, ja sillä on suuri merkitys kaupungin päästövähennystavoitteisiin pääsyssä”, Janhunen kehuu.

Lisäksi Valmet toimitti vastikään biomassaa käyttävän kattilan ja automaatiojärjestelmän Ørstedille Tanskan Kalundborgiin. Ørsted on maailman johtavia bioenergiaan ja tuulivoimaan keskittyviä energiakonserneja. Se kehittää, rakentaa ja operoi offshore-tuulivoimaloita, tuottaa sähköä ja lämpöä sekä toimittaa ja myy energiaa tukkumyyjille, yrityksille ja yksityisasiakkaille.

TERVEISIÄ EU-TASON TUNTEIKKAILLE PÄÄTTÄJILLE

Valmetin kattiloissa käytettävä biomassa on pääasiassa puupohjaista biomassaa sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoja ja jätettä, kuten sellu- ja paperiteollisuudesta ylijäävää lietettä ja kuorta. Niitä voidaan käyttää energiana sen sijaan, että ne läjitettäisiin jätteeksi.

”Biomassaa on käytetty meillä Suomessa jo pitkään, ja kaiken järjen mukaan sen pitäisi voida olla jatkossakin uusiutuvan energian ja hiilineutraalin energian lähde. Moni kunta on investoinut pois hiilestä ja fossiilista, ja biomassa on tärkeä lämmityksen lähde. Se on aina metsäjätettä eikä rankapuuta”, Janhunen huomauttaa.

Janhusta huolestuttaa ajoittain EU-tasolla käytävä keskustelu bioenergian roolista ilmastonmuutoksessa.

”Joskus tuntuu, että Keski-Euroopassa näkemys metsätaloudesta ja metsien hoidosta sekä siihen liittyvästä bioenergian mahdollisuuksista ei ole ihan sama kuin meillä Suomessa. Toivon, että siellä hyväksytään ja tunnustetaan ne kestävyyskriteerit, jotka täällä on ihan perustellusti asetettu. Keski-Euroopassa keskustelu tuntuu joskus tunneperäiseltä”, hän kertoo.

 

Orsted Valmet

Havainnekuva Valmetin Ørstedille Tanskan Kalundborgiin toimittamasta biomassaa käyttävästä kattilasta.

Janhunen huomauttaa, että kun fossiilista energiaa korvataan uusiutuvalla ja hiilineutraalilla energialla, ei yhtälöstä kannattaisi pudottaa pois hyviä elementtejä.

”Me tarvitsemme tuulet, auringon, bioenergiat ja jätteet energiaksi – koko arsenaalin. Eikä kyse ole vain hiilidioksidipäästöistä.”

Puhtaaseen energiantuotantoon kuuluu myös pöly-, rikkioksidi- ja typenoksidipäästöjen minimointi. Nämä saavutetaan hyvällä polttotekniikalla ja erilaisilla savukaasujen puhdistusmenetelmillä. Lisäksi energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi savukaasujen lämmöntalteenotolla.

”Meille on tärkeää, että energia tehdään hyvin korkealla hyötysuhteella eli meidän tuotteilla käytetään raaka-aineesta kaikki saatavilla oleva energia mahdollisimman hyvin hyödyksi”, Janhunen sanoo.

ASIAKKAIDEN ILMASTOVAATIMUKSET OVAT KASVANEET

Asiakkaiden vaatimukset ovat Janhusen mukaan kasvaneet niin imago-, regulaatio- kuin ympäristösyistä. 

”Tuotteista halutaan tietää alkuperä, elinkaaren pituus, huollettavuus, etäohjaus/digitaalisuus. Esimerkiksi sellun ja paperin tuotannossa asiakkaat haluavat omilla tuotantolaitoksillaan vähentää päästöjä tai päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Tämähän on globaalisti vahva megatrendi.”

Janhusen mukaan Kiinassakin on valonpilkahduksia.

"Kiinassa on tiettyjä alueita, jotka ovat kehittyneet päästöjen vähentäjinä Eurooppaa nopeammin."

”Kasvavilla markkinoilla voidaan tulla jonkin verran perässä Euroopan kehitystä, mutta esimerkiksi Kiinassa on tiettyjä alueita, jotka ovat kehittyneet päästöjen vähentäjinä Eurooppaa nopeammin. Siellä on nähty paljon päästöjen vähentämistä ja osittain Eurooppaa tiukempia päästörajoja. Kiinassa muutos on hyvin nopeaa, koska siellä on hyvin vahva valtion ohjaus. Kun asioihin halutaan muutoksia, valtio tekee muutokset.”

Jantunen nostaa esiin myös Intian.

”Intia on kehityksessä jäljessä, mutta siellä on selkeästi tahtotilaa, että asioille pitäisi tehdä jotakin. Yhdet menevät edellä ja toiset jäljessä, mutta kyllä hiilineutraalius on globaalisti yhteinen asia.”

SUOMEN MENESTYKSEN PERUSTA ON YHÄ INSINÖÖRIOSAAMISESSA

Valmetin tuotanto on kiinni ennen kaikkea insinööripääomasta kuten suunnittelusta, projektinhallinnasta, alihankinnasta ja konsultoinnista. Osaajia tarvitaan myös konepajoissa, joissa Valmet valmistaa teknologian.

 

Kai Janhunen, Valmet

"Meillä pitää olla korkeaa osaamista, jotta voimme olla high end -toimija ja tuottaa keihäänkärkenä huipputason ratkaisuja”, Kai Janhunen sanoo.

”Insinööriosaaminenhan se on suomalaisen tarinan perusta ja on sitä vastedeskin. Kun me kilpailemme globaaleilla markkinoilla, meillä pitää olla korkeaa osaamista, jotta voimme olla high end -toimija ja tuottaa keihäänkärkenä huipputason ratkaisuja.”

Janhunen ei ole energiasektorilla törmännyt pahaan osaajapulaan.

”Kaikkiin tehtäviin ei välttämättä löydy suoraan valmiita tekijöitä, mutta kasvatamme ja kehitämme potentiaalisia nuoria työn ohella tuleviksi huippuosaajiksi. Ei meillä tietenkään lain tuomaa vastuuta ole, mutta tietysti koen, että yrityksellä on tehtävä ja vastuu kehittää työntekijöitään.”

Kirjoittaja: Marjo Ollikainen

LISÄÄ AIHEESTA:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeessä.

