Miten päästöjen vähentämisen lisäksi Suomeen saadaan uutta vientiä ja kasvua, Teknologiateollisuus ja Energiateollisuus?

Eri toimialat ovat kevään ja kesän mittaan julkistaneet päivitettyjä tiekarttojaan Suomen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Teknologiateollisuus ry:n ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaava johtaja Annukka Saari kertovat, mitkä ovat merkittävimpiä havaintoja päivitetyistä tiekartoista.

Oliko toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivittämiselle muita kannusteita kuin hallitusohjelman kirjaus?

Jukka Leskelä: Toki tiekarttojen päivittämiselle oli muitakin syitä ja tekisimme niitä joka tapauksessa. Pyrimme toimialajärjestöinä jatkuvasti luomaan tulevaisuudenkuvaa: mihin olemme menossa, miten hiilineutraalisuuteen voitaisiin päästä, mitä se edellyttää ja mitä se tarvitsee. Asiakkaillehan energiaakin tehdään, ja tarvitsemme paljon informaatiota teollisuuden tarpeista.

Annukka Saari: Toimintaympäristössämme on tapahtunut neljässä vuodessa ihan valtavasti muutoksia. Vähähiilitiekarttatyön avulla tuodaan näkyväksi viime vuosina toiminta- ja investointiympäristössä tapahtuneet merkittävät muutokset, jotka ovat vaikuttaneet toimialojen polkuun matkalla kohti vähähiilisyyttä. Tämän työn avulla toimialoilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä alansa haasteista ja kehityksestä sekä esittää arvioita päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Teknologiateollisuuden ja Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartat

• Hiilineutraaliustavoitteet: Molemmat tiekartat tähtäävät kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja tukevat Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita.
• Päästövähennykset: Energiateollisuuden tiekartta korostaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Teknologiateollisuuden tiekartta kattaa koko arvoketjun päästöt ja korostaa erityisesti vetyteknologian roolia päästöjen vähentämisessä.
• Innovaatiot ja teknologinen kehitys: Teknologiateollisuuden tiekartta korostaa vähähiilisten teknologioiden ja materiaalien kehittämistä, kun taas Energiateollisuuden tiekartta keskittyy energiateknologioiden ja -ratkaisujen kehittämiseen.
• Yhteistyö ja investoinnit: Molemmat tiekartat korostavat yhteistyön merkitystä yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten välillä. Ne myös vaativat merkittäviä investointeja sekä kansallisella että EU-tasolla vihreän siirtymän mahdollistamiseksi.
• Vientimahdollisuudet: Teknologiateollisuuden tiekartta korostaa suomalaisen teknologian kädenjälkeä ja sen globaalia päästövähennyspotentiaalia. Energiateollisuuden tiekartta painottaa energiateknologian vientimahdollisuuksia.

Mikä on toimialojenne uusien vähähiilitiekarttojen tärkein havainto?

Jukka Leskelä: Meillä on kaksi isoa asiaa. Ensimmäinen on, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen on ollut nopeampaa kuin edellisessä tiekartassa arvioimme. Toinen asia on vetytalouden näkymä, jonka perusteella meillä on mahdollisuus luoda Suomessa puhtaan energian avulla merkittävästi uutta teollisuutta ja hyvinvointia. Tästä ei puhuttu kovin paljon edes kolmisen vuotta sitten.

Annukka Saari: Teknologiateollisuuden tiekartassa merkittävää on, että kun laajensimme tarkastelua koko arvoketjun loppuun asti, niin sanottuun scope 3:een, totesimme että peräti noin 80 prosenttia kaikista teknologiateollisuuden päästöistä tulee näistä käytön aikaisista päästöistä. Siksi alan hiilikädenjäljellä on huomattava vaikutus globaalisti.

Globaali hiilikädenjälki. "Noin 80 prosenttia kaikista teknologiateollisuuden päästöistä tulee käytön aikaisista päästöistä. Siksi alan hiilikädenjäljellä on huomattava vaikutus globaalisti", johtaja Annukka Saari kertoo.

