Kestävä verotus on monen tekijän summa

Kestävä verotus on monen tekijän summa

puutarha
Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan monipuolisia työkaluja ja keinoja. Myös verotus on yksi työkalu ilmastonmuutosta vastaan.

Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä laajasti. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista. Globaali veromalli on aina ensisijainen ratkaisumalli, ja siksi Suomen tulee olla tiiviisti mukana globaalissa yhteistyössä. Tärkeää on ottaa huomioon yritysten toimintaympäristö ja verotuksen vaikutukset siihen.

Edellä kuvatut verotuksen komponentit täydentävät toisiaan ja mahdollistavat aidosti kestävien verotuskäytäntöjen luomisen ja ilmastokriisin lieventämisen. Teknologiateollisuus on laatinut myös vähähiilitiekartan. Siinä tunnistettiin useita mahdollisuuksia edistää vähähiilisyyttä verokeinoin, mm. T&K-verokannustin, maltillinen teollisuuden sähköverotus ja verotuksen vaikutus toimintaympäristöön.

graafi

 

Digivihreä siirtymä on myös miljardiluokan mahdollisuus.

Ilmastokriisi aiheuttaa yrityksille ja valtioille valtavia kuluja. Morgan Stanley arvioi, että ilmastoon liittyvät katastrofit vuosina 2016 - 2018 maksoivat maailmalle 650 miljardia dollaria. Swiss Re raportoi, että ilmastonmuutoksen kumulatiivisten vaikutusten voidaan arvioida vähentävän maailmantalouden tuotantoa jopa 14 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna kasvuun ilman ilmastonmuutosta.

Meillä on tarvittavat ratkaisut ilmastokriisin ratkaisemiseen, ja uusia innovaatioita ja ratkaisuja ilmaantuu yhä enemmän. Näiden ratkaisujen T&K-rahoituksen tukeminen on elintärkeää. Nopea siirtyminen vähähiiliseen talouteen on paljon halvempi kuin hillittömän ja hallitsemattoman ilmastokriisin hinta.

Toisaalta digivihreässä siirtymässä on Suomellekin miljardiluokan viennin kasvupotentiaali ja verotulojen kasvun mahdollisuus. Globaalisti tehtyjen ilmastositoumusten toteuttaminen lisää puhtaiden teknologioiden kysyntää ja vähähiili-investointien tarvetta. Yrityksiä tulee kannustaa vähähiili- ja kiertotalousratkaisujen kehittämiseen muun muassa ottamalla käyttöön laaja ja pysyvä T&K-verokannustin.

Katso tallenne EU-foorumistamme, jossa aiheena oli kestävä verotus.

Verotuksen tulee olla vihreää

Vihreiden verojen tavoitteena on vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. Kestävää verotusta koskevaa lainsäädäntöä tulee valmistella ensisijaisesti ympäristönäkökulmasta, ei verotulojen maksimoimiseksi.

Kestävä verotus valmistellaan ympäristönäkökulmasta.

Kun hiilidioksidipäästöt Suomessa vähentyvät, myös päästöihin perustuvan veron tuotto luonnollisesti pienenee. Esimerkkejä vihreistä veroista ovat energia- ja ympäristöverot.

Energiaverodirektiivin uudistaminen on esimerkki siitä, kuinka EU mukauttaa energiaverotusta Green Dealin ja Fit for 55 -tavoitteiden mukaisesti. Yritykset ovat ilmaisseet haluavansa tiukempia ympäristöstandardeja ilmastokriisin hillitsemiseksi, ja päättäjien tulisi ottaa tämä vaatimus huomioon verodirektiiveissään. Venäjän sota Ukrainaa vastaan ​​on asettanut EU:n tilanteeseen, jossa tarvitaan entistä nopeampi siirtyminen vihreään energiaan ja pois venäläisestä fossiilienergiasta.

Katso kestävän verotuksen 10 kohdan periaatteemme täältä

Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja reilua

Verokeskustelussa uusia veroja perustellaan usein sillä, että kaikkien tulisi maksaa oma oikeudenmukainen ja reilu osansa veroista (”fair share”). Usein keskustelu keskittyy pelkästään yritysverotukseen. Puhuttaessa reilusta ja oikeudenmukaisesta verotuksesta tulee tarkastella kokonaisuutta: yritykset maksavat yritysverojen lisäksi myös muita veroja ja maksuja sekä mahdollistavat ansiotuloverojen ja arvonlisäverojen kertymisen.

OECD:n pilari 2 ja sen pohjalta tehty EU:n minimiverodirektiivi pohjustavat yhteisiä laskentasääntöjä yritysverotukseen sekä esittävät 15 %:n vähimmäisverokannan ottamista käyttöön. Ehdotetut mallisäännöt ja direktiivi ovat vielä hyvin monimutkaisia ja raskaita, mutta mikäli malli saataisiin toimivaksi, siinä olisi potentiaalia tehdä maailmanlaajuisesta verotuksesta yhdenmukaisempaa, toimivampaa ja oikeudenmukaisempaa.

Oikeudenmukaisuutta pitää tarkastella myös valtioiden välillä.

