Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Vähähiilitiekartta
Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraali Suomi vuonna 2035 -tavoitteeseen. Vähähiilitiekartan avulla selvitämme teknologiateollisuudessa tarvittavat teknologiat sekä toimenpiteet ja tarjoamme yrityksille työkaluja tavoitteen saavuttamiseksi.

Millaista on tulevaisuuden vastuullinen mutta menestyksekäs liiketoiminta? Se on oikeita päätöksiä, osaamista, tutkimusta, innovointeja ja sinnikästä yhteistyötä, joilla luodaan Suomeen kestävää kasvua. Se on kestävää arvonluontia, jonka ohella luodaan päivittäin muun muassa ilmastoystävällisiä ratkaisuja suomalaisten ja globaalien asiakkaiden tarpeisiin. 

Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä, toimintatapoja, laitteita ja palveluita. Niissä tehdään ilmastotekoja päivittäin osana tuotteiden ja materiaalien elinkaariajattelua. Kiertotalous ja energiatehokkuus ovat olleet Suomen teknologiayritysten kilpailuvaltteja jo vuosikymmeniä.

Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.  

Kestävä arvonluonti on yksi syksyllä 2018 uudistetun strategiamme kantavista teemoista.

Kestävä arvonluonti on yksi syksyllä 2018 uudistetun strategiamme kantavista teemoista. Vuoden 2019 alussa hyväksyimme Teknologiateollisuus Ry:n ilmasto- ja energialinjaukset

Meidän tehtävämme on auttaa jäsenyrityksiämme löytämään uusia keinoja kestävään arvonluontiin, liittyy se sitten energia- ja ilmastotavoitteisiin tai kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan edistämiseen.  

Välitavoitteena vähähiilinen teknologiateollisuus 2035 

Valmistelemme parhaillaan teknologiateollisuuden vähähiilitiekarttaa, osana koko vientiteollisuuden yhteensovitettavia tiekarttoja. Tavoitteena on Suomen hallitusohjelman mukainen hiilineutraali Suomi vuonna 2035. 

Tiekartan avulla selvitämme, mitä ovat jäsenyrityksissämme tarvittavat teknologiat ja toimenpiteet, energian tarve sekä ilmastonmuutoksen torjunnan tuomat kustannukset yrityksille ja yhteiskunnalle. Millaisia ovat mahdolliset työllisyysvaikutukset ja suomalaisten vähäpäästöisten teknologioiden vientimahdollisuudet? 

Erityisen tärkeää on määrittää päästöjen vähentämiseen tarvittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotarpeet sekä niiden rahoitus. Uusien teknologioiden luominen on ensiarvoisen tärkeää, ja siihen tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta.  

Tiekartoissa tullaan määrittelemään myös teknologiateollisuuden kädenjälki eli kuinka alan tuottamat ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä muilla toimialoilla ja maailmalla.  

Vähähiilitiekartta

Avaa koko kuva pdf-tiedostona tästä.

Vähähiilitiekartan aikataulu  

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta valmistellaan kesään 2020 mennessä, ja se sovitetaan yhteen muiden vientialojen vähähiilitiekarttojen kanssa. Tiekartan avulla tarjoamme yrityksillemme niitä työkaluja ja kehitys- sekä seurantaohjelmia, joiden avulla etenemme hallitusti kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. 

Vähähiilitiekartan aikataulu

Avaa koko kuva pdf-tiedostona tästä.