Mistä toimialanne päästöt koostuvat?

Jukka Leskelä: Meillä suoria päästöjä tulee oikeastaan vain fossiilipolttoaineiden tai turpeen käytöistä. Nämä ovat vähentyneet viime vuosina paljon. Sähkön ja lämmön käytöstähän ei juuri päästöjä synny.

Annukka Saari: Merkittävä päästövähenemä on saatavissa metallinjalostuksesta. Kun olemme kovaa vauhtia siirtymässä vetytalouteen ja terästeollisuus siirtyy käyttämään koksin sijasta vihreää vetyä, pystymme vähentämään päästöjä huomattavasti.

Kuinka paljon päästöt toimialoillanne ovat viime vuosina vähentyneet ja mikä on vähennyskapasiteetti jatkossa?

Jukka Leskelä: Energia-alan päästöt ovat vuodesta 2015 vuoteen 2023 yli puolittuneet, ja tämän vuosikymmenen kuluessa irtaudumme lähes kokonaan fossiilista polttoaineista ja turpeesta sähkön- ja lämmöntuotannossa. Ensi vuosikymmenen puolenvälin kieppeillä päästösumma on miinusmerkkinen. Sähköntuotanto on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa yhä voimakkaasti. Samalla kun korvataan vanhaa, pitää rakentaa uutta päästötöntä tuotantoa.

Annukka Saari: Toimialamme suorat päästöt ovat vähentyneet seitsemän prosenttia ja ostoenergian päästöt melkein 50 prosenttia. Jos lähtötasona pidetään vuotta 2022, teknologiateollisuuden hiilidioksidipäästöissä on vuoteen 2050 mennessä saavutettavissa lähes 60 prosentin lasku. Tämän huikean luvun toteutuminen edellyttää, että kaikki ne investointiaikeet, joita Suomessa on nyt julkistettu, myös toteutuvat. Päästöt eivät tietenkään vähene itsestään, myös investointeja pitää nyt tehdä.

Mitkä ovat toimialojen yritysten merkittävimpiä keinoja päästöjen vähentämiseksi?

Jukka Leskelä: Energiayhtiöt investoivat kovasti päästöttömään sähköntuotantoon, etenkin tuulivoimaan ja aurinkosähköön. Lämmityspuolella on merkittävää, että yhä enemmän hukkalämpöä otetaan hyötykäyttöön. Iso konkreettinen esimerkki on Espooseen tuleva Microsoftin datakeskus, jonka tuottama hukkalämpö kattaa useita kymmeniä prosenttia prosentteja alueen kaukolämmön tarpeesta. Voi ajatella, että tekoälyn käyttömme lämmittää pian espoolaiset kodit. Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun lämmitys perustui pääkaupunkiseudulla pääasiassa hiilen ja maakaasun käyttöön.

Annukka Saari: Merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät edelleen sinne terästeollisuuteen ja vetytalouteen. Sieltä on saatavissa kymmenen prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Terästeollisuudella on suuria kerrannaisvaikutuksia globaalisti läpi arvoketjujen, ja siinäkin mielessä on tärkeä saada se vähähiilistettyä. Vetytaloudella on ihan oikeasti oma roolinsa varsinkin terästeollisuudessa, raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä.

Euroopan mestariksi. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tavoittelisi Suomelle energiamurroksen Euroopan mestaruutta, jossa Suomi hyödyntäisi asemaansa, tuottaisi puhdasta sähköä kilpailukykyiseen hintaan ja loisi uutta teollisuutta sekä vientiä.

Sähköistyminen ja vetytalous nousevat esille sekä Energiateollisuuden että Teknologiateollisuuden tiekartoissa. Mikä on sähköistymisen, puhtaalla sähköllä tuotetun vedyn ja sen käytön potentiaali tiekartoissanne?

