Verotusoikeuden siirtämistä kulutusmaaperusteiseksi ei pidä tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n komission valmisteilla oleva harmonisoidun yritysverotuksen BEFIT-malli ja aiemmin ehdotettu EU-digivero sekä OECD:n, Pilari 1:n Amount A -malli, joka allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle.

Talousjärjestö OECD viimeistelee kahdesta kokonaisuudesta (Pilari 1 ja Pilari 2) muodostuvaa merkittävää veropakettiaan, jonka tavoitteena on ajantasaistaa kansainvälistä yritysverotusta. Uudistus tarkoittaisi myös globaalin 15 %:n minimiveron käyttöönottoa.

Näillä näkymin suurin osa suomalaisista yrityksistä rajautuisi uuden Pilari 1:n Amount A -veron ulkopuolelle, mutta kustannuksia aiheutuisi esimerkiksi kuluttajatietojen raportoinnista konserniyhtiöille ja liikekumppaneille sekä uusien verojen vierittämisestä suomalaisyrityksille. Pilari 1:n Amount B:n siirtohinnoittelumalli ja Pilari 2:n minimiverotuksen elementit koskisivat suomalaisyrityksiä laajemmin. EU:n jäsenmaat hyväksyivät yksimielisesti Pilari 2:n perustuvan minimiverodirektiivin joulukuussa 2022.

Suomen tulee pitää kiinni päätöksenteko-oikeudestaan verotuksessa

Euroopan komissio on ehdottanut pitkäaikaisen budjetin ja EU:n elpymispaketin rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”own resources”), muun muassa: 

• sisämarkkinavero (Single Market Tax)
• 15 % OECD:n pilari 1:n pohjalta tehdyn direktiivin verotuotoista
• 25 % päästökaupan laajennuksen tuotoista (ETS, Emission Trading System)
• 75 % hiilirajamekanismin tuotoista (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism)
• kertakäyttömuovien verotus
• finanssitransaktiovero (FTT, Financial Transaction Tax).

Lisäksi on todennäköistä, että uusi valmisteilla oleva yhtenäinen yhteisöveromalli BEFIT (Business in Europe: Framework for Income Taxation) korvaa vanhan, kesällä 2021 hylätyn yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan mallin (CCCTB, common consolidated corporate tax base) uutena omana varana. Pilari 1 -veromalli korvasi EU:n digiveroehdotuksen. Mikäli Suomen budjettiin ohjautuu EU-verotuksen muutosten vuoksi vähemmän verotuloja, veropohjan kutistumista ei saa kompensoida Suomessa yritys- ja yrittäjyyden verotuksen korotuksilla.

EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätösvallassa. EU:n komissio ja parlamentti ovat myös ehdottaneet määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä veroasioissa yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Tällöin pienillä jäsenmailla ei olisi entisen kaltaista vaikuttamismahdollisuutta verotuksessa.

Liiketoiminta on globaalia, eikä EU:n kilpailukykyä edistetä uusilla, muusta maailmasta poikkeavilla veromalleilla. Vaikeuksissa olevia yrityksiä ei pelasteta lisäveroilla, poukkoilevalla verotuksella, monimutkaisen verotuksen aiheuttamilla hallinnollisilla kuluilla, kaksinkertaisella verotuksella tai protektionistisen verotuksen synnyttämillä kauppasodilla. EU:n tulisi mieluummin keskittyä yhtenäistämään ja helpottamaan verotusmenettelyä. 27 erilaista verojärjestelmää ja raportointimallien viidakkoa eivät ole järkeviä yrityksille eivätkä valtioille.

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta tulee huomioida myös verotuksessa. Satsauksia ympäristöä vähemmän kuormittaviin, tuottavuutta ja tehokkuutta lisääviin innovaatioihin ei tule tehdä vähemmän houkutteleviksi digitalisoituvan liiketoiminnan kireämmällä verotuksella.

Suomella tulisi olla johdonmukainen, selkeä visio ja periaatelinjaukset EU-veropolitiikan halutusta suunnasta, jotta Suomi voi vaikuttaa EU:ssa oikea-aikaisesti. EU-veropolitiikan linjausten tekeminen tulisi kirjata tulevan hallituksen hallitusohjelmaan.

Suomen tulee olla ajoissa ja aktiivisesti mukana EU:n hankkeissa, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja digitalisoida veroraportointia (mm. VAT in the Digital Age). Suomen tulee aktiivisesti ajaa reaaliaikatalouden etenemistä EU:ssa. Tämä helpottaa myös harmaan talouden torjuntaa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat tehneet hyvää yhteistyötä edistääkseen reaaliaikataloutta, esimerkiksi Real-Time Economy -projekti ja Nordic Smart Government & Business -hanke. Suomen tulisi saada uuden komission työohjelmaan myös muiden verolajien raportoinnin hallinnollisen taakan keventäminen. Uusi minimiverodirektiivi ja siihen liittyvät uudet veropohjan laskentasäännöt voivat antaa mahdollisuuden lähteä harmonisoimaan veroraportointia yritysverotuksen saralla.

Etenkin pk-yritykset tarvitsevat lisää osaamista kansainvälisestä verotuksesta. Verohallinnon ja Team Finlandin ohjeistuksen kehittäminen on tässä tärkeällä sijalla.

Kansainvälistä etätyötä tulee helpottaa:

• Suomalaiselle yritykselle etätyönä tehtävän työn verotus ei saa muodostaa kaksinkertaista verotusta työntekijälle.
• Suomessa tehtävä tavanomainen etätyö ei saa muodostaa toisessa valtiossa sijaitsevalle yritykselle kiinteää toimipaikkaa Suomeen.
• Suomen tulee myös olla mukana EU-valmistelussa koskien kansainvälisen etätyön (ja alustatyön) ansiotuloverotuksen uudistamista.

Lue lisää:

Kansainvälinen yritysverotus yhä pyöremyrskyssä - tyntä ei näköpiirissä
EU ehdottaa itsepintaisesti omaa digimaksua
OECD:n digivero kiertäisi pääosin suomalaisyritykset, EU:n siirtoa odotellaan 
OECD mylläsi digiverokaavailut - vientiteollisuus rajautumassa osin soveltamisalan ulkopuolelle
EU iski pöytään vanhat veroehdotukset uusilla perusteluilla
Lausunto OECD:n veroehdotuksista (pilari 1 ja pilari 2)
CCCTB – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?