 

Outokummun terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos 

Tiesitkö, että jokaisessa eurooppalaisessa kodissa, sairaalassa tai autossa on Outokummun terästehtaan terästä ja Kemin kaivoksen kromia? 52 vuoden aikana Outokummun Tornion tehdas on kasvanut Euroopan suurimmaksi materiaalien kierrätyslaitokseksi.

Tornion tehtailla on maailman alhaisin hiilijalanjälki ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistuksessa.

”Teräksen kierrätys on maailman edistyneintä kiertotaloutta. Mikään muu materiaali ei kierrä niin tehokkaasti kuin teräs – ja erityisesti ruostumaton teräs”, toteaa Outokummun ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Juha Ylimaunu.

Outokummun Tornion terästehtaan kapasiteetti on 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä vuodessa. Tehtaan pääraaka-aine on ruostumaton kierrätysteräs, mutta se käyttää myös tavallista terästä eli ei-seostettua hiiliterästä.

”Teräs on nykyisen modernin yhteiskunnan tärkein rakennusaine infrastruktuurissa, koneissa ja teknologiassa. Ruostumaton teräs on arvokas materiaali jopa romuna”, Ylimaunu sanoo.

Tornioon päätyvä romurauta – käyttöikänsä päähän tulleista autoista ja muista kulkuvälineistä, kodinkoneista, rakennuksista ja teollisuuskoneista saatava materiaali – tuodaan Pohjoismaista ja Euroopasta pääosin laivalla.

”Me ja kilpailijat Euroopassa sulatamme rautaromun uudelleen ja teemme siitä taas priimatavaraa, joka kiertää ihmisten talouksissa ja teollisuudessa”, Ylimaunu sanoo.

Euroopassa rautaromua riittää niin Outokummun kuin kilpailijoidenkin tarpeisiin.

"Teräs on nykyisen modernin yhteiskunnan tärkein rakennusaine infrastruktuurissa, koneissa ja teknologiassa."

Tornion tehtaassa kierrätetään terästä etupäässä eurooppalaisille asiakkaille.

Ruostumatonta terästä voidaan kierrättää loputtomasti. Se ei menetä ominaisuuksiaan ja se voidaan sulattaa aina uudelleen. Laadullisesti ei ole eroa, onko tavara tehty kierrätetystä vai malmipohjaisesta teräksestä.

Esimerkiksi pesukoneen elinkaari on reilu kymmenen vuotta. Kun koneen elinpäivät ovat luetut, rumpu laitetaan kiertoon ja sulatetaan uudelleen.

”Me teemme teräksen, josta joku muu valmistaa pesukoneen rummun tai muun tuotteen”, Ylimaunu kertoo.

Bulkkitavaraa Outokumpu ei valmista, vaan joka ikinen sulatus tehdään asiakkaan mittatilauksen mukaisesti. Kierrätysteräkseen lisätään seosaineita sen mukaan, millaista terästä asiakas haluaa.

”Se on vähän kuin keittoa tekisi. Pitää olla oikeat mausteet”, Ylimaunu sanoo.

KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Outokummun koko liiketoiminta perustuu kiertotalouteen.

Kilpailijoihin verrattuna Outokummun teräksen kierrätysainessisältö on suurin: keskimäärin 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia ovat seosaineita, kuten kromia tai nikkeliä.

Outokumpu on Suomen mittakaavassa kymmenen suurimman päästöjen aiheuttajan joukossa. Mutta alallaan se on ilmastoasioiden edelläkävijä, sillä Outokummun ruostumattomalla teräksellä on maailman alhaisin hiilijalanjälki.

Ylimaunu luettelee edelläkävijyydelle kolme syytä:

 

Outokumpu_hiilijalanjälki

 

”Meillä ferrokromin ja teräksen valmistus on integroitu toisiinsa energiatehokkaalla ja vähäpäästöisellä tavalla. Lisäksi ferrokromin hiilijalanjälki on meillä maailman alhaisin”, Ylimaunu sanoo.

Outokumpu on myös maailman ainoa ferrokromin valmistaja, jonka kuona on aina käytetty 100-prosenttisesti rakennusmateriaaliksi, käytännössä teiden ja rakennusten pohjiin. Kuonat korvaavat neitseellisiä materiaaleja eli kalliomurskeita tai soravaroja ja ovat myös niitä teknisesti parempia.

”TERÄSTÄ EI VOI KIERRÄTTÄÄ VETYTEKNIIKALLA”

Metallien kierrätys tehdään aina sähköllä valokaariuuneissa.

”Siihen tarvitaan paljon sähköä. Mutta jos tekisimme malmipohjaista terästä, useat päästöt olisivat moninkertaisia”, Ylimaunu sanoo.

Outokummun päästöjen suurin lähde on ferrokromi, jonka tekeminen ei onnistu ilman hiiltä.

Lisäksi päästöjä syntyy eri valssausprosesseissa, joissa joudutaan kuumentamaan terästä ja käyttämään polttoaineita. Outokumpu lisää kromia ja moneen teräslaatuun myös nikkeliä, jolloin niiden valmistuksen hiilijalanjälki ynnäytyy tuotteeseen.

SSAB:n suunnitelmat ryhtyä tekemään päästötöntä, fossiilivapaata terästä vetytekniikalla ei muuta Outokummun tapaa valmistaa terästä.

 

terästehdas

Outokummulla on sitoumus olla hiilineutraali yritys vuonna 2050.

 

”SSAB tekee terästä täysin eri lailla masuuneissa. Sen teräs on malmipohjaista. Teräksen kierrättämistä ei voi tehdä vetytekniikalla, vaan se vaatii aina sähköä”, Ylimaunu sanoo.

”Meillä ferrokromin tekemisessä täytyy olla hiiltä. Vedyllä ei pysty pelkistämään kromimalmia.”

Tästä syystä ferrokromin tuotanto on Outokummulle myös tulevaisuuden haaste.

”Teemme töitä sen eteen, miten tuotanto saadaan pitkässä juoksussa hiilineutraaliksi. Meillä on sitoumus olla vuonna 2050 hiilineutraali yritys. Se on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa”, Ylimaunu sanoo.

RIKAS KALAKANTA JA LINTUJEN SUOSIMA PESIMÄALUE

Kemin kaivos on nykyään maanalainen, mutta menneisyydestä muistuttavat avolouhoksen sivukivikasat.

Monista muista kaivoksista poiketen Kemissä ei käytetä malmin rikastusprosessissa kemikaaleja. Prosessi pohjautuu painovoimaan, veteen ja magneettierotukseen.

