Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä. Kestävä arvonluonti on yksi strategiamme kantavista teemoista. 

Tehtävämme on auttaa jäsenyrityksiämme löytämään uusia keinoja kestävään arvonluontiin, liittyy se sitten energia- ja ilmastotavoitteisiin tai kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan edistämiseen. Tässä työssä sekä vaikuttamisessa apunamme on kesäkuussa 2024 päivitetty toimialan vähähiilisyystiekartta. 

Päivitetyssä vähähiilitiekartassa aiempaa laajempi tarkastelu

Suomen ilmastotavoitteet asettavat raamit sille, että maamme tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää päästöjen merkittävää vähentämistä nykyisestä tasosta, jonka jälkeenkin tavoitteena on edelleen pienentää hiilijalanjälkeä sekä kasvattaa ilmastokädenjälkeä. 

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2020 alulle panemat toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat ovat toimineet tärkeänä työkaluna Suomen kestävän kasvun ohjelman laadinnassa, ja ne ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Viime vuosina toiminta- ja investointiympäristössä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Maan hallitus päätti kesäkuussa 2023, että edellisen hallituksen aikana laaditut vähähiilisyystiekartat päivitetään. Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivityksen tavoitteena on ylläpitää tilannekuvaa ja arviota Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista. Tiekarttojen kautta toimialoilla on mahdollisuus esittää oma näkemyksensä toimialansa haasteista ja kehityksestä viime vuosien muutosten valossa. 

Teknologiateollisuus käynnisti työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaisesti työn teknologiateollisuuden toimialan vähähiilisyystiekartan päästölaskenta ja -vähennyspolkujen tarkastelulle sekä laajensi tarkastelun kattamaan toimialan epäsuoria päästöjä. Gaia Consulting oy:n laatimassa tiekartassa kuvataan teknologiateollisuuden kytköstä vetytalouteen sekä toimialan mahdollisuuksia kehittää älykkään energiajärjestelmän sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollistamia uusia kyvykkyyksiä päästöjen vähentämiseksi. Tämän lisäksi työssä kartoitettiin teknologiateollisuuden kädenjälki- ja vientipotentiaalia. 

Suurin osa päästöistä syntyy arvoketjussa

Teknologiateollisuuden päästöt ovat 29 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2e/v), ja niistä suurin osa muodostuu arvoketjun epäsuorista päästöistä, koska yritysten globaalien asiakkaiden käyttämä energia tuotetaan vielä fossiilisilla polttoaineilla.

Teknologiateollisuuden suorat päästöt (scope 1) vähenivät neljässä vuodessa 7 prosenttia ja ovat nyt 5.0 MtCO2 vuodessa. Teknologiateollisuudessa fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia viidessä vuodessa. Samassa ajassa teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on kasvanut 43 prosenttia. Siten fossiilisten polttoaineiden käyttö on onnistuttu irtaannuttamaan liikevaihdon kasvusta. 

Käytetyn ostoenergian (scope 2) osalta teknologiateollisuuden ostoenergian eli omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen määrä on pysynyt samalla tasolla edelliseen tiekarttaan nähden. Huomattavaa on, että hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 45 prosenttia ja ovat nyt 1,2 MtCO2 vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko Suomen energiantuotanto on vähähiilistynyt merkittävällä vauhdilla viime vuosien aikana.  

Toimialan arvoketjuissa syntyvät epäsuorat päästöt (scope 3) kattavat 78 prosenttia koko toimialan kokonaispäästöistä ja ovat yhteensä 22,4 MtCO2e. Ne muodostavat suurimman osan koko teknologiateollisuuden päästöistä. Epäsuoria päästöjä arvioitiin ensimmäistä kertaa teknologiateollisuudessa. Suurin osa epäsuorista päästöistä johtuu myytyjen tuotteiden käytönaikaisista päästöistä.

Mitä ovat suorat ja epäsuorat päästöt? 

Teknologiateollisuuden toiminnan suorat päästöt (eli scope 1) aiheutuvat omistetuista tai hallinnoiduista päästölähteistä. Näihin päästöihin voidaan suoraan vaikuttaa muuttamalla omaa toimintaa. Teknologiateollisuudessa suoria päästöjä aiheutuu raudan ja teräksen tuotannosta sekä muusta metallinjalostuksesta. Tämän lisäksi suoria päästöjä aiheutuu lisäksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä koneissa, laitteissa, ajoneuvoissa sekä omasta energiantuotannosta. 

