Teknologiateollisuuteen syntyi vihdoin työmarkkinoiden päänavaus

Sopimuksen ensisijaisena lähtökohtana on, että palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia niin palkantarkistusten suuruudesta, ajankohdasta kuin toteutustavastakin. Paikallinen palkkaratkaisu on ensisijainen vaihtoehto molempina vuosina.

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisesti. Tässä tapauksessa perälaudan mukaiset, yhteensä 3,3 prosentin korotukset jakautuvat seuraavasti: Ensimmäisenä sopimusvuonna viimeistään 1.3.2020 palkkoihin tulee 1,3 prosentin yleiskorotus. Toisena sopimusvuonna palkkoja tarkistetaan viimeistään 1.2.2021 1,4 prosentin yleiskorotuksella, ja lisäksi työnantaja käyttää yritys- tai työpaikkakohtaiseen erään 0,6 prosenttia.

Aiempaan sopimukseen sisältynyt työajan pidennys 24 tunnilla poistui 31.12.2019 Teollisuusliiton irtisanottua kiky-tunteja koskevan pöytäkirjan. Osana uutta ratkaisua sovittiin kuitenkin työaikakokeilusta, joka mahdollistaa työajan pidentämisen enimmillään 170 tunnilla vuodessa paikallisesti sopien.

Teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimuksessa kiky-tunnit olivat irtisanomisen varaisessa pöytäkirjassa, eivätkä tunnit olleet sopimusrakenteissa kuten muilla toimialoilla.

Lauantaina syntynyt ratkaisu laajentaa paikallista sopimista myös niin, että työpaikalla voidaan sopia palkantarkistusten lisäksi paikallisesta palkkausjärjestelmästä. Tämä on uusi avaus palkkauksen kehittämisessä, sillä tähän saakka palkkojen porrastus on perustunut muutamia kokeiluja lukuun ottamatta työehtosopimuksen ns. parake-järjestelmään.

Ei ihanteellinen, mutta kustannuskilpailukyvyn kannalta siedettävä ratkaisu

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan syntynyt ratkaisu ei ole ihanteellinen, mutta paras, mikä tässä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oli saavutettavissa. Neuvottelujen yllä leijui koko ajan uhka uusista työtaisteluista. Ratkaisua voidaan kuitenkin pitää kustannuskilpailukyvyn kannalta siedettävänä.

– Valitettavasti ratkaisu ei edistä työllisyyttä kuten olisimme toivoneet. Se lisää väistämättä maan hallituksen paineita saada aikaan työllisyyttä parantavia toimia. Toimenpiteillä on kiire, mikäli hallitus haluaa saavuttaa työllisyystavoitteensa, Helle tähdentää. 

– On kuitenkin arvokasta, että neuvottelukierroksen päänavaus saatiin vihdoin kasaan pitkän neuvotteluprosessin jälkeen. Monissa neuvottelupöydissä on odotettu nimenomaan teknologiateollisuuden sopimusta. Toivottavasti ratkaisu rauhoittaa levottomia työmarkkinoita, ja liitot voivat jatkaa neuvotteluja joutuisasti ilman työrauhahäiriöitä. Myös valtakunnansovittelijalle kuuluu kiitos sopimuksen eteen tehdystä pohjatyöstä, Helle sanoo.

Helle pitää erittäin tärkeänä, että yrityksissä käydään nyt aktiivisesti neuvotteluja paikallisista palkkaratkaisuista. Paikalliset ratkaisut ovat paras tapa sitouttaa henkilöstö yhteisiin tavoitteisiin, kannustaa ammattitaidon kehittämiseen ja kehittää tuottavuutta.

Teknologiateollisuus ry toimittaa jäsenyrityksille yksityiskohtaista tietoa sopimuksen sisällöstä 7.1.2020. Katso myös työversio uudesta sopimuksesta.
 

Lisätiedot:
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884