Lähes kaikki rikastusprosessissa käytetty vesi kierrätetään suljetussa kierrossa saostusaltailta uudelleen rikastamoon.

Outokumpu huolehtii luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta jatkuvalla vesien ja maaekosysteemien seurannalla.

”Näiden suljettujen vesialtaiden eläimistönä on rikas kalakanta. Altaat ovat parhaimpia tämän seudun lintujen pesimäalueita. Jos altaat olisivat luonnontilaisia järviä, ne olisivat todennäköisesti suojeltuja linnuston vuoksi”, Ylimaunu toteaa.

Outokumpu huolehtii luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta jatkuvalla vesien ja maaekosysteemien seurannalla.

Ylimaunun mukaan kromia ja metalleja leviää jonkin verran ympäristöön, mutta useamman yliopiston kanssa tehtyjen tutkimusten mukaan ne eivät kerry ravintoketjuun. Kaivoksen ja tehtaan vieressä on luonnonsuojelualueita.

”Parhaat mannekiinimme ovat ammattikalastajat, jotka kalastavat noin kilometrin päästä tehtaan jätevesien purkupaikasta ja myyvät päivittäin saalista Kemi-Tornio-alueelle. Valituksia ei ole koskaan tullut. Tutkimusten mukaan kalat ovat ihan yhtä terveitä kun Perämeren luonnontilaisella kontrollialueella”, Ylimaunu toteaa.

TULOSSA INNOVAATIOITA JA HIILINEUTRAALIUS-TIEKARTTA

Outokumpu on tehnyt jo vuosia töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

”Olemme parantaneet tehdaskombinaatin energiatehokkuutta eri prosesseissa 1990-luvun alusta lähtien. Nykyisin käytämme aiempaa paljon vähemmän energiaa per tuotettu tonni terästä. Hiilidioksidipäästöt olisivat ilman näitä energiatehokkuusinvestointeja kolmanneksen suurempia”, Ylimaunu sanoo.

Hänen mukaansa Tornion tehtaiden tehokkuus ja vähäpäästöisyys pohjautuu vahvasti omiin, vuosikymmenien saatossa tehtyihin teknisiin innovaatioihin. Parhaillaan yhtiö tutkii mahdollisuuksia uuden kuonasulaton rakentamiseksi Tornioon, jotta yhtiö pystyy parantamaan eri sivutuotevirtojen hyötykäyttöä. Päätöstä hankkeesta ei ole vielä tehty.  

”Se parantaisi metallien talteenottoa ja saisimme uuden metallituotteen kierrätettäväksi. Tämäkin perustuu konseptiin, jota ei ole missään muualla.”

Parhaillaan Outokummulla on tekeillä hiilineutraalius-tiekartta.

”Pyrimme käymään mahdollisimman laaja-alaisesti läpi päästölähteet ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Suorat päästöt ovat avainasemassa, mutta katsomme myös sähköntuotannon, kuljetuksen ja koko toimitusketjun päästöjä”, sanoo vähähiilisyydestä ja energiatehokkuudesta vastaava johtaja Mia Nores.

 

Mia Nores, Outokumpu

Vähähiilisyydestä ja energiatehokkuudesta vastaava johtaja Mia Nores muistuttaa, että ruostumattoman teräksen etu on huoltovapaus. ”Osia ei juuri tarvitse vaihtaa. Chrysler Building on 90 vuotta vanha ja sen julkisivu on tarvinnut huoltaa vain kaksi kertaa.”

Lisäksi Outokummussa on tehty kierrätetyn teräksen käyttökohteiden elinkaarilaskelmia ja niitä jatketaan.

Tornion terästuotannosta menee vientiin yli 95 prosenttia.
”Päästöjämme ei voi puhtaasti katsoa Suomen rajojen sisällä olevina, vaan miten ne skaalautuvat maailman mittakaavassa. Se on vaikea harjoitus, mutta meidän kannaltamme on tärkeä pitää tämä näkökulma mukana. Pohjoismaissa sähkö on jo vähäpäästöistä”, Nores sanoo.

Outokummun teräksen hiilijalanjälki on vain noin 30 prosenttia globaalista keskiarvosta.

”Asiakkaillemme ja maailmaan syntyy yhteensä yli 8 miljoonan vuotuiset hiilidioksiditonnin säästöt verrattuna siihen, että he käyttäisivät keskimääräistä ruostumatonta terästä. Isojen toimijoiden, kuten Kiinan ja Indonesian tehtaiden, hiilijalanjälki ja päästöt toimitusketjuineen ovat lähes viisinkertaiset Outokumpuun verrattuna”, Nores toteaa.

HIILIJALANJÄLKI HANKINTOJEN PERUSTAKSI

Suurimpana haasteena alan ilmastotoimissa ja kiertotaloudessa Nores näkee kiireen.

”Meillä on kiire, eikä meillä ole kaikilta osin ratkaisuja. Maailmassa rakennetaan vielä paljon perusinfraa ja esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto vaatii paljon materiaaleja, joita ei vielä pystytä tekemään päästöttömästi.”

Nyt Outokummussa tehdään lyhyen, keskipitkän ja pitkän matkan ratkaisuja. Osa ratkaisuista on vasta tutkimusvaiheessa, osa testauksessa – ja käytössä mahdollisesti vasta 20 vuoden päästä.

 

Outokumpu

 

Nores näkee haasteena, ettei markkinoilla edelleenkään tunnisteta riittävästi pientä hiilijalanjälkeä. Hän ihmettelee sen puutetta esimerkiksi monissa julkisissa hankinnoissa.

”En erityisesti osoittele Suomea, vaan koko Eurooppaa, jossa meillä kuitenkin on ajatuksia ja mahdollisuus asettaa hiilijalanjälki hankintakriteereihin. Mutta usein katsotaan vain ostohintaa eikä edes ajatella käytön aikaisia kustannuksia ja tuotteen elinkaarta. Tämä toki koskee muutakin kuin terästä.”

Kirjoittaja: Marjo Vuorinen

LISÄÄ AIHEESTA:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Uutinen: Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki

 

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden maaliskuun uutiskirjeessä.

LeaseGreenin Thomas Luther parantaa maailmaa rakennus kerrallaan

Suomalaiset eivät ole vielä täysin ymmärtäneet, miten suuri mahdollisuus energiaratkaisuilla on päästöjen vähentämisessä, sanoo Thomas Luther. Hiilijalanjälki pienenee, mutta myös bisnespotentiaali on valtava. "Kerrankin sä teet jotain kunnollista", tuumi tytär Lutherin uudesta työstä.

