Suomen etu huomioon myös kansainvälisissä uudistuksissa

Verotusoikeuden siirtämistä kulutusmaaperusteiseksi ei pidä tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n harmonisoidun yritysverotuksen BEFIT-malli (Business in Europe: Framework for Income Taxation) ja aiemmin ehdotettu, nyt odotustilassa oleva EU-digivero sekä OECD:n Pilari 1:n Amount A -malli, joka allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle. Euroopan komissio julkaisi BEFIT-mallista direktiiviehdotuksen 12.9.2023. Samassa yhteydessä komissio antoi myös ehdotuksen siirtohinnoittelua koskevasta direktiiviehdotuksesta, sekä pk-yritysten kotipaikkaa koskevasta verojärjestelmästä (HOT, head office tax system).

Talousjärjestö OECD viimeistelee kahdesta kokonaisuudesta (Pilari 1 ja Pilari 2) muodostuvaa merkittävää veropakettiaan, jonka tavoitteena on ajantasaistaa kansainvälistä yritysverotusta. Uudistus tarkoittaa myös globaalin 15 %:n minimiveron käyttöönottoa. Tätä koskevat GloBE-mallisäännöt, kommentaari ja ilmoittamisen mallipohja on jo julkaistu.

Näillä näkymin suurin osa suomalaisista yrityksistä rajautuisi uuden Pilari 1:n Amount A -veron ulkopuolelle, mutta kustannuksia aiheutuisi esimerkiksi kuluttajatietojen raportoinnista konserniyhtiöille ja liikekumppaneille sekä uusien verojen vierittämisestä suomalaisyrityksille. Pilari 1:n Amount B:n siirtohinnoittelumalli ja Pilari 2:n minimiverotuksen elementit koskisivat suomalaisyrityksiä laajemmin. EU:n jäsenmaat hyväksyivät yksimielisesti Pilari 2:n perustuvan minimiverodirektiivin joulukuussa 2022. Jokaisen EU-jäsenmaan tulee saattaa minimiverotus osaksi omaa kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31.12.2023. Aikataulu on hyvin vaikea toteuttaa, paitsi yrityksille, myös Verohallinnolle. Veronkorotuksista tulisikin pidättäytyä ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja mahdollistaa ennakkoratkaisuiden hakeminen.

Suomen tulee pitää kiinni päätöksenteko-oikeudestaan verotuksessa

Euroopan komissio on ehdottanut pitkäaikaisen budjetin ja EU:n elpymispaketin rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”new own resources”), muun muassa: 

• 15 % OECD:n pilari 1:n pohjalta verotuotoista
• osa uuden BEFIT-veromallin tuotoista
• 25 % päästökaupan laajennuksen tuotoista (ETS, Emission Trading System)
• 75 % hiilirajamekanismin tuotoista (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism)
• finanssitransaktiovero (FTT, Financial Transaction Tax).

Valmisteilla oleva EU-alueen yhtenäinen yhteisöveromalli BEFIT korvasi vanhan, kesällä 2021 hylätyn yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan mallin (CCCTB, common consolidated corporate tax base) uutena omana varana. BEFIT:in perusajatus on silti sama vanha, kuin CCCTB:ssä: verotettava tulos laskettaisiin kaikissa EU-maiden yrityksissä samoin, laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin jäsenmaihin jaettavaksi Suomelle epäedullisen jakokaavan mukaisesti.

Pilari 1 -veromalli korvasi EU:n digiveroehdotuksen. Mikäli Suomen budjettiin ohjautuu EU-verotuksen muutosten vuoksi vähemmän verotuloja, veropohjan kutistumista ei saa kompensoida Suomessa yritys- ja yrittäjyyden verotuksen korotuksilla. Hallitusohjelmaan on hyvin kirjattu, ettei EU:n omien varojen järjestelmän kehittäminen saa aiheuttaa suhteetonta lisäkustannusta Suomelle.

EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätösvallassa. EU:n komissio ja parlamentti ovat myös ehdottaneet määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä veroasioissa yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Tällöin pienillä jäsenmailla ei olisi entisen kaltaista vaikuttamismahdollisuutta verotuksessa. Tulkitsemme, että hallitusohjelman kirjaus: ”Määräenemmistöpäätösten lisääminen on mahdollista vain rajatuilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla, kuten pakotepolitiikassa” merkitsee Suomen kannaksi, ettei määräenemmistöpäätöksentekoon tule siirtyä veroasioissa.