Epäsuoria päästöjä aiheutuu omassa toiminnassa, sitä ennen sekä sen jälkeen. Näistä oman toiminnan aikana syntyvät epäsuorat päästöt (scope 2) kattavat ostoenergiasta aiheutuvat päästöt ja myös näihin päästöihin voidaan vaikuttaa muuttamalla omaa toimintaa. 

Teknologiateollisuuden tiekartassa laajennettiin tarkastelu koskemaan myös päästöjen tarkastelua arvoketjun epäsuoriin päästöihin oman toiminnan ulkopuolella (scope 3). Ne syntyvät toiminnoista, jotka eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa suoraan, mutta niihin vaikutetaan epäsuorasti arvoketjussa.  

Vedyn suurin vaikutus näkyy terästeollisuudessa

Suomessa tehdyn vetyperiaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun, mikä tarkoittaisi noin 10 prosenttia EU:n päästöttömästä vedyn tuotannosta vuonna 2030. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin vihreän vedyn tuotantoa (noin 37 terawattituntia, TWh), jonka tuottaminen tarvitsee puhdasta sähköä vuosittain 45 TWh verran. Prosessissa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on Suomelle merkittä mahdollisuus. Kymmenen prosentin vedyn tuotanto kasvattaisi hukkalämpöjen osuutta 9 TWh. 

Vuonna 2040 on arvioitu vedyn tuotannon olevan Suomessa 108 TWh. Tämä vaatii puhdasta sähköä 134 TWh. Vedyn tuotannosta puhuttaessa on huomioitava, että viime vuonna Suomessa sähkönkulutus oli hieman alle 90TWh. Vähähiilisen sähkön tarve tulee siis tulevaisuudessa olemaan merkittävä. 

Jotta Suomesta saadaan vetyperiaatepäätöksen mukainen, hiilineutraali vetytalouden johtaja ja vihreän teräksen kärkimaa: 

• Avainasemassa on puhtaan energian saatavuus. 
• Tarvitaan toimivat siirtoverkot koko maahan.
• Yrityksille on taattava suotuisa ja ennakoitava ympäristö investoinneille sekä vetyteknologian tutkimukselle ja kehittämiselle. 
• Tarjolla on oltava kannusteita vähähiilisen energiantuotannon ja teollisuuden pilotointi- ja demonstraatiohankkeille. Hankkeista saatavat kotimaiset referenssit ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailukyvyn ja viennin edistämisen kannalta. 
• On varmistettava, että hankkeiden toteuttamiseen liittyviä lupamenettelyitä sujuvoitetaan ja nopeutetaan. 
• Tärkeää on vedyn verokohtelu, jossa tulee noudattaa energiaverotuksen periaatetta. Tällöin vero maksettaisiin vasta energiaa tai polttoainetta käytettäessä.

Erityispiirteenä on suuri hiilikädenjälki

Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä, toimintatapoja, laitteita ja palveluita. Kiertotalous ja energiatehokkuus ovat olleet Suomen teknologiayritysten kilpailuvaltteja jo vuosikymmeniä.

Toimialan erityispiirteenä ja vientivalttina on suuri hiilikädenjälki suhteessa toimialan hiilijalanjälkeen: suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteilla ja palveluilla voidaan siis pienentää asiakkaiden hiilijalanjälkeä. Ilmastokädenjälki auttaa ymmärtämään positiivisia ympäristövaikutuksiamme ja ohjaa yrityksiä kehittämään ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita ja yhteiskuntaa vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Teknologiateollisuuden yrityksillä on merkittävä kädenjälkipotentiaali ratkaisutoimittajina myös teollisuuden alojen eri arvoketjun osissa. Yritysten rooli on siis suurempi kuin vain teknologiateollisuuden oma vähäpäästöistyminen. 

Merkittävin kädenjälkipotentiaali löytyy raaka-aineista sekä energiariippuvaisesta tarjoamasta, joka on tiekartassa tehtyjen laskentojen perusteella 75 MtCO2. 

Suomalaisten yritysten edelläkävijyys energia- ja ilmastotyössä tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia: puhtaan siirtymän kautta suomalaisille yrityksille avautuu mahdollisuus vähentää päästöjä, synnyttää uusia työpaikkoja, edistää palveluiden ja teollisuuden uudistumista mutta myös kohentaa taloutta ja vientiä. Suomessa toteutettavat hankkeet ovat avainasemassa sekä kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa että kansainvälisillä markkinoilla tarvittavien referenssien luomisessa. 

Lisää aiheesta:

Tiivistelmä: Teknologiateollisuuden vähähiilisyyden tiekartta 2024 

Loppuraportti: Teknologiateollisuuden vähähiilisyyden tiekartta 2024

Tiedote: Suomen teknologiateollisuus on saavuttanut viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä 

Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartta 2020