 

Asiantuntijamme bloggaavat ilmastosta

Blogit ovat yksi niistä monista keinoista, joiden avulla teemme työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Voit lukea ilmastonmuutokseen liittyviä blogejamme muun muassa näistä linkeistä:

Helena Soimakallio: Liki miljardi ihmistä elää yhä ilman sähköä – Maailman energiajärjestelmä muuttuu

Helena Soimakallio: Tavoitteena pieni jalanjälki ja suuri kädenjälki

Laura Juvonen: Kestävä kasvu = kykymme luoda uutta + osaaminen

Pirita Lindell: Nettovaikutusten arviointi tuo uutta näkökulmaa yritysten vastuullisuustyöhön

Jaakko Hirvola: Avoin kirje lukiolaisille ja muille ilmastosta huolestuneille

  

Yrityksissä tehdään ilmastotekoja joka päivä

Teknologiateollisuusyrityksissä innovoidaan, valmistetaan ja myydään tuotteita ja palveluita, joiden avulla pienennetään ilmastovaikutuksia ja houkutellaan muita yrityksiä pienentämään ilmastovaikutuksiaan ja parantamaan kilpailukykyään.

Keräämme esimerkkejä jäsenyritystemme innovaatioista, toimista, tuotteista ja palveluista:

Joka seitsemäs ABB:läinen työskentelee kehittämistoiminnassa – "Energiatehokkaan teollisuuden ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja kilpailukyky parempi"

Teollisuus haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, mutta kasvattaa hiilikädenjälkeään, jolla pienennetään globaaleja ilmastovaikutuksia. ABB on kehittänyt sähkömottoreita, jotka ovat hyvin keskeisessä osassa ilmastovaikutuksia vähentämisessä globaalisti.

Hallituksen asettama tavoite saavuttaa hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on kansainvälisellä mittapuulla ennätysmäisen kova. Samalla kun yritykset parantavat Suomessa toimintaansa vähäpäästöiseksi, täällä kehitetyillä ja valmistetuilla ratkaisuilla voidaan vähentää ilmastovaikutuksia globaalisti.

Yksistään Outotecin energiatehokkailla polttokattiloilla vähennetään maailmalla vuosittain yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin Suomen maantieliikenteestä aiheutuu. ABB on puolestaan kärjessä sähkömoottorien ja taajuusmuuttajien kehittäjänä ja valmistajana: tuotannosta vientiin päätyy 95 prosenttia.

Kyse on isosta asiasta, sillä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan teollisuuden sähkömoottorit käyttävät noin 30 prosenttia maailman sähköstä. Euroopan unionissa sähkömoottorit käyttävät arviolta 1425 terawattituntia vuodessa.

"Euroopassa pelkästään sähkömoottorit käyttävät lähes 17-kertaisesti sen, mikä on Suomessa koko sähkönkulutus", suhteuttaa ABB:n Head of Public Affairs Hannu Väänänen suurelta kuulostavan luvun ymmärrettävästi.

Hän painottaa, että sähkömottoreiden hyötysuhde on hyvin keskeisessä osassa, kun ilmastovaikutuksia halutaan vähentää globaalisti. Monissa sovelluksissa vieläkin merkittävämpi väline energiatehokkuuden parantamiseen on taajuusmuuttaja, jolla voidaan säätää sähkömoottorin nopeutta tarpeen mukaan.

 

Hannu Väänänen

Hannu Väänänen

Vaikka sähkömoottorien historia alkaa jo 1800-luvun alkupuoliskolta ja taajuusmuuttajia hyödynnettiin ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa 1980-luvun alussa Helsingin metrossa, kehitys jatkuu.

Suomen ABB panostaa tki-toimintaan kokonaisuudessaan runsaat 130 miljoonaa euroa vuodessa, liikevaihdosta se on noin kuusi prosenttia. Joka seitsemäs yhtiön runsasta 5 000 työntekijästä työskentelee kehittämistoiminnassa.

DIGITALISAATIOTA HYÖDYNNETTÄVÄ

Kitkaa energiatehokkaampaan tuotantoon siirtymiseen tuo se, että investoinneissa hinta on usein ratkaiseva tekijä. Se voi kuulostaa nurinkuriselta, sillä sähkömoottorin käyttöikä on 10–20 vuotta. Sen johdosta investoinnit elinkaarikustannuksista ovat vain 3–5 prosenttia, mutta sähkölaskun osuus on yli 90 prosenttia.

