Innovaatiopolitiikka

Innovaatiopolitiikka

Aalto-yliopisto
Ihmisten, luonnon ja ympäristön hyvinvointi perustuu pitkälti yrityksissä tehtävälle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI). Sen avulla luodaan uusia vientituotteita, lisätään tuloja sekä parannetaan elämänlaatua ja työhyvinvointia. Jotta hyvinvointimme kohenee, Suomi tarvitsee yli vaalikausien ulottuvan pitkäjänteisen TKI-politiikan.

Innovaatioilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin lisäämisessä sekä esimerkiksi Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartan toteutuksessa ja kestävän kehityksen tavoitteissa.

Yrityksille TKI-toiminta on investointi, johon sisältyy myös riskejä. Sitä koskevat päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja vertaillen eri maiden tilanteita.Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä on paras osaaminen, rahoitus ja muut edellytykset. Jotta Suomi on uuden osaamisen ja uuden luomisen kärkimaa, meillä pitää olla vähintään yhtä hyvät edellytykset yritysten toiminnalle kuin kilpailijamaissamme.

Uudistumista ja kestävää kasvua edistävä sääntely, sujuva luvitus, osaajien saatavuuden varmistaminen ja viennin edistämistoimet vauhdittavat yritysvetoisten innovaatiokumppanuuksien syntyä ja lisäävät investointeja Suomeen.

Suomi tarvitsee yli vaalikausien ulottuvan ohjelman TKI-asteen nostamiseksi 4 prosenttiin BKT:sta.

Suomen TKI-rahoitus on jäljessä itse asettamistamme tavoitteista ja kansainvälisistä verrokkimaista. Olemme OECD:n tilastojen mukaan yrityksille saatavan rahoituksen vertailussa sijalla 30/44. Esimerkiksi Ruotsissa yritysten julkinen rahoitus on kansantalouden kokoon nähden noin kaksinkertaista ja Yhdysvalloissa lähes nelinkertaista.

TKI-graafi

 

TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia

Julkista rahoitusta on kasvatettava merkittävästi: Jotta neljän prosentin tavoite voisi toteutua, julkista rahoitusta on kokonaisuutena lisättävä noin 150 miljoonaa euroa joka vuosi ja lisäksi yksityisten sijoitusten kasvun on kaksinkertaistuttava. Valtion rahoitus on kuin vipu, joka saa yritykset laittamaan isoimman osan kustannuksista omasta kukkarostaan. Teknologiateollisuuden yrityksille tärkein elementti on Business Finlandin innovaatiorahoitus. Rahoitusta tulisi olla saatavilla myös uusien teknologioiden kokeiluihin ja kaupallistamiseen (pilotit sekä demonstraatio- ja koelaitokset).

Tarvitaan pysyvä ja laaja T&K-toiminnan verokannustin: T&K-verokannustin on käytössä useissa verrokkimaissa, mutta Suomesta se vielä puuttuu. Kannustimesta syntyvä verotuki auttaisi paikkaamaan eroa neljän prosentin tavoitteen ja nykytilan välillä.

Yhdessä tekemällä enemmän -- rahoitetaan kumppanuuksia: Business Finlandin veturiyritysohjelman ja PPP-kumppanuuksien (julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö) kaltainen toiminta kannustaa yrityksiä yhteistyöhön keskenään sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Suomesta puuttuu vielä julkisen ja yksityisen sektorin PPP-kumppanuuksiin kannustava malli. Se pitäisi luoda, jotta toimintaan on selkeät pelisäännöt ja hyvät käytännöt. PPP-toiminnan on oltava tarvelähtöistä ja yritysvetoista.

Kansainvälinen innovaatiorahoitus ja vienti: Suomen EU-rahoitusohjelmista kotiuttamaa rahaa voidaan kasvattaa merkittävästi nykyisestä, kun varaamme kotimaassa rahoitusta ja osaamista hankkeiden valmisteluun ja hakemisen tukipalveluille. Suomalaisille vientiyrityksille pitää olla myös tarjolla yhtä joustavaa ja hyvätasoista vientirahoitusta kuin kilpailijamaissa.

Valjastetaan julkiset hankinnat innovatiivisuuden edistämiseen: Verorahoilla tehtävien ostojen kriteereiksi on asetettava laatu, toimivuus ja käytettävyys sekä elinkaaritaloudellisuus ja vähähiilisyys. Käytetään julkisia hankintoja tavoitteellisesti elinkaarikestävien ja innovatiivisten ratkaisujen markkinoiden luomiseen. Tarvitaan päätös hankintojen riskienhallintavakuutuksen käyttöönotosta (esimerkiksi Sitran v. 2019 selvityksessä luonnostellun mallin pohjalta).

Huolehditaan yritysten tarvitsemasta osaamisesta: Hyödynnetään jatkuvan oppimisen uudistuksia ja vahvistetaan yritysten aktiivista roolia osaamisen kehittämisessä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta toisaalta edellyttää uutta osaamista; toisaalta se on mahdollisuus uuden oppimiseen. Korkeakoulujen ja yritysten kumppanuudet lisäävät yhteyksiä työelämän ja koulutuksen välillä. Ne parantavat koulutuksen työelämärelevanssia ja auttavat löytämään mielekkäitä tutkimuskohteita.

Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 (pdf)

Lisää aiheesta:

Miksi yrityksiä pitäisi koko ajan tukea niin massiivisesti, Heikki Kuutti Uusitalo?