Jukka Leskelä: Meidän tiekartassamme on kaksi tulevaisuuskuvaa vuodelle 2040. Ne ovat keskenään samanlaiset siinä, että molemmissa Suomessa on ilmastoneutraali energiajärjestelmä ja taloudessa menee nykyistä paremmin.

Tulevaisuuskuvien välillä on iso ero vetytaloudessa ja Suomen uudessa teollistamisessa. Perusnäkymässä tuottaisimme yhden prosentin Euroopan vedystä ja isommassa skenaariossa 10 prosenttia. Maailmahan ei ole sellainen, että meillä on jompikumpi skenaario, mutta mielestäni kuvaamamme energiamurroksen Euroopan mestaruus -skenaario on tavoittelemisen arvoinen: hyödynnämme asemamme, tuotamme puhdasta sähköä kilpailukykyiseen hintaan ja luomme uutta teollisuutta ja vientiä.

Annukka Saari: Jotta olisimme johtava maa vedyntuotannossa Euroopassa, tarvitsemme investointeja ja valtavasti puhdasta sähköä. Näitä ratkaisuja pitää kehittää rinnakkain, jotta pääsemme tavoiteltuihin tuloksiin. Suomen koko sähkökulutus oli viime vuonna noin 80 terawattituntia. Tiekarttamme mukaan vuonna 2030 pelkästään vedyntuotantoon tarvittaisiin yli 50 terawattituntia puhdasta sähköä. Vuonna 2040 puhtaan sähkön tarve vedyntuotantoon olisi jo yli 150 terawattituntia.

Mihin asioihin suomalaisten yritysten tulee erityisesti kiinnittää huomiota, kun tähdätään hiilineutraaliuteen ja jopa hiilinegatiivisuuteen?

Jukka Leskelä: Yritysten täytyy ensinnäkin aina huolehtia, että toiminta on kannattavaa. Energiajärjestelmä on todella suuressa murroksessa, ja yhteiskunta sähköistyy edelleen paljon. Sähköntuotanto on vaihtelevaa, uusiutuvaa tuotantoa: merituulivoimaa, maatuulivoimaa, aurinkosähköä ja pumppuvesivoimaa. Sitä ei pääse karkuun, että sähkön arvo on eri hetkinä eri suuruinen. Kun tässä energiaintensiivisessä maailmassa tekee investointeja, täytyy ymmärtää, että sähkönkäytön joustolla on valtava taloudellinen arvo. Jos itse ei jousta, kilpailija joustaa. Tilanteet, joissa välillä sähköä on yllin kyllin ja välillä on niukkuutta, eivät tulevaisuudessakaan poistu.

Negatiivisissa päästöissä on meidän toimialallamme pitkälti kyse siitä, että biologisperäistä hiilidioksidia otetaan talteen tai ilmakehästä otetaan hiilidioksidia, ja siitä tehdään tuotteita. Säännöt, mistä näiden taloudellinen arvo tulee tai miten se lasketaan, ovat pitkälti tekemättä.

Annukka Saari: Suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteiden ja palveluiden iso vientivaltti on niiden suuri hiilikädenjälki. Toimialan yrityksillä on kyky kehittää ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Energiatehokkaat, uusiutuvia raaka-aineita hyödyntävät ratkaisut ja vähähiiliset materiaalit ovat tärkeitä globaalien päästöjen vähentämisessä.

Hiilikädenjälki auttaa meitä ymmärtämään positiivisia ympäristövaikutuksia ja ohjaa yrityksiä kehittämään ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat ja yhteiskunnat voivat vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Teknologiateollisuuden yrityksillä on merkittävä kädenjälkipotentiaali ratkaisutoimittajina myös teollisuuden alojen arvoketjun eri osissa. Yritysten rooli on siis suurempi kuin vain teknologiateollisuuden oma vähäpäästöistyminen.

