Teknologiateollisuuden viestit hallituksen budjettiriiheen

Nyt tarvitaan toimenpiteitä investointien houkuttelemiseksi sekä osaajien ja osaamisen varmistamiseksi. Lisäksi tarvitaan panostuksia digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen. Talous- ja veropolitiikan tulee tukea talouskasvua, vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä kannustaa työntekoon. Budjettiriihessä ei ole tarvetta esitellä uusia, kasvua haittaavia veronkorotuksia. Teknologiateollisuus tukee hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta eikä siten esitä olemassa olevaan valtiontalouden kehykseen menolisäyksiä.

1. Investointien houkutteleminen

Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava. EK:n ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan mukaan Suomeen kohdistuu liki 267 miljardin euron arvosta investointiaikeita. Suomen kannalta on välttämätöntä saada mahdollisimman moni näistä hankkeista toteutumaan.

• Kehysriihessä esitelty suurten teollisuusinvestointien verokannustimen käyttöönoton valmistelu tulee tehdä ripeästi ja yritysten kanssa keskustellen. Tarvitaan poliittinen linjaus siitä, mistä hetkestä lähtien alkaneita projekteja kannustin koskee ja mikä katsotaan toteuttamispäätökseksi. Näin ei tarpeettomasti viivästytetä muita investointiprojektien prosesseja, esimerkiksi luvitusta.
• Kohdennetaan kehysriihen päätösten mukaisesti T&K-lisärahoitus yritysvetoisiin ja vipuvaikutukseltaan suuriin, kunnianhimoisesti talouskasvua tavoitteleviin hankkeisiin. Toimeenpannaan pitkäjänteisesti T&K-suunnitelman linjauksia ja valintoja rahoituksen vaikuttavuuden ja vipuvaikutuksen osalta. Investointien uudistavaan tutkimukseen, nykyisten vahvuuksien kehittämiseen ja kaupallistamiseen tulee olla tasapainossa, sillä siten varmistetaan innovaatioputken eteneminen tutkimuksesta tuotteisiin ja investoinneilla tavoiteltavaan talouskasvuun.
• Hyvä energiainfrastruktuuri yhdistettynä puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen energiaan on tärkeä tekijä houkuteltaessa teollisia investointeja Suomeen.  Fingridin ja Gasgridin investointikyvyn parantaminen on kannatettava avaus energian siirtoverkkojen vahvistamiseksi. Vahva kantaverkko mahdollistaa energiaintensiivisten teollisten investointien sijoittumisen kaikkialle Suomessa. Infrainvestoinnit täytyy suunnata nopeimmin talouskasvua synnyttäviin kohteisiin. Esimerkiksi vetyinfran rakentaminen vauhdittaisi vetyä valmistavan ja hyödyntävän teollisuuden investointien syntymistä Suomeen. Samalla se vahvistaisi kansallista energiajärjestelmää mahdollistamalla uuden ja taloudellisen tavan siirtää suuria määriä energiaa. Uusien teollisuuspuistojen yhteyteen toteutettavat hiilidioksidin talteenottojärjestelmät ovat prosessiteollisuuden investointien näkökulmasta vetovoimaisia.
• Nopeutetaan investointien luvitusta. Lupaprosessi on yksi tärkeimmistä investointipäätöksen valmistelun vaiheista. Olennaisia investointihalukkuutta vahvistavia tekijöitä ovat lupavarmuus ja sujuvat viranomaisprosessit. Onkin tärkeää huolehtia lupa- ja valvontaviranomaisten sekä muutoksenhakutuomioistuinten resursseista, jotta syntyneet lupajonot saadaan purettua ja uudet lupaprosessit käsiteltyä ripeästi. Meneillään olevan yhden luukun lainsäädäntöhanke ja siihen kytkeytyvä valtion aluehallintouudistus VALO-viraston perustamisineen tulee viedä maaliin hallitusohjelman mukaisesti.

2. Osaamisen ja osaajien varmistaminen

Tarvitsemme teknologiateollisuuteen 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Korkeakoulutetun osaamisen tarve kasvaa jatkuvasti. Osaajahaasteessa onnistuminen edellyttää osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviä toimenpiteitä. Työntekijäpulan ratkaisemiseksi tarvitsemme myös aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.

• Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden edistäminen kansainvälisen rekrytoinnin ja Suomen veto- ja pitovoiman kehittämiseksi on aloitettava. Tähän mennessä hallitus on keskittynyt lähinnä maahanmuuton edellytysten kiristämiseen. Yksi keskeinen tekijä on Talent Boost -toimintojen lisäksi suurlähetystöjen valmiuksien vahvistaminen – nykyään tunnistautumisajan saamisessa kestää usein kohtuuttoman kauan.
• Jatketaan korkeakoulutukseen panostamista. Tekniikan ja ICT:n aloituspaikkojen tulee säilyä sillä tasolla, jolle ne nostettiin edellisellä hallituskaudella määräaikaisella rahoituksella. Koulutuksen läpäisyä tulee parantaa. Koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta.
• Matemaattisen osaamisen vahvistaminen. Kansallisen LUMA-strategian toimeenpano on aloitettava päivittämällä strategia siten, että kaikkein vaikuttavimmat toimenpiteet priorisoidaan.

3. Digitalisaatioon ja sen riskien hallintaan panostaminen (kyberturvallisuus)

Ministeriöön ja virastoihin kohdistuvat lisäsäästöt tekevät digihankkeiden yhteiskehitysbudjetista entistä tärkeämmän. Tekemällä fiksusti yhdessä ja yhteiskäyttöisiä asioita niukat resurssit voidaan käyttää parhaalla tavalla. Yhteiskehitysbudjetin valmistelua tulee jouduttaa, se on avain digitalisaation hyödyntämiseen julkisella sektorilla sekä tuottavuuden paranemiseen.

• Tekoälyn kehitys jatkuu poikkeuksellisen nopeana ja tämä tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa kaikilla yhteiskunnan ja politiikan sektoreilla. Yhteiskehitysbudjetin valmistelussa tulee ottaa keskusteluun myös tekoälyn rooli tuottavuuden parantajana.
• Puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon ja henkilöstömäärän kolminkertaistumista vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutumiseksi on erittäin tärkeää, että Business Finlandin kautta toteutetaan siruteknologian ohjelma ja varmistetaan hallitusohjelman mukainen EU:n sirusäädöksen (Chips Actin) vastinrahoitus.
• Digi- ja kyberturvallisuusalan talouskasvun saavuttaminen edellyttää, että valtiovarainministeriön, Traficomin sekä Business Finlandin rahoitus alan ekosysteemin kehittämiseen toteutetaan digitaalisen kompassin toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ja kyberturvallisuuskeskukseen sijoitetun EU:n kyberkompetenssiviraston kansallisen koordinointikeskuksen vastinrahoitus EU-rahoituksen täysimääräiseksi saamiseksi turvataan.
• Toteutetaan hallitusohjelmassa linjatut toimenpiteet kvanttiaikakauden salausteknologiakyvykkyyden hankkimiseen ja salaustuotearviointitoiminnan lisäresursointiin, jotta kotimainen kyberturvallisuusteknologia saadaan vahvistamaan kansallista omavaraisuutta sekä tehostetusti kansainvälisille vientimarkkinoille. Nopea eteneminen on Suomen etu tulevan komission aloittaessa työn edistämiseksi kvanttilaskennan tietoturvavaikutuksiin varautumiseksi Euroopan laajuisesti.

Lisätiedot: Anna Ranki, yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 3838 797