Suomi tarvitsee nyt sijoituksia tulevaisuuteen: Innovaatiot ja määrärahat nousu-uralle

Mitä Teknologiateollisuus odottaa hallituksen TKI-tiekartalta? – Osa 3

Suomessa on asetettu yhteiseksi tavoitteeksi se, että kymmenen vuoden kuluttua käytämme bruttokansantuotteesta neljä prosenttia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (TKI). Hallitus on luvannut laatia tavoitteeseen pääsystä tiekartan, jonka ensimmäisiä luonnoksia päästiin kommentoimaan helmikuun lopussa.

Teknologiateollisuus odottaa, että tiekartassa tehdään selkeä linjaus selkeistä euromääräisistä valtion panostuksista innovaatiojärjestelmään. Kun valtio laittaa kolme euroa, yritykset laittavat sen jatkoksi seitsemän. On kuitenkin välttämätöntä, että nuo valtion rahat tulevat ensin, sillä ne tekevät yksityisen panostuksen mahdolliseksi ja mielekkääksi.

TKI-toiminnassa on kyse yhtä lailla uuden tiedon ja osaamisen luomisesta kuin uusien työpaikkojen syntymisestä ja viennin kasvusta. Se on koko yhteiskuntaamme uudistava voima. Yritykset haluavat olla mukana rakentamassa parempaa Suomea ja ratkomassa koko ihmiskuntaa koskevia haasteita.

***

Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että tiekarttatyössä pohjaoletuksena käytetään nykytilaa vastaavaa vastuunjakoa, jossa 1/3 on julkisia panostuksia, 2/3 yksityisiä. Tiekarttaan sisältyvien toimenpiteiden tulee tarkoittaa TKI-toimintaan aidosti kohdennettavaa uutta rahaa, ei siirtelyitä innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän osasta toiseen.

Neljän prosentin tavoite edellyttää valtiolta 100 miljoonan euron lisäpanostuksia joka vuosi. Ensimmäiset päätökset hallituksen täytyy tehdä jo huhtikuun kehysriihessä, muuten vuoden 2030 tavoite karkaa käsistä heti kättelyssä. Miljardi euroa kymmenessä vuodessa on paljon rahaa. Määrätietoinen ja hallituskaudet ylittävä politiikka voi kuitenkin tuottaa isoja tuloksia. Esimerkiksi korkeakoulutukseen ja tieteeseen sijoitettava euromäärä kasvoi valtion budjeteissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä reilusti yli miljardilla.

***

Kun Suomi nyt tekee TKI-rahoituksen avulla sijoituksia tulevaisuuteen, huomiota on kiinnitettävä erityisesti Business Finlandin innovaatiorahoitukseen. Suomi onkin selkeästi verrokkimaita jäljessä yritysten innovaatioiden tukemisessa. Tuota rahoitusta suunnattaessa verkostot ja ekosysteemit ovat tärkeä väline. Rahoituksen pitää kannustaa suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita kytkeytymään entistä vahvemmin yhteen keskenään sekä kansainvälisesti. Tärkeä rooli on veturiyrityksillä, joiden toiminta nimensä mukaisesti vetää mukanaan koko joukkoa ympärillä olevia toimijoita.

Tiekarttaan esitetään uuden PPP-mallin (public-private partnership) luomista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin. Idea on hyvä ja tervetullut. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa on yrityksille tuttua ja tervetullutta. Teknologiateollisuus korostaa yhteistyömalleissa yritysten vetovastuuta ja kysyntälähtöisyyttä. PPP-kumppanuudet vaativat myös pitkäjänteistä ja koordinoitua politiikkaa, jossa sekä koulutus- ja tiedemaailma että elinkeinoelämä toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta.

Hallitus ansaitsee kiitosta päätöksestä perustaa uusi ilmastorahasto Valtion kehittämisyhtiö Vaken pääomilla. Rahastosta tulee tärkeä TKI-toiminnan tukemisen väline. Ilmastorahasto suuntaisi TKI-avustuksia ja tekisi pääomasijoituksia ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden kehittämiseen. Pienessä Suomessa uusille hiilineutraalisuusteknologioille ei synny helposti markkinoita. Ilman varhaista rahoitusbuustausta viennin kannalta tärkeät näytöt ja referenssit voivat jäädä syntymättä.

***

Teknologiateollisuuden mielestä on erinomaista, että hallituksen tiekartan luonnoksessa on nyt esitetty kansainvälisesti vertailtavia mittareita TKI-toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Eri hallinnonaloille, tutkimustoimijoille ja elinkeinoelämän osa-alueille pitää suunnitella tarkat, vastuutetut toimintasuunnitelmat sekä mittaristo, jolla edistystä kohti 4 prosentin tavoitetta ja kansainvälisiä verrokkeja voidaan vuosittain seurata. Konkreettinen ja mitattava seuraus hyvästä innovaatiopolitiikasta on esimerkiksi uusien vientiyritysten, tuotteiden ja palvelujen syntyminen.

Samoja mittareita tulisi käyttää myös valtion budjetin laadinnassa ja lainsäädännön vaikutusarvioissa (innovaatiomyönteinen sääntely). Selkeiden, mitattavien ja vertailukelpoisten tavoitteiden asettaminen kunnianhimoisesti vakuuttaa myös kansainvälisten investointipäätösten tekijöitä siitä, että Suomi aikoo pysyä ensiluokkaisena maana TKI-toiminnan kannalta. Valtion Tutkimus- ja innovaationeuvostolla voisi olla mittareiden asettamisessa ja seurannassa tärkeä rooli.

Lisätietoja:

Innovaatiopolitiikan päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @KuuttiUusitalo