Uudistuvaa teollisuutta. Jukka Leskelä ja Annukka Saari peräänkuuluttavat investointeja, uutta teollisuutta sekä uusien tuotteiden pilotointia ja demonstrointeja. 

Vihreä siirtymä tarkoittaa myös teollisuuden uudistumista. Miten se onnistuu siten, että hiilineutraaliuden lisäksi Suomeen saadaan uutta vientiä ja kasvua?

Jukka Leskelä: Yksi keino on, että saamme tänne investoreita, jotka tarvitsevat puhdasta sähköä ja vetyä. Tarvitsisimme tänne myös tehtaat, ei pelkästään sähkön ja vedyn tuotantoa. Puhtaan sähkön perässä ovat myös datakeskukset, joiden ympärille voi syntyä osaamisklustereita, ja näiden yhteydessä teknologiteollisuudellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää tuotteita ja palveluja.

Pitää huolehtia, ettemme jää vain puhtaan energian ja sen tuotteiden vientimaaksi. Voimme olla myös nykyistäkin merkittävämpi teknologinen osaaja, joka pystyy globaalisti tarjoamaan osaamistaan ja palvelujaan.

Annukka Saari: Vienninedistämisessä sekä yksityinen että julkinen sektori voivat yhdessä kantaa kortensa kekoon. Politiikkatoimet antavat raamit ja mahdollisuudet, joiden mukaan yritykset voivat tehdä ratkaisuja. On tosi tärkeää, että saamme pilotoitua ja demonstroitua ratkaisuja ensin täällä Suomessa, jotta voimme näyttää ja viedä niitä sitten maailmalle.

Innovointiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää edelleenkin panostaa, etteivät hyvät ratkaisut tyssähdä kehitysvaiheeseen, vaan saamme skaalattua niitä.

Lainsäädäntöä ja sääntelyä tulee paljon EU:sta. Millaista politiikkaa Suomessa ja EU:ssa tulee tehdä, jotta myös suomalaisella teollisuudella on mahdollisuuksia uudistua ja luoda uutta kasvua kestävästi?

Jukka Leskelä: Eurooppalaisessa regulaatiossa keskeisessä roolissa ja konkreettisena esimerkkinä on juuri tämä hiilidioksidin talteenotto ja siitä tuotteiden tekeminen sekä vetytalous ja ydinvoima. Ratkaisevan tärkeitä investointien onnistumisen ja kannattavuuden kannalta voivat olla pelisäännöt siitä, mikä lasketaan uusiutuvaksi tai vihreäksi. Meillä on iso tehtävä kansakuntana huolehtia, että metsäenergiaan ja biologiseen hiilidioksidiin liittyvät erityskysymykset otetaan huomioon.

Yritysten on omalta osaltaan huolehdittava siitä, ettei tule mahdollista kaksoislaskentaa toisen toimijan päästöistä. Jos molemmille tahoille tulee taloudellinen arvo jotain kautta, niin se estetään hyvin nopeasti. Laskentasäännöt ovat vielä kehityksen kohteena, ja tämän työn lopputulosten taloudellinen merkitys on suuri.

Annukka Saari: Toimiva sisämarkkina on EU:n merkittävin vahvuus ja mahdollisuus. Markkinapohjaiset mekanismit ajavat koko EU:n etua, sillä ne voivat ohjata investointeja ja tukia kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät eniten päästöjä ja vauhdittavat samalla kasvua. Suomelle ne ovat välttämättömiä, sillä nykyisessä maiden välisessä, valtiontukiin perustuvassa kilpailussa Suomi ei voi pärjätä pienuutensa vuoksi. Puhtaassa energiassa, teollisuudessa ja innovaatioissa Suomi on kuitenkin kokoaan suurempi.

Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Tiedote: Suomen teknologiateollisuus on saavuttanut viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä 

Tiedote: Energiateollisuuden uusi ilmastotiekartta: päästöt negatiivisiksi 2030-luvulla