Liiketoiminta on globaalia, eikä EU:n kilpailukykyä edistetä uusilla, muusta maailmasta poikkeavilla veromalleilla. Vaikeuksissa olevia yrityksiä ei pelasteta lisäveroilla, poukkoilevalla verotuksella, monimutkaisen verotuksen aiheuttamilla hallinnollisilla kuluilla, kaksinkertaisella verotuksella tai protektionistisen verotuksen synnyttämillä kauppasodilla. EU:n tulisi mieluummin keskittyä yhtenäistämään ja helpottamaan verotusmenettelyä. 27 erilaista verojärjestelmää ja raportointimallien viidakkoa eivät ole järkeviä yrityksille eivätkä valtioille.

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta tulee huomioida myös verotuksessa. Esimerkiksi energiaverodirektiivin päivityksessä tulee kirjata vety vähäpäästöisiin energiamuotoihin ja kevyemmän energiaverotuksen piiriin. Satsauksia ympäristöä vähemmän kuormittaviin, tuottavuutta ja tehokkuutta lisääviin innovaatioihin ei tule tehdä vähemmän houkutteleviksi digitalisoituvan liiketoiminnan kireämmällä verotuksella.

Suomella tulee olla johdonmukainen, selkeä visio ja periaatelinjaukset EU-veropolitiikan halutusta suunnasta, jotta Suomi voi vaikuttaa EU:ssa oikea-aikaisesti. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen EU-vaikuttamista tehostetaan. Hallitus laatii vuosittaisen, konkreettisen EU-vaikuttamisstrategian, koskien Suomen edun kannalta tärkeitä EU-asioita. Näihin tulee kuulua myös EU-veropolitiikka.

Suomen on oltava ajoissa ja aktiivisesti mukana EU:n hankkeissa, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja digitalisoida veroraportointia (mm. VAT in the Digital Age). Suomen tulee aktiivisesti ajaa reaaliaikatalouden etenemistä EU:ssa. Tämä helpottaa myös harmaan talouden torjuntaa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat tehneet hyvää yhteistyötä edistääkseen reaaliaikataloutta, esimerkiksi Real-Time Economy -projekti ja Nordic Smart Government & Business -hanke. Suomen tulisi saada uuden komission työohjelmaan myös muiden verolajien raportoinnin hallinnollisen taakan keventäminen. Kannatamme hallitusohjelman kirjauksia, joiden mukaan hallitus ei tule lisäämään kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa, pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä sääntelyssä, sekä myös vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä. Uusi minimiverodirektiivi ja siihen liittyvät uudet veropohjan laskentasäännöt voivat antaa mahdollisuuden lähteä hallitusti ja yritysten edun huomioiden harmonisoimaan veroraportointia yritysverotuksen saralla.

Etenkin pk-yritykset tarvitsevat lisää osaamista kansainvälisestä verotuksesta. Verohallinnon ja Team Finlandin ohjeistuksen kehittäminen on tässä tärkeällä sijalla.

Kansainvälistä etätyötä tulee helpottaa:

• Suomalaiselle yritykselle etätyönä tehtävän työn verotus ei saa muodostaa kaksinkertaista verotusta työntekijälle.
• Suomessa tehtävä tavanomainen etätyö ei saa muodostaa toisessa valtiossa sijaitsevalle yritykselle kiinteää toimipaikkaa Suomeen.
• Suomen tulee myös olla mukana EU- ja OECD-valmistelussa koskien kansainvälisen etätyön (ja alustatyön) ansiotuloverotuksen uudistamista.

Lue lisää:

Kansainvälinen yritysverotus yhä pyöremyrskyssä - tyyntä ei näköpiirissä
OECD mylläsi digiverokaavailut - vientiteollisuus rajautumassa osin soveltamisalan ulkopuolelle
EU iski pöytään vanhat veroehdotukset uusilla perusteluilla
Lausunto OECD:n veroehdotuksista (pilari 1 ja pilari 2)
CCCTB – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?