Suomen johtava suurten kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut LeaseGreen suunnittelee ja hoitaa asiakkaidensa energiaremontit alusta loppuun. Tutkii, miten vaikkapa teollisuushallissa voidaan kehittää energiatehokkuutta tai tuottaa paikallista lämpöä. Miten parantaa ilmanvaihtoa ja älyllistää kiinteistön valaistus ja lämpötila toimimaan sen mukaan, onko ihmisiä paikalla vai ei. Yritykselle se merkitsee säästettyjä euroja, pienempää hiilijalanjälkeä ja usein myös työolosuhteiden parantumista.

”Rahan rinnalle on alkanut tulla pehmeitä arvoja, joka on tosi hieno asia. Asenne on yleistynyt viime vuoden aikana ja kiihtyy ilmastokeskustelun ansiosta”, sanoo LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Luther.

Hänestä energiansäästämisen suhteen on tehty Suomessa vielä yllättävän vähän, vaikka energiaremontin merkitys päästöissä ja ilmastopolitiikassa on suuri.

”Paljon enemmän pystyisi tekemään. Kyllä yritysjohtajat voivat vaikuttaa valtavasti Suomen päästötilanteeseen tekemällä asioita vielä fiksummin kuin tähän asti. Rakennettu ympäristö aiheuttaa lähes kolmanneksen Suomen päästöistä.

Suomessa on valtavasti kiinteistöjä, joille ei ole tehty hiilijalanjäljen suhteen tarpeeksi tai ei mitään.

Lue täältä lisää Teknologiateollisuuden keinoista päästöjen vähentämiseksi. 

Lutherin mukaan kiinteistöjä, joille ei ole tehty hiilijalanjäljen suhteen tarpeeksi tai ei mitään, on valtavasti: suurin osa rakennuksista ja teollisuuslaitoksista. LeaseGreenin arvion mukaan taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia löytyy noin 90 prosentissa kohteista. Niiden joukossa on myös uusia kiinteistöjä.

”Jos siellä päästään tekemään vähennyksiä, niin muutos on iso.”

Myös bisnespotentiaali on valtava, Luther sanoo.

TAVOITTEENA NOLLA HIILIJALANJÄLKI

Yritykset pystyvät vähentämään päästöjään LeaseGreenin tekemällä energiaremontilla vähintään 10 prosenttia. Tyypillinen potentiaali on 20–30 prosenttia, ja parhaimmillaan hiilijalanjäljestä on voitu leikata jopa 60–90 prosenttia.

Esimerkiksi Helsingin keskustassa on käynnissä mittava hanke, kun Ylva, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varallisuutta hoitava yritys on tekemässä Kaivopihan korttelin arvokiinteistöihin ja Domus Academicaan energiaremonttia. LeaseGreenin vanhassa ylioppilastalossa toteuttama investointi painottuu ilmanvaihdon ja rakennusautomaation sekä lämmitys- ja jäähdytysverkoston modernisointiin.

Remontti vähentää Ylvan CO2-päästöjä vuositasolla 230 tonnilla, joka on kymmenisen prosenttia kiinteistöjen kokonaispäästöistä. Elinkaarisäästöjä on laskettu syntyvän 3,6 miljoonaa euroa ja sijoitetun pääoman tuotto on 10–12 prosenttia. Ylva on myös sitoutunut nollaamaan kiinteistöjensä hiilijalanjäljen vuoteen 2025 mennessä.

 

Vanha ylioppilastalo

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varallisuutta hoitava yritys Ylva teettää Kaivopihan korttelin arvokiinteistöihin ja Domus Academicaan energiaremontin. 150 vuotta täyttävä vanha ylioppilastalo käy läpi LeaseGreenin energiaremontin. (Kuva Kristo Vedenoja).

Lutherin mukaan kymmenien prosenttien vähennyksiin päästään laajoilla energiaremonteilla: esimerkiksi silloin, kun kiinteistölle rakennetaan paikallinen lämmöntuotanto (maalämpö) tai ottamalla hukkalämpö käyttöön lämmitykseen. Näin tehdään esimerkiksi Kotkamillsin kartonkitehtaalla, jossa aiemmin lämmitykseen käytetty höyry hyödynnetään nyt lisätuotannon tarpeisiin.

”Otamme tavoitteeksi, että tulevaisuudessa voimme päästä asiakkaidemme kanssa kiinteistöjen osalta nollan hiilijalanjälkeen. Totta kai se matka on pitkä, mutta haluamme olla siinä mukana tukemassa asiakkaita nollan tavoitteeseen.”  

Lutherin visio on, että LeaseGreen toimii ainakin 50 vuotta hoitamansa rakennuksen kumppanina. ”Vaikka asiakas myisi sen, me olemme mukana.”

SUOMALAISET YRITYKSET ALKAVAT HERÄTÄ

Missä määrin suomalaisyritykset sitten ymmärtävät, kuinka suuri osuus energiaratkaisuilla on päästöjen vähentämisessä ja tavoitteessa kohti vähähiilistä Suomea ja Eurooppaa?

Vähänlaisesti, arvelee Luther. Tosin hän on ilokseen huomannut myös heräämistä.

"Jos energiaratkaisuihin ryhdyttäisiin urakalla, se ei todellakaan vähennä Suomen kilpailukykyä, vaan päinvastoin. Aika usein nämä energiatehokkaat ratkaisut ovat fiksuja myös taloudellisesti, eivätkä siis mitenkään ristiriidassa tuottavuuden kanssa."

Jos energiaratkaisuihin ryhdyttäisiin urakalla, se ei todellakaan vähennä Suomen kilpailukykyä, vaan päinvastoin."

Hanketukia jaetaan Lutherin mukaan jo mukavasti, mutta poliittisilta päättäjiltä hän toivoisi vielä selkeämpää ohjausta. Voisiko esimerkiksi hiilijäljeltä puhtaampi rakennus maksaa pienempää kiinteistöveroa?

”Isossa kuvassa tällaiset panostukset kannustaisivat Suomea ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Pitää olla oikeat motivaattorit ja selkeä suunta, jotta yritykset voivat tehdä investointeja, joista kaikki hyötyvät.”

Muun muassa Metsossa ja Nokialla johtajana työskennellyt ja teollisuuden kunnossapitoyrityksen Sataservicen, sittemmin Quant Finland Oy:n toimitusjohtajan paikalta LeaseGreeniin tullut mies on nähnyt, miten tuotantoa tehostavat investoinnit menevät teollisuudessa helposti kärkeen.