"Investoijat, jotka ostavat halvemman ja selvästi energiatehottomamman sähkömoottorin, päätyvät polulle, joka johtaa kalliimpiin elinkaarikustannuksiin ja vaikeampaan siirtymiseen ilmaston tarpeita vastaavaan tuotantoon", Väänänen huomauttaa.

Kehityksen vahdittajaksi on otettu regulaatio. Sähkömoottoreiden vähimmäishyötysuhdetta säännellään EU:n ohella noin 20 valtiossa, muun muassa Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa. Hankintoja onkin siirtynyt paremman hyötysuhteen sähkömoottoreihin.

Jotta ilmaston kannalta kestävämmälle polulle päästäisiin myös kehittyvissä maissa, YK:n ympäristöohjelma UNEP on tehnyt Afrikan maiden pyynnöstä malliregulaation sähkömoottoreiden energiatehokkuuden näkökulmasta. Hannu Väänänen on ollut mukana tässä työssä.

Hän kuitenkin korostaa, että yksittäisten laitehankintojen lisäksi oleellista olisi laittaa yrityksissä laajempi teollinen prosessi hyvään kuntoon ja hyödyntää myös digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Väänänen muistuttaa siitä, kuka korjaa potin tehokkuuden parantuessa.

"Jos tarvitsemme vähemmän sähköä tuotettua yksikköä kohti, se on hyödyksi kaikille. Kun teollisuus on energiatehokas, ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja tuotannon kilpailukyky on parempi", Väänänen summaa.

YRITYKSILLE TYÖKALUJA KOHTI VÄHÄHIILISYYTTÄ

Vientialat valmistelevat parhaillaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimialakohtaisia tiekarttoja kohti vähähiilistä tuotantoa.

Teknologiateollisuuden tiekartta valmistuu ensi kesänä. Siihen mennessä selvitetään, millainen päästövähenemä tällä hetkellä käytössä olevilla teknologioilla on saavutettavissa, tunnistetaan tutkimus- ja kehitysaiheita sekä haarukoidaan uusien ratkaisujen käyttöönottoaikatauluja. Lisäksi selvitetään, millaisia vaikutuksia erilaisilla vaihtoehtoisilla muutospoluilla on päästövähenemän lisäksi talouteen, työllisyyteen ja osaamiseen.

Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio pitää todennäköisenä, että tiekartan johdosta yritysten toimet saavat lisää ponnekkuutta.

"Aikataulu on kunnianhimoinen. Sen toteutumiseksi on tärkeää, että elinkeinoelämä sitoutuu siihen laajasti sekä laajentaa ja nopeuttaa ilmastoratkaisujen käyttöönottoa."

 

helena_soimakallio-3hiresm.jpg

Helena Soimakallio

Tiekartan valmistumisen jälkeen yritysten avuksi on luvassa työkaluja, kun ne pohtivat päästöjen vähentämistä nopeutetussa aikataulussa.

"Oleellista on myös saada käyttöön kansallinen mittaristo, jonka avulla vaikutuksia tehdään näkyväksi muutenkin kuin päästövähenemän kautta. Haluamme auttaa erityisesti pk-yrityksiä analysoimaan omaa toimintaansa ja hahmottamaan, mihin toimiin ympäristövaikutusten pienentämisessä kannattaa panostaa", Soimakallio kertoo.

SÄILYYKÖ KILPAILUKYKY?

Reittiä kohti vähähiilisyyttä hahmotellaan, mutta paljon on jo tehtykin. Vuosina 2008–2016 hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomen vientiteollisuudella kolmanneksella, ja kansainvälisessä vertailussa suomalainen teollisuus on ympäristövaikutusten minimoinnissa ehdotonta kärkeä. Silti tekemistä riittää, sillä teollisuus aiheuttaa noin 7–10 prosenttia maan kasvihuonekaasupäästöistä.

