Talous ja verotus

Talous ja verotus

stocksy_txpf7d7f3c1dv7100_medium_682190.jpg
Päivitetty 20.3.2023 klo 12.33
Ylläpidämme ajantasaista tilannekuvaa teknologiateollisuuden kehityksestä sekä Suomen ja maailman taloudesta.
Verotus on globaaleilla markkinoilla yksi keskeinen kilpailutekijä.

Talousnäkymät

Teknologiateollisuus ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa teknologiateollisuuden kehityksestä sekä Suomen ja maailman taloudesta. Katso lisää Talousnäkyvät-sivustoltamme.
 

Verotus 

(Ks. tekstin lopusta veromuutokset 2023 sekä eduskuntavaalitavoitteet 2023)

Suomella tulee olla toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen verojärjestelmä ja verosopimusverkosto. Yritysverotusta tulee kehittää niin, että se tuo Suomelle kilpailuetua. Veropolitiikalla voidaan myös nopeuttaa digivihreää siirtymää.

Pidämme  tärkeänä, että verojärjestelmä kannustaa investointeihin: aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä henkilöstöön. Verotusta on arvioitava aina kokonaisuutena. Verojärjestelmän kokonaisuus ratkaisee, tuoko se kilpailuetua ja miten järjestelmä vaikuttaa kykyyn työllistää ja investoida. Toimintaympäristön on oltava vakaa, kilpailukykyinen kokonaisuus, jotta yritykset näkisivät Suomen houkuttelevana kohteena investoinneille.

Hyvä verojärjestelmä tukee yrittäjyyttä, omistajuutta, riskinottoa sekä kannustaa työn tekemiseen ja vastaanottamiseen. Hyvän järjestelmän ominaisuuksia ovat myös yksinkertaisuus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys.

Maailman maat kilpailevat yritysverotuksessa ja houkuttelevat yrityksiä monin tavoin, muun muassa pitämällä yhteisöverokannan matalana ja myöntämällä erilaisia verohuojennuksia.

Verokilpailu korostuu, kun maat yrittävät löytää keinoja auttaa yrityksiä selviämään koronakriisistä sekä Venäjän hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden vaikutuksista. Jokainen maa yrittää saada lisää työllistäviä yrityksiä maahan. Toisaalta jos taloutta ei saada paikattua talouskasvulla, veronkiristyksiä on odotettavissa, kun maat yrittävät löytää maksajaa kriisien aiheuttamalle kassavajeelle. Kansainvälisen verotukseen tulevien muutosten takia Suomesta saattaa lähteä verotuloja suuriin kulutusmaihin.

Yritysten investointiaste (investoinnit/jalostusarvo) Suomessa on jäänyt jälkeen kilpailijamaista, eikä yrityksillä ja omistajilla ole todellista verotuksellista kannustinta investoida kotimaahan pitkäjänteisesti. Suomen korkea veroaste ja monien verojen ja veroluonteisten maksujen korkea taso heikentävät yritysten työllistämiskykyä: työtä karkaa muualle. Suomen heikkous on myös palkansaajien ansiotulojen kireä verotus.

Yrityksen tuottoa verotetaan lähtökohtaisesti maassa, missä tuotto tosiasiallisesti syntyy. Mikäli Suomeen ei saada investointeja, tuottoa synnyttäviä tekijöitä (mm. johto, tuotanto, TKI-toiminta, immateriaalioikeudet, henkilöstö, pääomat) on täällä yhä vähemmän. Suomi tarvitsee siis lisää investointeja, jotta se ei jää verotulojen jakautumisessa häviäjäksi.

Lue lisää:

Julkiset hankinnat

Joustavammilla menettelyillä ja fiksulla ostamisella parannetaan julkisten hankintojen laatua ja säästetään rahaa. Samalla nostetaan Suomi innovatiivisten julkisten palvelujen maailman kärkeen. Lue lisää