"Mutta nyt huomaa, että energiatehokkuus, vastuullisuus ja olosuhteet alkavat hiipiä mukaan.”

Luther uskoo, että päästötavoitteet ja hiilijalanjälki ovat tulossa myös osaksi johdon bonuksia.

”Yksi teollisuusjohtaja kertoi niiden olevan jo bonuksesta 10 prosenttia.”

HYVÄ GLOBAALI BISNES

Fiksut energiaratkaisut voivat Lutherin mielestä olla Suomelle globaalistikin hyvä bisnes. Suomalaista teknologiaosaamista arvostetaan maailmalla.

”Lisäksi jos katsoo Suomen säätilavaihteluita ja -olosuhteita, niin kyllä meidän täytyy aika toimivia ratkaisuja osata täällä keksiä. Se tietyntyyppinen tuska antaa meille edelläkävijyyttä. Se miten hyviä me olemme osaamistamme myymään, on sitten toinen kysymys.”

Tällä hetkellä LeaseGreenin pääkonttori on Helsingin Lassilassa ja työntekijöitä on 70. Yritys palvelee enimmäkseen kotimaassa. Lutherin mukaan kehitystyötä tehdään aluksi Suomessa. Kun malli on kehittynyt vielä pidemmälle, yritys voi skaalautua ulkomaille.

”Tulevaisuudessa aiomme kasvaa ja saada lisää yrityksiä ’leasegreenattua’. Otamme vielä reippaammin vastuuta asiakkaidemme energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljestä.”

VASTUULLISUUS JA TYÖN MERKITYKSELLISYYS VETOVOIMANA

Yhdestä asiasta Luther on erityisen iloinen: huippuosaajien innosta tulla LeaseGreeniin.

”On mahtavaa, että alan parhaimmistoa ja spesialisteja on halunnut tulla aika perinteisen tylsälle alalle kiinteistötekniikkaan”, hän virnistää.

”Nyt se on jotakin ihan muuta. Olemme ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen ytimessä.”

 

Thomas Luther, LeaseGreen

”Kaikki mitä me ja alihankkijamme teemme, parantaa hiilijalanjälkeä Suomessa. Toimittajilla ja laitevalinnoilla on iso vaikutus oman tekemisemme lisäksi”, Thomas Luther sanoo.

 

Ammattilaisia kiehtoo Lutherin mukaan paitsi se, mitä LeaseGreen saa aikaan kiinteistötekniikassa, myös ilmastokysymykset, vastuullisuuden näkökulma ja työn merkityksellisyys.

”Siksi minä itsekin halusin lähteä tähän. Omakin arvomaailma on muuttunut. Vielä kolme tai viisi vuotta sitten en olisi tehnyt näin. Tullessani LeaseGreeniin en lähtenyt firman kokoluokan tai tittelin perään, vaan minulla painoi hemmetisti se merkityksellisyys.”

Viime keväänä Luther aloitti yrityksen hallituksessa, ja joulukuussa tämä viiden lapsen isä oli jo vastuullista liiketoimintaa edistävän yrityksen uusi toimitusjohtaja.

”Valveutunut 15-vuotias tyttäreni sanoi: Kerrankin sä teet jotain kunnollista.” 

Kirjoittaja: Marjo Vuorinen

Jätti-investointi vähentää kerralla 7 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä

Teräsyhtiö SSAB on pistänyt töpinäksi ja lupaa tuoda markkinoille hiilivapaata terästä jo vuonna 2026. Tämänkaltaiset teknologiset innovaatiot sekä sähköistäminen ovat teknologiateollisuuden merkittävimmät keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. SSAB:n jätti-investointi vähentää päästöjä Suomessa 7 ja Ruotsissa 10 prosenttia.

Neljä vuotta siihen meni. Rautaruukin ostanut teräsyhtiö SSAB aloitti vuonna 2016 selvityksen siitä, voisiko yhtiö mullistaa ihmiskunnan eniten käyttämän materiaalin, teräksen, valmistuksen ja nollata sen tuotannosta aiheutuvat suuret hiilidioksidipäästöt. Nyt SSAB aloittaa vaiheittain tehtaidensa muutoksen. Terästä ryhdytään valmistamaan vetypelkistyksellä, jolloin prosessissa syntyy vain vettä – ei päästöjä.

”Alkuperäinen tavoitteemme oli vuosi 2035, mutta halusimme kiriä. Nyt olemme luvanneet asiakkaillemme, että meiltä on saatavilla fossiilisesta hiilestä vapaata terästä markkinoille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2026. Teemme tehtaille isoja muutoksia ja meillä on suunnitelma siitä, missä tahdissa uudelleenrakennamme tehtaitamme. Viimeiset valmistuvat noin 2040”, lupaa SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen.

Alkuperäinen tavoitteemme oli vuosi 2035, mutta halusimme kiriä

Raahessa fossiilitonta terästä ryhdytään valmistamaan vuonna 2029. Raahen terästehdas aiheuttaa tällä hetkellä Suomen päästöistä 7,5 prosenttia.

”Sitten kun on valmista, meidän päästömme vähenevät 10 miljoonaa tonnia globaalisti ja 9 miljoonaa tonnia Pohjoismaissa – eli 7 prosenttia koko Suomen ja 10 prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä”, Leppänen iloitsee.

TÄMÄ TEKNOLOGIA KIINNOSTAA KILPAILIJOITA

Metallinjalostus on yksi teknologiateollisuuden tärkeimmistä toimialoista ja yksi Suomen suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. SSAB:n jätti-investointi ja sen merkitys Suomen ilmastotoimien hyväksi on siis todella suuri.

Kestävässä kehityksessä teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki: teknologiayritysten tarjoamat tuotteet ja palvelut mahdollistavat päästöjen merkittävän vähentämisen myös toimialan asiakkaiden toiminnassa.

 

Harri Leppänen, SSAB

SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen luottaa siihen, että yhtiön vetypelkistysratkaisussa on paljon markkinapotentiaalia.

SSAB:n kädenjälki on iso, koska sen valmistamaa hiiletöntä terästä käytetään muilla toimialoilla ja yhtiö voi myydä teknologiaansa globaalisti. Suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteiden vahvuuksiin ovat aina kuuluneet korkea laatu sekä energia- ja materiaalitehokkuus, mikä on tuonut asiakkaille pienten päästöjen ohella säästöä käyttökuluissa.    

