Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen puhuu mikrofoniin, kuvan etualalla näkyy yleisön päitä.
Uutinen

”Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta on syöttö hallituksen ja EU-komission lapaan”

Teknologiateollisuuden uusi vähähiilitiekartta ja sen positiiviset uutiset ovat syöttö sekä hallituksen energia- ja ilmastostrategian että tulevan EU-komission vihreän siirtymän hankkeiden suuntaamiseen, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Esimerkkinä toimii Vaisala, joka pyrkii ratkaisuillaan vähentämään globaalien asiakkaidensa hiilidioksidipäästöjä.

Suomen hallitus kurkottaa omalta osaltaan kohti hiilineutraalia Suomea, ja apuna toimivat eri toimialojen vähähiilisyystiekartat, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen Teknologiateollisuus ry:n uuden vähähiilisyystiekartan julkistamistilaisuudessa keskiviikkona 5. kesäkuuta.

”Teknologiateollisuus on Suomen syömähammas ja merkittävä osa kansantalouttamme, ja teknologiateollisuuden valtti on sen toimittamien ratkaisujen suuri hiilikädenjälki. Olemme tietoisesti hallitusohjelmassa linjanneet, että luomme kädenjälkipotentiaalia yhdessä teollisuuden kanssa ja viemme sitä myös EU:hun. On kiistaton tosiasia, että me suomalaiset pystymme vaikuttamaan ilmakehään nimenomaan kädenjäljen avulla eli viemällä muihin maihin päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Tällaisilla monistettavilla ratkaisuilla voi olla moninkertaiset vaikutukset ja kun niitä viedään muihin maihin, päästään isoihin vientilukuihin”, Mykkänen totesi puheessaan.

Teknologiateollisuus käynnisti uuden vähähiilitiekarttatyönsä hallitusohjelman mukaisesti eri toimialojen tiekarttojen päästö- ja vähennyspolkujen laskennalla mutta laajensi omaa tarkasteluaan siten, että raportti kattaa koko toimialan arvoketjujen päästöt. Raportin mukaan toimialan omat suorat päästöt ovat vähentyneet neljässä vuodessa 7 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia. Samassa ajassa teknologiayritysten liikevaihto on kasvanut eli talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta edistyy hyvin.

Teknologiateollisuuden tiekartassaan huomioimat hankinta- ja arvoketjun vaikutukset ovat Mykkäsen mukaan nousevia trendejä ja Suomi etulyöntiasemassa, koska se on jo nopeasti vähähiilistyvä yhteiskunta. Suomalaisten johtavien teknologiayritysten energiatehokkaat, uusiutuvia raaka-aineita hyödyntävät ratkaisut sekä vähähiiliset materiaalit ovat siis merkittävässä roolissa globaalien päästöjen vähentämisessä.

”Suomella on puhtaaseen sähköön perustuvana taloutena nyt momentum puolellaan. Meillä sähkö on jo 95-prosenttisesti fossiilivapaata, pystymme tuplaamaan päästöttömän energiantuotannon ja teollisuudessa on onnistuttu vähentämään raskaita päästöjä. Olemme viidessä vuodessa loikanneet paljon lähemmäksi (hiilineutraalius)tavoitetta.”

EU:n suuntana teollisuuden vähähiilistäminen

Eri toimialojen ensimmäiset vähähiilikartat kesällä 2020 löysivät jo uskottavia tapoja fossiilisesta energiasta irtautumiseksi, Mykkänen kiitti.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen puhuu mikrofoniin lähikuvassa.

Suuntaa Green dealiin. "EU:n vihreän kehityksen ohjelman suuntana tulee olla teollisuuden vähähiilistämisen polku, jossa korostuvat Euroopan resilienssi ja huoltovarmuuskysymykset”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi.

”Isoja kysymysmerkkejä vielä on, miten nopeasti teollisuuden suuret investoinnit saadaan bisnekseksi ja toimeenpanoon. Tätä työtä hallitus pyrkii tukemaan yhdessä EU:n kanssa. Tärkeä saumakohta on EU:n uuden komission ja parlamentin green dealin (Euroopan vihreän kehityksen ohjelma) uudelleensuuntaaminen. Suuntana tulee olla teollisuuden vähähiilistämisen polku, jossa korostuvat Euroopan resilienssi ja huoltovarmuuskysymykset”, Mykkänen sanoi.

Myös ylisääntelyä ja liian yksityiskohtaisia direktiivejä tulee hänen mukaansa yksinkertaistaa, jotta miljardien eurojen arvoiset, vihreän siirtymän investoinnit saadaan liikkeelle. Lisäksi siirtymän nopeuttamiseksi tarvitaan uusia keinoja, kuten päästöjen talteenottoa ja hyödyntämistä sekä panostamista vetyteknologiaan.

”Vetytalousinfrastruktuuria lähdetään viemään eteenpäin. Valmiudesta huolehtia kantaverkkoinvestointien vaatimasta pääomituksesta tehtiin hallituksen kehysriihessä päätöksiä, jotta ne eivät jää pullonkaulaksi vihreässä siirtymässä. Meillä on jälleen kerran harvinaisen hyvät edellytykset onnistua. Meillä on insinööriosaamista, raskasta teollisuutta todella paljon sekä riittävä etunoja. On vielä löydettävä rahoituskykyä, jotta investoinnit pääsevät käyntiin”, Mykkänen sanoi.

Vaisala tekee kaikkensa ilmaston hyväksi

Suomalaista kädenjälkibisnestä edusti tilaisuudessa mittalaitteita, -järjestelmiä ja dataa toimittavan Vaisalan teollisten mittausten strategian ja liiketoiminnan kehityksen parissa työskentelevä Anu Pulkkinen.

