Normet, kaivosteollisuuden tuotteet
Yritystarina

Maailman kaivoksia siirretään kohti kestävää kehitystä iisalmelaisella teknologialla, mutta: ”Pula osaajista uhkaa jarruttaa kilpailukykyä”

Tiesitkö, että kaivostoimintaa ja tunnelilouhintaa siirretään kohti kestävää kehitystä 28 eri maassa Iisalmelta lähtöisin olevalla teknologialla? Normet tekee globaalisti töitä kestävän kehityksen puolesta ja ala on kovassa muutoksessa. Pula digiosaajista uhkaa kuitenkin jarruttaa kasvua.

”Kaivosmaailmassa on tapahtumassa iso murros, mutta vielä ollaan alkuvaiheessa”, sanoo Normetin laiteliiketoiminnan johtaja Kari Hämäläinen.  

Kun katsotaan Kanadan suuntaan, aletaan hiljalleen nähdä, millainen on tulevaisuuden vähähiilisempi kaivosmaailma.

Valmista ei vielä ole, mutta alan edelläkävijämaassa on loppusuoralla jo useampi kaivoshanke, joissa tulevaisuudessa hyödynnetään akkukäyttöistä teknologiaa ja toimitaan täyssähköisesti. Nykykaivokset käyvät dieseltekniikalla.

Vuosi sitten Normetilla lanseerattiin ensimmäinen akkukäyttöinen ajoteknologia dieselkäytön rinnalle.
”Se on iso muuttuja hiilidioksidipäästöjä ja kestävää kehitystä ajatellen”, Hämäläinen toteaa.

Iisalmelainen Normet toimii kaikilla mantereilla
  • Normet on pian 60 vuotta täyttävä kaivos- ja tunnelilaitteita valmistava yhtiö, joka tekee globaalisti töitä kestävän kehityksen puolesta.
  • Vuoden 2019 liikevaihto oli yli 340 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli 40 miljoonaa. Vuoteen 2016 asti liikevaihto oli alle 200 miljoonaa.
  • Yhtiö toimii kaikilla mantereilla, 40 eri toimipisteessä. Työntekijöitä on 1 400.
  • Verotulojen määrä Suomeen pelkästään palkoista on lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Tehokkaat dieselkäyttöiset kaivoskoneet kuluttavat runsaasti polttoainetta ja tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Jos perinteisestä dieseltekniikasta johtuvaa lämpö- ja hiilidioksidipäästömääriä pystytään pienentämään, sillä on iso merkitys koko kaivoksen infraan ja käyttökuluihin – puhumattakaan investointikuluista, jos rakennetaan kokonaan uusi kaivos.

Vaikka eteenpäin mennään, kaivokset ovat vielä varovaisia akkuteknologian suhteen.

”Monissa kaivoksissa pilotoidaan ja kokeillaan dieseltekniikan rinnalla akkukäyttöä. Ensimmäiset, kokonaan akkuteknologiaa hyödyntävät kaivokset tulevat käyttöön vuoden kahden sisällä”, Hämäläinen toteaa.

Hävikin pienentäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä

Normet ei ole pelkästään laitevalmistaja. Se edistää kestävää kehitystä myös prosessiosaamisellaan.

”Haluamme optimoida koko prosessin. Avaintuotteitamme ovat betoniruiskutus ja panostusprosessit.”

Betoniruiskutus on vallitseva tapa lujittaa maanalaisia ympäristöjä. Jos prosessi ja osaaminen eivät ole kunnossa, hävikki saattaa olla 30 prosentin luokkaa.

”Me saamme laskettua asiakkaan hävikin helposti kymmenen prosentin tasolle. Tällä on tosi iso linkki hiilidioksidipäästöihin. Sementtiteollisuus on suuri hiilidioksidin tuottaja.”

Kari Hämäläinen, Normet

Kari Hämäläinen palasi Iisalmeen Singaporen ja Sveitsin komennusten jälkeen vuonna 2018. ”Olen ns. piraattisavolainen eli Keski-Suomesta Iisalmeen tullut. Paluu Singaporen pilvenpiirtäjäasumisesta lähelle puhdasta luontoa Suomeen on ollut perheelle mieluinen muutos. Nytkin täällä Kivijärvellä perheen kakkoskodissa käyskentelee hevonen, lammas kaverinaan, niemennokassa.”