”Me luotamme siihen, että tämä teknologia kiinnostaa kilpailijoita, koska maailma menee nopeasti siihen suuntaan, että hiilidioksidista on tuotannossa päästävä eroon. Myös asiakkaat alkavat vaatia tätä, joten uskomme vahvasti, että tuotteessamme on markkinapotentiaalia.”

TUTKIMUS, INNOVAATIOT JA SÄHKÖISTYS AVAINTEKIJÖINÄ

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaisesti tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Toimiala selvittää vähähiilitiekartan avulla, millaisia teknologioita ja toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan.

Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa laaditun teknologiaselvityksen mukaan vaikuttavimmat keinot alan suorien päästöjen vähentämiseksi ovat SSAB:n vetypelkistyksen kaltaiset uudet innovaatiot sekä koneiden ja laitteiden sähköistys. Esimerkiksi kaivoksissa ja teollisuudessa käytettäviä työkoneita ja nostureita voidaan muuttaa sähkökäyttöisiksi.

Työkoneita ja nostureita voidaan muuttaa sähkökäyttöisiksi.

Lisäksi energiatehokkuus, hukkalämpöjen hyödyntäminen, kiertotalous ja digitaalisuus tarjoavat sekä teknologia-alan yrityksille että heidän asiakkailleen merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi nopeastikin. Toimet vaativat kuitenkin mittavia investointeja, kohtuuhintaisen puhtaan sähkön saatavuutta sekä tavoitteellista panostamista tutkimus- ja kehitystoimintaan.

PÄÄSTÖTTÖMÄN SÄHKÖN SAATAVUUS TURVATTAVA

Leppänen luottaa siihen, että ilmastonmuutoksen torjumiseen ja uusien teknologioiden siirtymiseen vannova EU tarjoaa yrityksille apua kalliissa investoinneissa. Lisäksi erittäin tärkeää on päästöttömän ja hinnaltaan kilpailukykyisen sähkön saatavuus sekä kattava sähköverkko.

”Jos tekisimme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia”, Leppänen sanoo.

 

SSAB teräsrulla nosturissa

SSAB:n tekee jatkuvasti tuotekehitystä ja selvittää mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin teräksiin.

Sähköverkko tai sähkön hinta eivät saa muodostua pullonkaulaksi ilmastotoimille, koska sähköistyminen lisääntyy kaikilla eri toimialoilla ja yhteiskunnan sektoreilla, kuten liikenteessä.

”Lisäksi kannattaisi miettiä, kannattaako sähköverkkoa mitoittaa vain Suomen tarpeiden mukaan vai myös sen mukaan, mitkä ovat meidän mahdollisuutemme tuottaa hiilidioksidivapaata sähköä investoinneille, joita se voisi houkutella Suomeen. Sähköllä ja päästöttömyydellä on arvoa myös imagolle ja kansantaloudelle.”

HIILETÖN TERÄS ON BISNESTÄ

Pohjoismaiden vähähiilisestä sähköverkosta olikin jo hyötyä, kun SSAB lähti testaamaan, miten hiiletöntä terästä voi tehdä laboratorion sijaan suuressa terästehtaassa.

”Esimerkiksi Saksassa ei ole samanlaista mahdollisuutta hiilivapaan sähkön saantiin kuin meillä Pohjoismaissa. Lisäksi meillä on rikasta rautamalmia Pohjois-Ruotsissa ja korkeatasoista metallurgista tutkimusta yliopistoissa. Valtiovallan tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on täällä toimivaa. Niin monta asiaa puhui sen puolesta, että meidän kannatti lähteä vetämään tätä kehitystä”, Leppänen kertoo.

Kehitystyö ei kuitenkaan lopu SSAB:ssä tähän.

Teemme tuotekehitystä koko ajan, kehitämme uusia ja parempia teräksiä.

”Teemme tuotekehitystä koko ajan, kehitämme uusia ja parempia teräksiä. Selvitämme mahdollisuuksia vielä uudenlaisiin teräksiin, joita ei nykyteknologioilla voi valmistaa. Teemme kehitystyötä myös olemassa olevan tekniikan kehittämiseksi. Hiilidioksidivapaa teräs ei ole meillä vain kestävän kehityksen strategia, vaan se on meillä liiketoimintastrategian ytimessä. Se on bisnesstrategia.”

Kirjoittaja: Marjo Ollikainen

LISÄÄ AIHEESTA:

Tiedote: SSAB:n tulevaisuuden päästötön terästehdas näyttää mallia isoista ilmastoratkaisuista – Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki 

Teknologiateollisuuden vähähiilikartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen

Joka seitsemäs ABB:läinen työskentelee kehittämistoiminnassa – "Energiatehokkaan teollisuuden ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja kilpailukyky parempi"

Teollisuus haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, mutta kasvattaa hiilikädenjälkeään, jolla pienennetään globaaleja ilmastovaikutuksia. ABB on kehittänyt sähkömottoreita, jotka ovat hyvin keskeisessä osassa ilmastovaikutuksia vähentämisessä globaalisti.

Hallituksen asettama tavoite saavuttaa hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on kansainvälisellä mittapuulla ennätysmäisen kova. Samalla kun yritykset parantavat Suomessa toimintaansa vähäpäästöiseksi, täällä kehitetyillä ja valmistetuilla ratkaisuilla voidaan vähentää ilmastovaikutuksia globaalisti.

Yksistään Outotecin energiatehokkailla polttokattiloilla vähennetään maailmalla vuosittain yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin Suomen maantieliikenteestä aiheutuu. ABB on puolestaan kärjessä sähkömoottorien ja taajuusmuuttajien kehittäjänä ja valmistajana: tuotannosta vientiin päätyy 95 prosenttia.

Kyse on isosta asiasta, sillä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan teollisuuden sähkömoottorit käyttävät noin 30 prosenttia maailman sähköstä. Euroopan unionissa sähkömoottorit käyttävät arviolta 1425 terawattituntia vuodessa.

"Euroopassa pelkästään sähkömoottorit käyttävät lähes 17-kertaisesti sen, mikä on Suomessa koko sähkönkulutus", suhteuttaa ABB:n Head of Public Affairs Hannu Väänänen suurelta kuulostavan luvun ymmärrettävästi.

Hän painottaa, että sähkömottoreiden hyötysuhde on hyvin keskeisessä osassa, kun ilmastovaikutuksia halutaan vähentää globaalisti. Monissa sovelluksissa vieläkin merkittävämpi väline energiatehokkuuden parantamiseen on taajuusmuuttaja, jolla voidaan säätää sähkömoottorin nopeutta tarpeen mukaan.