Tavoitteeksi asetettu vuosi 2035 tulee pian, etenkin jos asiaa ajattelee teollisten investointien perspektiivistä. Miten estetään, ettei nopeutetuilla ilmastotoimilla tärvellä suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä?

"Päästövähennyksissä teknologiahyppäyksiä tehdään, kun kilpailukyky on varmistettu markkinoiden näkökulmasta. Tarvitaan kuitenkin myös siirtymävaiheen tukia ja kompensaatioita, joilla saadaan pidettyä vientiteollisuuden kilpailukyky. Tämä vaatii panostuksia sekä yrityksiltä että yhteiskunnalta", Soimakallio sanoo.

Teksti: Sami Laakso / Legendium Oy

Teknologiayritykset sopivat energiansäästötoimista

Energian tehokas käyttö parantaa yritystoiminnan kannattavuutta ja mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen tuotannon. Suomessa on kaikkiaan jo lähes 500 yritystä, jotka ovat solmineet vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen ja sitoutuneet tehostamaan energiankäyttöään.

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja yritysten yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut EU:n energiatehokkuusvelvoitteet. Sopimusten myötä ei tarvita uutta lainsäädäntöä tai muita pakollisia toimenpiteitä.

Edellisellä kaudella 2008–2016 sopimukseen liittyi 124 keskisuurta teknologiateollisuuden yritystä, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenivät 63 tuhatta tonnia vuodessa. Tämän lisäksi osa teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä liittyi energiaintensiivisen teollisuuden sopimukseen.

Päästöt vähenivät 63 tuhatta tonnia vuodessa.

Teknologiateollisuuden uudessa energiatehokkuussopimuksessa yritykset sitoutuvat vähintään 7,5 prosentin energiansäästötavoitteeseen kaudella 2017–2025. Uuteen sopimukseen on jo liittynyt useita teknologiateollisuuden yrityksiä:

Esimerkiksi teollisten pinnoituskoneiden, ohutkalvopinnoitusten ja elektroluminenssinäyttöjen toimittaja Beneq Oy liittyi ensimmäisten joukossa uuteen energiatehokkuussopimukseen. Yrityksen tuotantolaitos kuluttaa sähköä reilut 6 gigawattituntia ja kaukolämpöä runsaat 4 gigawattituntia vuodessa. Energiansäästökohteita on paljon jo kiinteistöstä alkaen, ja energialaskun pienentäminen vaikuttaa suoraan yhtiön tulokseen.

Valmet Automotive Oy on tehnyt pitkään järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhtiö on ollut mukana energiatehokkuussopimuksissa vuodesta 2008 lähtien ja on mukana myös uudella kaudella. Yrityksessä energiansäästö perustuu tarkkoihin energia-analyyseihin.

Teräsyhtiö SSAB:ssä energiatehokkuutta parannetaan muun muassa ottamalla prosesseissa syntyvät kaasut, höyry ja kuuma vesi talteen ja hyödyntämällä ne prosessin muissa osissa. Ylimääräinen energia käytetään voimalaitoksessa sähkön ja lämmön tuottamiseen. Yhtiön tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta noin prosentin vuosivauhtia ja vähentää ostetun energian määrää 400 GWh:lla vuoden 2020 loppuun mennessä.

Valmet Oyj valmistaa teknologiaa mm. paperi- ja sellutehtaille sekä voimalaitoksille. Yhtiön jokaisessa tehtaassa laaditaan auditointien perusteella kolmen vuoden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi. Valmetin tavoitteena on vähentää oman tuotantonsa energiankulutusta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Sopimukseen liittyneillä yrityksillä on mahdollisuus saada valtion tukea energiatehokkuusinvestoinneilleen. Jos yritys on ympäristölupavelvollinen, se välttyy myös erillisiltä energiatehokkuusvaatimuksilta ympäristöluvissa. Lisäksi sopimukseen liittyneet yritykset saavat maksutonta neuvontaa energiatehokkuusasioissa Motivasta.

