Työkykyjohtaminen

työkykyjohtaminen
Työkykyjohtamisella vähennetään työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä kulueriä niin yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Hyvä työkyky on niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin etu.

Laaja-alainen työkyvyn käsite kattaa työntekijän terveyteen sekä työhön ja työoloihin liittyvät näkökulmat. Näin ollen se koskee niin yksilöitä, työyhteisön toimintaa kuin yrityksen käytäntöjäkin.

Työkykyjohtamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja tietoa

Työkykyriskillä tarkoitetaan henkilöstön keskimääräistä riskiä menettää työkykynsä ja päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkykyjohtamisella ennakoidaan, hallitaan ja pienennetään tätä riskiä suunnitelmallisesti. Tavoitteena on siis työkykyriskien varhainen tunnistaminen, vähentäminen ja poistaminen.

Työkykyriskien johtaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä yrityksen, työterveyshuollon toimijan, eläkevakuutusyhtiön, Kelan ja kuntoutuspalvelujen kanssa.

Työkykyjohtaminen on tuloksellisempaa, kun päätökset perustuvat suunnitelmallisesti kerättyyn tietoon. Siksi työkykyjohtamisessa on tärkeää määritellä prosessit ja käytännöt, joita noudattamalla tietoa kerätään ja jalostetaan päätöksenteon tueksi. Työkykymittareina voidaan käyttää esimerkiksi henkilöstökyselyitä, esihenkilökyselyitä, tapaturma- ja sairauspoissaolotilastoja sekä yrityksen taloudellisia lukuja.