Noustaan tiedon ja digitalisaation huipulle

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti. Se on ratkaiseva tekijä esimerkiksi paremmissa julkisissa palveluissa, kestävyysvajeen kuromisessa umpeen, yritysten jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa sekä digivihreässä kaksoissiirtymässä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi:
-
Kiihdytetään tiedon käyttöä tehostavaa ja uusia palveluja luovaa lainsäädäntöä ja jatketaan digitalisaatiota jarruttavan sääntelyn purkamista.
-
Hallituksen tulee tehdä aktiivista tieto- ja teknologiapolitiikkaa, jotta voimme tarttua mm. tekoälyn ja datatalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nykyisellä hallituskaudella käynnistettyjen digimisteriryhmän ja digitoimiston sekä teknologianeuvottelukunnan työtä tulee jatkaa ja kehittää eri hallinnonaloja yhdistäväksi tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen malliksi. Suomen tulee olla myös aloitteellinen digitalisaatiota koskevien EU-asioiden ennakkovaikuttamisessa ja näin toimia suunnanäyttäjänä EU:ssa.
-
Mahdollistetaan reaaliaikatalous. Reaaliaikatalous tehostaa merkittävästi talouden toimintaa, vähentää hallinnollista taakkaa ja luo pohjan reaaliaikaiselle verotukselle. Tulorekisteriin yhdistettynä se luo pohjan myös sosiaalietuusjärjestelmän uudistamiselle. Velvoitetaan rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien mahdollisimman laajaan käyttöönottoon. Samalla luodaan niiden välittämiseen toimiva markkinarakenne ja edellytykset kokonaan digitaalisille yrityksille. Pelkästään eKuitin ja eLaskun käyttöönoton on arvioitu tuottavan EU:n alueella 300 miljardin euron vuotuiset säästöt.
-
Vauhditetaan yritysten digitalisaatiota ja datapohjaisen liiketoiminnan kehittämistä. Suomalaisyritykset ovat verrokkimaita jäljessä digitalisaation avulla tapahtuvassa tuottavuuden parantamisessa, tämä ero täytyy kuroa kiinni. Rahoitetaan pk-yrityksille suunnatun IHAN-yritysohjelman skaalaaminen sekä yrityksille tarjottava tietoturvaseteli.
-
Nostetaan julkisen sektorin palvelutaso ja kustannustehokkuus maailman kärkitasolle. Säädetään julkisten palveluiden digitaalisen asioinnin ensisijaisuus kansalaisille ja yrityksille. Vaaditaan rajapintalähtöisyyttä (API first -ajattelua) kaikkiin julkisen sektorin ohjelmistohankkeisiin. Nykyisten ja tulevien automatisoitujen järjestelmien (mm. Vero, Kela, Migri) lainsäädännöllinen asema tulee selkeyttää kiirehtimällä meneillään olevaa automaattisen päätöksenteon sääntelyhanketta ja laajentamalla sitä myös tekoälypohjaiseen päätöksentekoon.
-
Kehitetään julkisen sektorin it-hankintoja mm. luopumalla rajoittavista ohjelmistokehittäjien senioriteettivaatimuksista, lisäämällä jatkuvan kehittämisen kumppanuusmalleja, tunnustamalla kotimaisten referenssihankintojen tärkeys ja sallimalla toimittajan jatkokehittää ratkaisua kaupalliseksi tuotteeksi.
Teknologiateollisuuden hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 (pdf)
Lisätietoja Teknologiateollisuudessa:
Digitalisaatiojohtaja Ville Peltola
ville.peltola@teknologiateollisuus.fi, 040 553 9941
Lue myös:
- Blogi: Ilahduttavaa yhteistyötä Suomen digiareenalla – Digikompassi on askel kohti määrätietoista tietopolitiikkaa
- Blogi: Tietopolitiikka on 2020-luvun sosiaali-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa – näin digitalisaatiolle löydetään yhteinen suunta
- Blogi: Yritysten kokemuksia ja oppeja tarvitaan datavetoisen vihreän murroksen kehittämisessä
- Blogi: Suomi on Pohjoismaiden kärkeä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta investoinnit laahaavat