 

Hannu Väänänen

Hannu Väänänen

Vaikka sähkömoottorien historia alkaa jo 1800-luvun alkupuoliskolta ja taajuusmuuttajia hyödynnettiin ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa 1980-luvun alussa Helsingin metrossa, kehitys jatkuu.

Suomen ABB panostaa tki-toimintaan kokonaisuudessaan runsaat 130 miljoonaa euroa vuodessa, liikevaihdosta se on noin kuusi prosenttia. Joka seitsemäs yhtiön runsasta 5 000 työntekijästä työskentelee kehittämistoiminnassa.

DIGITALISAATIOTA HYÖDYNNETTÄVÄ

Kitkaa energiatehokkaampaan tuotantoon siirtymiseen tuo se, että investoinneissa hinta on usein ratkaiseva tekijä. Se voi kuulostaa nurinkuriselta, sillä sähkömoottorin käyttöikä on 10–20 vuotta. Sen johdosta investoinnit elinkaarikustannuksista ovat vain 3–5 prosenttia, mutta sähkölaskun osuus on yli 90 prosenttia.

"Investoijat, jotka ostavat halvemman ja selvästi energiatehottomamman sähkömoottorin, päätyvät polulle, joka johtaa kalliimpiin elinkaarikustannuksiin ja vaikeampaan siirtymiseen ilmaston tarpeita vastaavaan tuotantoon", Väänänen huomauttaa.

Kehityksen vahdittajaksi on otettu regulaatio. Sähkömoottoreiden vähimmäishyötysuhdetta säännellään EU:n ohella noin 20 valtiossa, muun muassa Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa. Hankintoja onkin siirtynyt paremman hyötysuhteen sähkömoottoreihin.

Jotta ilmaston kannalta kestävämmälle polulle päästäisiin myös kehittyvissä maissa, YK:n ympäristöohjelma UNEP on tehnyt Afrikan maiden pyynnöstä malliregulaation sähkömoottoreiden energiatehokkuuden näkökulmasta. Hannu Väänänen on ollut mukana tässä työssä.

Hän kuitenkin korostaa, että yksittäisten laitehankintojen lisäksi oleellista olisi laittaa yrityksissä laajempi teollinen prosessi hyvään kuntoon ja hyödyntää myös digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Väänänen muistuttaa siitä, kuka korjaa potin tehokkuuden parantuessa.

"Jos tarvitsemme vähemmän sähköä tuotettua yksikköä kohti, se on hyödyksi kaikille. Kun teollisuus on energiatehokas, ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja tuotannon kilpailukyky on parempi", Väänänen summaa.

YRITYKSILLE TYÖKALUJA KOHTI VÄHÄHIILISYYTTÄ

Vientialat valmistelevat parhaillaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimialakohtaisia tiekarttoja kohti vähähiilistä tuotantoa.

Teknologiateollisuuden tiekartta valmistuu ensi kesänä. Siihen mennessä selvitetään, millainen päästövähenemä tällä hetkellä käytössä olevilla teknologioilla on saavutettavissa, tunnistetaan tutkimus- ja kehitysaiheita sekä haarukoidaan uusien ratkaisujen käyttöönottoaikatauluja. Lisäksi selvitetään, millaisia vaikutuksia erilaisilla vaihtoehtoisilla muutospoluilla on päästövähenemän lisäksi talouteen, työllisyyteen ja osaamiseen.

Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio pitää todennäköisenä, että tiekartan johdosta yritysten toimet saavat lisää ponnekkuutta.

"Aikataulu on kunnianhimoinen. Sen toteutumiseksi on tärkeää, että elinkeinoelämä sitoutuu siihen laajasti sekä laajentaa ja nopeuttaa ilmastoratkaisujen käyttöönottoa."

 

helena_soimakallio-3hiresm.jpg

Helena Soimakallio

Tiekartan valmistumisen jälkeen yritysten avuksi on luvassa työkaluja, kun ne pohtivat päästöjen vähentämistä nopeutetussa aikataulussa.

"Oleellista on myös saada käyttöön kansallinen mittaristo, jonka avulla vaikutuksia tehdään näkyväksi muutenkin kuin päästövähenemän kautta. Haluamme auttaa erityisesti pk-yrityksiä analysoimaan omaa toimintaansa ja hahmottamaan, mihin toimiin ympäristövaikutusten pienentämisessä kannattaa panostaa", Soimakallio kertoo.

SÄILYYKÖ KILPAILUKYKY?

Reittiä kohti vähähiilisyyttä hahmotellaan, mutta paljon on jo tehtykin. Vuosina 2008–2016 hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomen vientiteollisuudella kolmanneksella, ja kansainvälisessä vertailussa suomalainen teollisuus on ympäristövaikutusten minimoinnissa ehdotonta kärkeä. Silti tekemistä riittää, sillä teollisuus aiheuttaa noin 7–10 prosenttia maan kasvihuonekaasupäästöistä.

Tavoitteeksi asetettu vuosi 2035 tulee pian, etenkin jos asiaa ajattelee teollisten investointien perspektiivistä. Miten estetään, ettei nopeutetuilla ilmastotoimilla tärvellä suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä?

"Päästövähennyksissä teknologiahyppäyksiä tehdään, kun kilpailukyky on varmistettu markkinoiden näkökulmasta. Tarvitaan kuitenkin myös siirtymävaiheen tukia ja kompensaatioita, joilla saadaan pidettyä vientiteollisuuden kilpailukyky. Tämä vaatii panostuksia sekä yrityksiltä että yhteiskunnalta", Soimakallio sanoo.

Teksti: Sami Laakso / Legendium Oy

Teknologiayritykset sopivat energiansäästötoimista

Energian tehokas käyttö parantaa yritystoiminnan kannattavuutta ja mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen tuotannon. Suomessa on kaikkiaan jo lähes 500 yritystä, jotka ovat solmineet vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen ja sitoutuneet tehostamaan energiankäyttöään.

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja yritysten yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut EU:n energiatehokkuusvelvoitteet. Sopimusten myötä ei tarvita uutta lainsäädäntöä tai muita pakollisia toimenpiteitä.

Edellisellä kaudella 2008–2016 sopimukseen liittyi 124 keskisuurta teknologiateollisuuden yritystä, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenivät 63 tuhatta tonnia vuodessa. Tämän lisäksi osa teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä liittyi energiaintensiivisen teollisuuden sopimukseen.