Liity vastuullisten energiankäyttäjien joukkoon! Lue lisää sopimuksista Motivan sivuilta. Lista sopimukseen liittyneistä yrityksistä löytyy täältä.

Lisätietoja:
Asiantuntija Patrick Frostell
puh. 040 830 1640
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Investoinnit Vaisalan teknologiaan auttoivat tuhansia suojautumaan hurrikaani Dorianilta

Äärimmäisissä sääolosuhteissa varhaiset varoitukset ja hälytykset ovat ratkaisevia ihmisten ja organisaatioiden selviytymisen kannalta. Vaisalan ilmatieteellisten ratkaisujen ansiosta tuhansilla ihmisillä oli mahdollisuus hakeutua suojaan hurrikaani Dorianilta Bahamalla.

Bahamalla päätettiin investoida maan säähavainnoinnin ja -ennustamisen valmiuksien kehittämiseksi uuteen, koko maan kattavaan ilmatieteelliseen verkostoon loppuvuodesta 2016. Vuoden 2017 aikana Vaisala aloitti järjestelmätoimitukset Bahamalle: laitteet – säätutkat ja sääasemat – ja ohjelmistot sekä meteorologista koulutusta yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Kun hurrikaani Dorian iski Bahamalle syyskuussa 2019, Vaisalan järjestelmät joutuivat todelliseen testiin. Vaisalan ratkaisujen avulla oli mahdollista lähettää aiempaa täsmällisempää tietoa ja hälytyksiä, joiden ansiosta tuhansilla ihmisillä oli mahdollisuus hakeutua suojaan hurrikaanilta.

”Hurrikaani Dorian iski Bahamalle jopa yli 300 kilometrin tuntivauhdilla, mikä on voimakkain koskaan maalle rantautunut hirmumyrsky Atlantilla. Hirmumyrsky aiheutti mittavia tuhoja Bahaman saarille; useimmat rakennukset tuhoutuivat ja ainakin 70 000 ihmistä jäi vaille kotia. Jos kyseistä hurrikaania ei olisi seurattu yhtä hyvin ja oikea-aikaisia hälytyksiä annettu etukäteen, seuraukset olisivat voineet olla paljon pahemmat. Tämä osoittaa kuinka tärkeitä järjestelmät ovat asiakkaillemme”, kertoo Aleksis Kajava. Hän vastaa Vaisalan sää- ja ympäristöliiketoiminnasta Latinalaisessa Amerikassa. 

 

Vaisalan säähavaintolaitteet

Vaisalan säätutka Marsh Harbour -lentokentällä Bahamalla edelleen toiminnassa Dorianin jälkeen.

 

Paremmat laitteet ja koulutus kehittävät sääennustamisen osaamista Bahaman Ilmatieteen laitoksella. Tämä puolestaan mahdollistaa varhaisten varoitusten lähettämisen ääriolosuhteiden lähestyessä – kuten hirmumyrsky Dorianin tapauksessa.

Hurrikaani Dorianin jälkeen kolme Vaisalan automaattista lentosääjärjestelmää on edelleen paikallaan ja toiminnassa. Säätutkatorni ja säätutkan kupu on suunniteltu kestämään hirmumyrskyjen tuulta, mutta hurrikaani Dorian luokiteltiin viidennen eli korkeimman asteen hirmumyrskyksi, jonka tuulenpuuskat ylittivät tornille ja kuvulle määritellyt raja-arvot.

Sopimus sisältää kaikkiaan neljä uutta säätutkaa ja yhden tutkan päivityksen viidellä saarella, yhdeksän automaattista lentosääjärjestelmää ja 16 automaattista sääasemaa sekä rakentamisen ja asennuksen.

Vaisala on tähän mennessä asentanut 2,5 viime vuoden aikana kuusi sovitusta yhdeksästä lentosääjärjestelmästä ja kolme viidestä sovitusta säätutkasta Bahamalle. Projektin on arvioitu valmistuvan huhtikuussa 2020.