Globaaleista päästöistä kahdeksan prosenttia syntyy sementtiteollisuudessa. Se on enemmän kuin globaali lentoliikenne.

”Jos saamme hävikkiä pois ja tehokkuutta ylös, sillä on iso vaikutus hiilijalanjälkeen.”

Normet satsaa myös koulutukseen ja digitalisaatioon.

”Digitalisaation avulla pystymme mittaamaan oikeita asioita, ja tieto saadaan reaaliajassa tai riittävän nopeasti kaivosprosessien optimoinnin ja ohjauksen pohjaksi.”

Haastetta aiheuttaa se, ettei tieto liiku maan alla yhtä hyvin kuin maanpäällä. Mutta siinäkin tekniikka kehittyy koko ajan ja reaaliaikaisuus toimii.

Normetilla on kaikissa isoimmissa toimipaikoissaan maailmalla VR-pohjaiset simulaattorit, joilla on helppo havainnollistaa oikeat työtavat ja mitata hävikki.

”Jos menet katsomaan betonin ruiskutusta, on aika vaikea sanoa, mikä se hävikki on, kun näkee vain, että tavara lentää seinään. Mutta kun saman tekee digitaalisessa ympäristössä, näkee desimaalilleen, mitä on jäänyt seinään ja mikä on hävikkiä. Se on asiakkaalle hyvin silmiä avaavaa. Ne ovat valtavia kustannuksia – tai säästöjä.”

”Kestävä kehitys ei ole nice to have -asia”

Kestävä kehitys tulee olemaan Normetin ja sen asiakkaiden toimialalla yhä painavampi argumentti tulevaisuudessa.

”Se ei ole nice to have -asia, vaan siihen pitää todellakin panostaa”, Hämäläinen toteaa.

Hänen mukaansa viime vuodet on menty pilotoiden, oppien ja hallitulla kehityksellä. Esimerkiksi 15 vuotta sitten Normetilla oli käytössä kakkostason päästöluokitellut dieselmoottorit, nyt ollaan lanseeraamassa viitostason moottoreita. Moottorin vaihtuminen on aina iso projekti, sillä lähes koko tekniikka ympärillä menee uusiksi.

”Dieselpäästöt ovat pienentyneet valtavasti tässäkin ajassa, mutta edelleen ne ovat dieselpäästöjä. Jos pääsemme akkuteknologiaan, se on hurja loikka eteenpäin. Se on käytännössä päästötöntä, jos sähkö on vastaavasti tuotettu päästöttömästi.”

Operaattori, Normet

Skannereiden avulla näkee suoraan betonin optimimäärän. Niillä voidaan helposti myös havainnollistaa normaali hävikki. Lisäksi menetelmä lisää työolojen turvallisuutta. 

Hämäläisen mukaan tulevaisuudessa jokaisen uuden laitteen suunnittelussa pyritään optimoimaan elinkaaritehokkuutta, keventämään rakenteita sekä alentamaan elinkaarikustannuksia siten, että kaikki on mahdollisimman kierrätettävää ja hiilijalanjälki  mahdollisimman pieni.

Tuorein esimerkki on betonin paksuuden hahmottamiseen kehitetty 3D-laserskannaus, jolla voidaan varmistaa, että betonia on riittävä määrä ja työolosuhteet ovat turvalliset. Seinän profiili skannataan ennen ja jälkeen betoniruiskutuksen.

”Näemme suoraan betonin optimimäärän. Skannerilla voidaan helposti havainnollistaa ja dokumentoida normaali hävikki, joka kimpoaa seinästä pois väärän työmenetelmän takia. Sillä on myös turvallisuutta lisäävä vaikutus.”

Norjan-malli puhtaassa teknologiassa toimii

Globaalilla tasolla vähähiilisyystavoitteet asiakkaiden toiveissa ja tilauksissa vaihtelevat todella paljon. Jos kaivospuolella Kanada on edelläkävijä, tunnelipuolella valtikka on Norjalla.

”Norja on loistava esimerkki, mitä valtiot voivat tehdä, jotta maanalaiseen liiketoimintaan saadaan puhdasta teknologiaa ja hiilijalanjälkeä pienennettyä. Samanlainen edelläkävijä Norja oli sähköautojen käyttöönotossa.”

Norjan valtio kompensoi merkittävän osan akkukäyttöisten laitteiden lisähinnasta urakoitsijoille.