Oikeudenmukaisuutta ja reiluutta verotuksessa pitää tarkastella myös valtioiden, ei vain veronmaksajien tasolla. Euroopan komissio on ehdottanut, että osa ympäristöperusteisista veroista ja maksuista (ns. ”uudet omat varat” -ehdotus), esimerkiksi 25 % päästökauppatuloista ja 75 % hiilirajamekanismin tuloista, ohjattaisiin suoraan EU:n budjettiin jäsenvaltioiden sijaan. Lisäksi ehdotetaan siirtymistä  määräenemmistöpäätöksentekoon EU-veroasioissa, jolloin Suomen mahdollisuudet vaikuttaa kestävään verosääntelyyn pienenisivät.

Mikäli Suomen budjettiin ohjautuu EU-verotuksen muutosten vuoksi vähemmän verotuloja, veropohjan kutistumista ei saa kompensoida Suomessa yritys- ja yrittäjyyden verotuksen korotuksilla. EU:n rahoituslähteitä ja verotusta koskevien päätösten tulee kuulua jatkossakin ensisijaisesti jäsenvaltioille ja päätöksenteon edellyttää yksimielisyyttä. Määräenemmistöpäätöksentekoon EU:ssa veroasioissa ei tule siirtyä.

Katso artikkelimme minimiverotuksesta täältä.

Tavoitteena digivihreä siirtymä ja verotuksen digitalisaatio

Vähähiilitavoitteiden toteutuminen edellyttää digitalisaatiota ja sähköistymistä.

Puhutaan digivihreästä siirtymästä. Verotuksella voidaan vaikuttaa tähänkin kehitykseen. Suomessa digitalisaatio poistaa mm. etäisen sijainnin haittoja.

Digitalisaation edellytyksiä ovat puhtaan sähkön kohtuullinen hinta (mukaan lukien verotus) ja saatavuus. Lisäksi digitalisaatiota tulee tukea esimerkiksi T&K-verokannustein. EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä on huomioitava kustannustehokkuus, markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalius. 

Toisaalta itse verotuksen digitalisointi kaikkialla EU:ssa johtaisi tehokkaampiin ja automatisoituneempiin veroprosesseihin. Yritykset voisivat tuottamattoman hallinnollisen työn sijaan keskittyä omaan liiketoimintaansa.

Suomen tulee vaikuttaa EU-valmisteluun verotuksen digitalisoinnista (mm. VAT for Digital Age), jotta veroraportointi ja verotusmenettely saadaan mahdollisimman kevyeksi ja yhdenmukaiseksi. Tämä helpottaa myös harmaan talouden torjuntaa. Yhtenäisempi veroraportointi ja toimiva harmonisoitu veropohjan laskentamalli poistaisivat myös kaupan ja sijoittautumisen esteitä.

Verotuksen digitalisointi tulee tehdä yhteistyössä yritysten kanssa.

Verotuksen digitalisointia ei tule tehdä vain viranomaislähtöisesti vaan yhteistyössä yritysten kanssa. Digitalisoinnin tulee edistää reaaliaikataloutta. RTE (Real-Time Economy) tarkoittaa sitä, että taloudelliset transaktiot ja prosessit ovat digitaalisia ja perustuvat rakenteelliseen dataan.

RTE:n perustana ovat mm. sähköisistä kuiteista ja laskuista (eKuitti ja eLasku) saatu data. RTE voi tuoda mittavia säästöjä ja uutta liiketoimintaa, esimerkiksi edistämällä taloushallinnon ja verotuksen digitalisoinnin lisäksi yritysten oman toiminnan tehostumista, usia liiketoimintamahdollisuuksia, yritysten ja julkisen sektorin hallinnollisen taakan kevenemistä sekä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta ja Euroopan kilpailukykyä. 

Kansainvälinen veromalli on aina ensisijainen

Ilmastokriisi on globaali ongelma, ja globaali yhteistyö on välttämätöntä, jos haluamme hillitä ilmastokriisiä. Kansainvälisen veromallin tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto.

Käyttöön ei tule ottaa eurooppalaisia tai kansallisia, globaalista merkittävästi poikkeavia verotusmalleja, jotka aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan. Yritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä.

OECD:n ehdotus globaalista hiilen minimihinnasta on esimerkki siitä, kuinka hallitukset yhdessä tuovat ratkaisuja, jotka ratkaisevat parhaiten ilmastokriisin. Maailmanlaajuinen yhteistyö on elintärkeää tehokkalle ympäristöpolitiikalle sekä esimerkiksi hiilivuodon hillitsemiseksi. Mitä laajemmin uutta verosääntelyä sovelletaan, sitä laajemmat positiiviset ympäristövaikutukset saadaan aikaan.

Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että samat säännöt koskevat kaikkia.

Suomen ja muiden EU-maiden kilpailukyvyn tulee säilyä ja samalla varmistaa verotusprosessin yhtenäistäminen globaalisti, jotta kaikkia säännellään mahdollisimman samoilla säännöillä. Tämä edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta. Kansainvälinen malli on myös parempi suomalaisyritysten suhteelliselle kilpailukyvylle. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä verovalmistelussa EU:ssa ja OECD:ssä.