OECD verouudistus, viitekuva
Uutinen

OECD mylläsi digiverokaavailut – vientiteollisuus rajautumassa osin soveltamisalan ulkopuolelle

Globaali ratkaisu saattaa sittenkin löytyä digitaalisen talouden verottamisesta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tammikuun lopussa 2020 päivitetyn ehdotuksensa, miten kansainvälistä yritysverotusta tulisi päivittää talouden digitalisoitumisen vuoksi. Uudessa ehdotuksessa on täsmennetty soveltamisalaa. Näyttäisi siltä, että entinen digivero on entistä selkeämmin muodostumassa kannattavien suurien kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten lisäveroksi. Suomalainen vientiteollisuus on näillä näkymin rajautumassa osittain veron soveltamisalan ulkopuolelle.

Päivitetty 6.3.2020

Pyrkimykset digitaalisen talouden verottamisesta ovat kulkeneet viime vuosina vuoristorataa. On soudettu ja huovattu ja esitetty ehdotuksia, jotka olisivat toteutuessaan olleet haitaksi talouskasvulle ja suuri riski Suomen kaltaisen talouden verokertymälle.

Alun perin OECD:n ehdotukset olivat varsin samankaltaisia kuin EU:n komission ehdotukset digiverosta. Yhdessä vaiheessa järjestö ehdotti mallia, jossa yrityksen markkinointitoimet olisivat muodostaneet arvoa ja verotusoikeutta luovan immateriaalioikeuden. Uusin OECD:n ehdotus on yhdistelmä näistä.

OECD:n vero-osaston varajohtaja Grace Perez-Navarro summasi uudistuksen ydinkysymykset seuraavasti Keskuskauppakamarin lokakuussa 2019 järjestämässä suuressa veropäivässä:

  • Yritysverotusoikeutta allokoidaan lisää kulutusmaahan.
  • Verotusoikeutta pitäisi muodostua myös kulutusmaahan, jossa yrityksellä ei ole fyysistä toimipaikkaa.
  • Verotuksen yksinkertaisuus ja ennakoitavuus ovat olennaisia tavoitteita. Samoin kaksinkertaisen verotuksen ehkäiseminen, veroriitojen ratkaisumallit ja varsinkin veroriitojen ehkäisy jo ennakolta.
  • Nykyiset siirtohinnoittelusäännöt pidetään voimassa. Verotusta muutetaan vain siltä osin, kun nykyiset siirtohinnoittelusäännöt eivät toimi digitalisoituneessa taloudessa.

 ”Digitalisaatio mullistaa maailmaa ja liiketoimintaa. Se mullistaa verotustakin.”

MALLI ALKAA HAHMOTTUA

– Vastoin odotuksia, digitalouden verotusmalli alkaa muotoutua ja konkretisoitua. Tämä antaa toivoa, että globaali ratkaisu on sittenkin saavutettavissa. Teknologiateollisuus ry on tukenut aktiivisesti Suomen linjausta, että globaali malli on järkevämpi kuin kansalliset ratkaisut tai EU:n muusta maailmasta poikkeava lainsäädäntö, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava veroasiantuntija Maria Volanen. Hän on myös DigitalEuropen veroryhmän puheenjohtaja.

Volasen mukaan paljon yksityiskohtia on kuitenkin edelleen auki ja ilman tietoa niistä on vaikea arvioida, miten uudistus vaikuttaa suomalaisyritysten verotukseen tai Suomen valtion verokertymään. Ehdotukseen on lisätty pieniä jäsenmaita huomioivia elementtejä. Silti Suomelle pienenä vientimaana uhkaa koitua veronmenetyksiä, koska veroa maksettaisiin enemmän kulutusmaahan.

OECD:n vero-osaston johtaja Pascal Saint-Amans korosti 10. lokakuuta Volasta ja muita DigitalEuropen edustajia tavatessaan, että OECD tarvitsee EU:n jäsenmaiden tuen ja työrauhan, jotta se pystyy valmistelemaan mahdollisimman rakentavan ja kestävän globaalin ratkaisun. Saint-Amansin mukaan EU:n komission ei pidä edistää EU-digiverodirektiiviä, joka on hylätty useamman kerran Pohjoismaiden ja Irlannin vastustuksen vuoksi.

SUOMALAINEN VIENTITEOLLISUUS RAJAUTUNEE OSIN ULKOPUOLELLE

OECD:n uusimmassa ehdotuksessa on suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia rajauksia. Ehdotus kattaa voimakkaasti digitalisoituneet liiketoimintamallit, mutta ei rajoitu vain ns. digiyhtiöihin. B2B-liiketoiminta jäisi laajasti ulkopuolelle, jolloin sääntely koskisi varsinkin B2C eli kuluttajaliiketoimintaa. Myös finanssiala ja luonnonvarateollisuus rajattaneen soveltamisalan ulkopuolelle.

– Kyseessä ei ole enää digivero vaan laajempi yritysverotuksen uudistus. Keskittäminen kuluttajaliiketoimintaan rajaisi ison osan suomalaista vientiteollisuutta soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan laajentaminen kuluttajamyyntiin toisi sääntelyn piiriin täysin uusia yrityksiä verrattuina aiempiin suunnitelmiin, mm. kaupan alan toimijoita, Volanen sanoo.

– Toinen tärkeä rajausehdotus on, että sääntely koskisi vain liikevaihdoltaan yli 750 miljoonan euron konserneja ja yrityksiä. Tämän rajan ylittävät yritykset kattavat 95% maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, mutta Suomessa suurimmalla osalla yrityksistä ja konserneista liikevaihto jää tämän rajan alle, Volanen muistuttaa.

JATKAMME VAIKUTTAMISTYÖTÄ

Lopullinen malli pitäisi olla valmiina hyväksyttäväksi 2020 loppuun mennessä.

Saint-Amans vahvisti, että mallin tulee olla käytännössä valmis jo ensi kesäkuun G20-kokouksessa. Aikataulu on siis kunnianhimoinen, ja aika rakentavien kommenttien antamiseen on juuri nyt! Teknologiateollisuus ry esittää ilman muuta oman näkemyksensä, ja otamme mielellämme vastaan yritysten kommentteja.

Analyysi OECD:n ehdotuksesta

Päivitetty analyysi: