Suomen etu huomioon myös kansainvälisissä uudistuksissa

Suomen etu huomioon myös kansainvälisissä uudistuksissa

maapallo
Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttaja EU:n ja OECD:n verotushankkeissa. Oman maan verotusoikeutta on puolustettava, koska Suomi pienenä, digitalisoituneena ja immateriaalioikeuksiin nojaavana vientivaltiona on aivan eri asemassa kuin suuret jäsenmaat laajoine kotimarkkinoineen.

Verotusoikeuden siirtämistä kulutusmaaperusteiseksi ei pidä tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n komission valmisteilla oleva harmonisoidun yritysverotuksen BEFIT-malli ja aiemmin ehdotettu EU-digivero sekä OECD:n, Pilari 1:n Amount A -malli, joka allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle.

Talousjärjestö OECD viimeistelee kahdesta kokonaisuudesta (Pilari 1 ja Pilari 2) muodostuvaa merkittävää veropakettiaan, jonka tavoitteena on ajantasaistaa kansainvälistä yritysverotusta. Uudistus tarkoittaisi myös globaalin 15 %:n minimiveron käyttöönottoa.

Näillä näkymin suurin osa suomalaisista yrityksistä rajautuisi uuden Pilari 1:n Amount A -veron ulkopuolelle, mutta kustannuksia aiheutuisi esimerkiksi kuluttajatietojen raportoinnista konserniyhtiöille ja liikekumppaneille sekä uusien verojen vierittämisestä suomalaisyrityksille. Pilari 1:n Amount B:n siirtohinnoittelumalli ja Pilari 2:n minimiverotuksen elementit koskisivat suomalaisyrityksiä laajemmin.

Suomen tulee pitää kiinni päätöksenteko-oikeudestaan verotuksessa

Euroopan komissio on ehdottanut pitkäaikaisen budjetin ja EU:n elpymispaketin rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”own resources”), muun muassa: 

  • sisämarkkinavero (Single Market Tax)
  • 15 % OECD:n pilari 1:n pohjalta tehdyn direktiivin verotuotoista
  • 25 % päästökaupan laajennuksen tuotoista (ETS, Emission Trading System)
  • 75 % hiilirajamekanismin tuotoista (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism)
  • kertakäyttömuovien verotus
  • finanssitransaktiovero (FTT, Financial Transaction Tax).

Lisäksi on todennäköistä, että uusi valmisteilla oleva yhtenäinen yhteisöveromalli BEFIT (Business in Europe: Framework for Income Taxation) korvaa vanhan, kesällä 2021 hylätyn yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan mallin (CCCTB, common consolidated corporate tax base) uutena omana varana. Pilari 1 -veromalli korvasi EU:n digiveroehdotuksen.

EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätösvallassa. EU:n komissio ja parlamentti ovat myös ehdottaneet määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä veroasioissa yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Tällöin pienillä jäsenmailla ei olisi entisen kaltaista vaikuttamismahdollisuutta verotuksessa.

Liiketoiminta on globaalia, eikä EU:n kilpailukykyä edistetä uusilla, muusta maailmasta poikkeavilla veromalleilla. Vaikeuksissa olevia yrityksiä ei pelasteta lisäveroilla, poukkoilevalla verotuksella, monimutkaisen verotuksen aiheuttamilla hallinnollisilla kuluilla, kaksinkertaisella verotuksella tai protektionistisen verotuksen synnyttämillä kauppasodilla. EU:n tulisi mieluummin keskittyä yhtenäistämään ja helpottamaan verotusmenettelyä. 27 erilaista verojärjestelmää ja raportointimallien viidakkoa eivät ole järkeviä yrityksille eivätkä valtioille.

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta tulee huomioida myös verotuksessa. Satsauksia ympäristöä vähemmän kuormittaviin, tuottavuutta ja tehokkuutta lisääviin innovaatioihin ei tule tehdä vähemmän houkutteleviksi digitalisoituvan liiketoiminnan kireämmällä verotuksella.

Suomen verosopimusverkostoa on tarpeen kehittää, jotta yritykset välttyvät kaksinkertaiselta verotukselta ja valtioiden välisiltä raskailta veroriidoilta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset arvioivat sijoitus- ja sijoittautumispäätöksiä tehdessään, onko kyseisellä valtiolla kattava, ajantasainen ja kaksinkertaista verotusta estävä verosopimusverkosto. Kaksinkertaista verotusta (mm. ohjelmistotuloissa) tulee estää myös lainsäädäntömuutoksin ja riidanratkaisumenettelyjä kehittäen.

Etenkin pk-yritykset tarvitsevat lisää osaamista kansainvälisestä verotuksesta. Verohallinnon ja Team Finlandin ohjeistuksen kehittäminen on tässä tärkeällä sijalla.

Lue lisää:

Kansainvälinen yritysverotus yhä pyöremyrskyssä - tyntä ei näköpiirissä
EU ehdottaa itsepintaisesti omaa digimaksua
OECD:n digivero kiertäisi pääosin suomalaisyritykset, EU:n siirtoa odotellaan 
OECD mylläsi digiverokaavailut - vientiteollisuus rajautumassa osin soveltamisalan ulkopuolelle
EU iski pöytään vanhat veroehdotukset uusilla perusteluilla
Lausunto OECD:n veroehdotuksista (pilari 1 ja pilari 2)
CCCTB – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?