”Me Vaisalalla teemme kaikkemme vähentääksemme meidän omaa vaikutustamme ilmastoon, mutta samalla pyrimme maksimoimaan hiilikädenjälkemme. Asiakkaamme voivat teollisissa mittauksissa saatavan datan avulla optimoida prosessejaan energiankulutuksen vähentämiseksi, materiaali- ja resurssitehokkuuden sekä laadun parantamiseksi ja jätteiden vähentämiseksi. Teemme kaikkemme ilmaston hyväksi ja mahdollistamme, että asiakkaat pystyvät tekemään hyvää bisnestä sekä parantamaan omaa vaikutustaan ilmastoon ja ympäristöön”, hän kertoi.

Vaisalan asiantuntija Anu Pulkkinen puhuu esityskalvojen edessä.

Hyvää ilmastolle. "Teemme kaikkemme ilmaston hyväksi ja mahdollistamme, että asiakkaat pystyvät tekemään hyvää bisnestä sekä parantamaan omaa vaikutustaan ilmastoon ja ympäristöön", kertoo Anu Pulkkinen Vaisalasta.

Vaisalalla on ympäri maailmaa tuhansia asiakkaita, joita se auttaa hiilestä irtautumisessa ja vihreässä siirtymässä.

”Merkittävää globaalisti näinä päivinä on esimerkiksi datakeskusten energiankulutuksen pienentäminen. Niiden energiankulutuksesta 40 prosenttia syntyy lämmityksen ja jäähdytyksen seurauksena, ja datan avulla pystytään valvomaan, ettei energiaa käytetä turhaan. Toisaalta eräs maailmanlaajuinen asiakkaamme on leipomouunien valmistaja, joka pystyy tuotteidemme avulla parantamaan leipomusten tasalaatuisuutta ja siten vähentämään hävikkiä sekä optimoimaan kaasun kulutusta. Kaikki tällaiset asiat vaikuttavat sekä ympäristöön että yritysten kuluihin”, Pulkkinen kuvaa.

Edelläkävijyys ja ilmastotyö ovat hyvää liiketoimintaa

Päästöjen vähentäminen ja ilmastotyö ovat olleet keskeinen osa Teknologiateollisuuden strategiaa jo useita vuosia.

”Voi sanoa, että Teknologiateollisuudella on tiekarttatyössä jo pitkät perinteet. Julkaisimme ensimmäisen tiekarttamme, ensimmäisenä toimialana, kesällä 2020. Jo silloin raportin päällimmäinen viesti oli, että toimiala pystyy vähentämään päästöjä huomattavasti vuoteen 2035 mennessä. Nyt nähdään, että jäsenyrityksissämme ollaan oikealla polulla. Olemalla edelläkävijöitä toimialan yritykset voivat tehdä ilmastotyöstä hyvää liiketoimintaa”, sanoi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola julkistamistilaisuudessa.

Päästöjen vähentämisen lisäksi toimiala on pystynyt edistämään talouskasvun irtikytkentää fossiilisen energian ja luonnonvarojen kulutuksesta.

”Kun liikevaihdon kasvaessa saadaan aikaiseksi selkeät vähennykset suorissa päästöissä ja polttoaineen käytössä, muutos on merkittävä ja suunta oikea. Meille ei kuitenkaan riitä, että hoidamme oman tonttimme kuntoon. Yrityksemme pystyvät tekemään isoimman vaikutuksen kädenjälkibisneksellä eli vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia globaalisti. Päästöjen vähentäminen on hyvää bisnestä ja Suomella mahdollisuus olla askel edellä muita. On ehdottoman tärkeää, että pidämme tätä vauhtia yllä”, Hirvola sanoi.

Jaakko Hirvola puhuu yleisön edessä.

Bisnestä kädenjäljellä. "Yrityksemme pystyvät tekemään isoimman vaikutuksen kädenjälkibisneksellä eli vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia globaalisti", toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoi.

Vauhdin kasvattamiseen tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia, osaamista sekä osaajia.

”Suomen kansa harmaantuu. Kun saamme Suomeen nykyistä enemmän vetovoimaa ja yritysten investointiympäristö on kunnossa, koko vähähiilisyysagendan edistäminen luo meille sellaisen kasvupohjan, että hyvä tästä tulee”, Hirvola totesi.

Vähähiilitiekartan mukaan teknologiateollisuusyritykset ovat onnistuneet päästöjen vähentämisessä, vaikka toimintaympäristössä on ollut viime vuosina kovaa myllerrystä. Raportin tehneen Gaia Consultingin mukaan niillä on todella vahva markkina-asema sekä potentiaalia vielä kasvattaa omaa liiketoimintaansa ja saada hiilikädenjälkituotteilleen uusia markkinoita. Potentiaalia lisäävät sekä markkinan kasvu että päästövähennyksiä ohjaavat politiikkatoimet.

Tiekarttatyö jatkuu Teknologiateollisuus ry:ssä siten, että sen asiantuntijat kartoittavat tarvittavia politiikkatoimia yhdessä jäsenyritysten kanssa. Työssä huomioidaan myös, millaisia havaintoja ja suosituksia raportin pohjalta voidaan tehdä toimialan erilaisissa yrityksissä.

Teksti: Marjo Ollikainen / Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

PP-esitys: Teknologiateollisuuden vähähiilisyyden tiekartta 2024

Tiedote: Suomen teknologiateollisuus on saavuttanut viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä 

Vaisala kasvatti 45 % tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelevien määrää – ”Menestyksemme perusta on vahva tutkimus ja tuotekehitys”