Päästöt vähenivät 63 tuhatta tonnia vuodessa.

Teknologiateollisuuden uudessa energiatehokkuussopimuksessa yritykset sitoutuvat vähintään 7,5 prosentin energiansäästötavoitteeseen kaudella 2017–2025. Uuteen sopimukseen on jo liittynyt useita teknologiateollisuuden yrityksiä:

Esimerkiksi teollisten pinnoituskoneiden, ohutkalvopinnoitusten ja elektroluminenssinäyttöjen toimittaja Beneq Oy liittyi ensimmäisten joukossa uuteen energiatehokkuussopimukseen. Yrityksen tuotantolaitos kuluttaa sähköä reilut 6 gigawattituntia ja kaukolämpöä runsaat 4 gigawattituntia vuodessa. Energiansäästökohteita on paljon jo kiinteistöstä alkaen, ja energialaskun pienentäminen vaikuttaa suoraan yhtiön tulokseen.

Valmet Automotive Oy on tehnyt pitkään järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhtiö on ollut mukana energiatehokkuussopimuksissa vuodesta 2008 lähtien ja on mukana myös uudella kaudella. Yrityksessä energiansäästö perustuu tarkkoihin energia-analyyseihin.

Teräsyhtiö SSAB:ssä energiatehokkuutta parannetaan muun muassa ottamalla prosesseissa syntyvät kaasut, höyry ja kuuma vesi talteen ja hyödyntämällä ne prosessin muissa osissa. Ylimääräinen energia käytetään voimalaitoksessa sähkön ja lämmön tuottamiseen. Yhtiön tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta noin prosentin vuosivauhtia ja vähentää ostetun energian määrää 400 GWh:lla vuoden 2020 loppuun mennessä.

Valmet Oyj valmistaa teknologiaa mm. paperi- ja sellutehtaille sekä voimalaitoksille. Yhtiön jokaisessa tehtaassa laaditaan auditointien perusteella kolmen vuoden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi. Valmetin tavoitteena on vähentää oman tuotantonsa energiankulutusta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Sopimukseen liittyneillä yrityksillä on mahdollisuus saada valtion tukea energiatehokkuusinvestoinneilleen. Jos yritys on ympäristölupavelvollinen, se välttyy myös erillisiltä energiatehokkuusvaatimuksilta ympäristöluvissa. Lisäksi sopimukseen liittyneet yritykset saavat maksutonta neuvontaa energiatehokkuusasioissa Motivasta.

Liity vastuullisten energiankäyttäjien joukkoon! Lue lisää sopimuksista Motivan sivuilta. Lista sopimukseen liittyneistä yrityksistä löytyy täältä.

Lisätietoja:
Asiantuntija Patrick Frostell
puh. 040 830 1640
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Investoinnit Vaisalan teknologiaan auttoivat tuhansia suojautumaan hurrikaani Dorianilta

Äärimmäisissä sääolosuhteissa varhaiset varoitukset ja hälytykset ovat ratkaisevia ihmisten ja organisaatioiden selviytymisen kannalta. Vaisalan ilmatieteellisten ratkaisujen ansiosta tuhansilla ihmisillä oli mahdollisuus hakeutua suojaan hurrikaani Dorianilta Bahamalla.

Bahamalla päätettiin investoida maan säähavainnoinnin ja -ennustamisen valmiuksien kehittämiseksi uuteen, koko maan kattavaan ilmatieteelliseen verkostoon loppuvuodesta 2016. Vuoden 2017 aikana Vaisala aloitti järjestelmätoimitukset Bahamalle: laitteet – säätutkat ja sääasemat – ja ohjelmistot sekä meteorologista koulutusta yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Kun hurrikaani Dorian iski Bahamalle syyskuussa 2019, Vaisalan järjestelmät joutuivat todelliseen testiin. Vaisalan ratkaisujen avulla oli mahdollista lähettää aiempaa täsmällisempää tietoa ja hälytyksiä, joiden ansiosta tuhansilla ihmisillä oli mahdollisuus hakeutua suojaan hurrikaanilta.

”Hurrikaani Dorian iski Bahamalle jopa yli 300 kilometrin tuntivauhdilla, mikä on voimakkain koskaan maalle rantautunut hirmumyrsky Atlantilla. Hirmumyrsky aiheutti mittavia tuhoja Bahaman saarille; useimmat rakennukset tuhoutuivat ja ainakin 70 000 ihmistä jäi vaille kotia. Jos kyseistä hurrikaania ei olisi seurattu yhtä hyvin ja oikea-aikaisia hälytyksiä annettu etukäteen, seuraukset olisivat voineet olla paljon pahemmat. Tämä osoittaa kuinka tärkeitä järjestelmät ovat asiakkaillemme”, kertoo Aleksis Kajava. Hän vastaa Vaisalan sää- ja ympäristöliiketoiminnasta Latinalaisessa Amerikassa. 

 

Vaisalan säähavaintolaitteet

Vaisalan säätutka Marsh Harbour -lentokentällä Bahamalla edelleen toiminnassa Dorianin jälkeen.

 

Paremmat laitteet ja koulutus kehittävät sääennustamisen osaamista Bahaman Ilmatieteen laitoksella. Tämä puolestaan mahdollistaa varhaisten varoitusten lähettämisen ääriolosuhteiden lähestyessä – kuten hirmumyrsky Dorianin tapauksessa.

Hurrikaani Dorianin jälkeen kolme Vaisalan automaattista lentosääjärjestelmää on edelleen paikallaan ja toiminnassa. Säätutkatorni ja säätutkan kupu on suunniteltu kestämään hirmumyrskyjen tuulta, mutta hurrikaani Dorian luokiteltiin viidennen eli korkeimman asteen hirmumyrskyksi, jonka tuulenpuuskat ylittivät tornille ja kuvulle määritellyt raja-arvot.

Sopimus sisältää kaikkiaan neljä uutta säätutkaa ja yhden tutkan päivityksen viidellä saarella, yhdeksän automaattista lentosääjärjestelmää ja 16 automaattista sääasemaa sekä rakentamisen ja asennuksen.

Vaisala on tähän mennessä asentanut 2,5 viime vuoden aikana kuusi sovitusta yhdeksästä lentosääjärjestelmästä ja kolme viidestä sovitusta säätutkasta Bahamalle. Projektin on arvioitu valmistuvan huhtikuussa 2020.