Urakoissa, joissa valtio on mukana, tarjouskilpailuissa vähähiilisyydestä saa paljon lisäpisteitä. Hiilidioksidipäästöjen ykkösmaassa Kiinassa puolestaan on merkitystä sillä, onko kaivosfirma paikallinen vai globaalisti toimiva. Globaalisti toimivat kiinnittävät päästöasioihin enemmän huomiota.

Vaikka edistystä on, liiketoiminnan volyymeissä vähähiilisyystavoite ei Hämäläisen mukaan vielä näy kuitenkaan merkittävästi.

”Olemme alussa. Kaksi vuotta sitten olimme tilanteessa, jossa jotkut asiakkaat olivat kiinnostuneita aiheesta. Nyt kaikki asiakkaat ovat kiinnostuneita ja haluavat oppia lisää. Keskusteluja käydään viikoittain, mutta aika harva haluaa olla pioneeri ja lähteä isossa mittakaavassa investoimaan. Siksi se, mitä Kanadassa tapahtuu, on tosi tärkeää globaalistikin.”

Isompi muutos vaatisi Hämäläisen mukaan sen, että muutamat isot kaivokset ottavat loikan ja sähköistävät koko kaivoksen.

”Sitä kautta ala oppisi, mitkä ovat todelliset hyödyt ja käytännön haasteet.” 

Hiilikädenjälkeen yhteinen mittaustapa

Normetissa valmistellaan hiilikädenjäljen laskemista eli sitä, pystytäänkö yrityksen tuotteilla ja palveluilla vähentämään päästöjä enemmän kuin mitä sen omat päästöt ovat.

”Se on todella mielenkiintoinen asia mallinnettavaksi, mutta myös monimutkainen. Haluamme löytää tavan mitata se”, Hämäläinen sanoo.

En ole nähnyt meidän toimialallamme kenenkään sitä vielä tarkkaan laskevan. Tärkeää on löytää yhteismitallinen mittaustapa – ettei Normetin tapa ole esimerkiksi erilainen kuin pääkilpailijan tai jonkun kaivosyhtiön.”

Normet, betoniruiskutus

Betoniruiskutuksessa hävikki saattaa olla 30 prosentin luokkaa. Normetin prosesseilla asiakkaat ovat saaneet laskettua sitä kymmeneenkin prosenttiin. Sillä on suuri vaikutus hiilijalanjälkeen.

Teknologiateollisuuden tiekartan skenaarion mukaan teknologia-alan yritykset pystyvät tuomaan Suomelle vähähiilisen teknologian vientipotentiaalia vuosittain kymmenien miljardien arvosta.

Jotta tämä onnistuu, Hämäläisen mielestä on tärkeää, että valtiovalta ja suomalaiset yritykset ovat globaalisti aktiivisia omien alojensa järjestöissä, kun standardeja ja tapoja mitata vähähiilisyyttä määritellään.

”On hyvä olla lobbaamassa ja vaikuttamassa sekä tuomassa hyviä esimerkkejä pöytään. Vähähiilisyys ja kestävä kehitys ovat vahvoja kilpailukeinovaltteja.”

Kansainvälisen kaupan pelisääntöihinkin Hämäläinen toivoo painotuksen muutosta.
”Olisi hienoa, että sielläkin nämä co2-asiat painaisivat enemmän.”

"Sillä, millaisia kannustimia valtiovalta antaa hiilidioksidipäästöjä pienentäviin investointeihin, on varmasti merkitystä."

Hämäläinen uskoo, että Suomen teollisuus pystyy vähentämään päästöjä Suomen 2035-tavoitteen mukaisesti. Esimerkiksi Normetilla hiilidioksidipäästöjä on vähennetty viiden viime vuoden aikana vähintäänkin tuo 38 prosenttia.

”Sillä, millaisia kannustimia valtiovalta antaa hiilidioksidipäästöjä pienentäviin investointeihin, on varmasti merkitystä. Ne sysäävät investointeja liikkeelle ja vaikuttavat valintoihin. Norjan esimerkki on hyvä.”

Pula osaajista jarruttaa kilpailukykyä

Hämäläinen peräänkuuluttaa kestävän kehityksen edistämissä myös osaamisen tärkeyttä.

”Meillä on ongelmia osaamisen saamisessa. Siihen valtiovallan pitäisi pystyä panostamaan ja ohjaamaan resursseja tarvittavaan suuntaan. Normetilla on vaikeuksia löytää softan, sähköautomaation ja digitalisaation ammattilaisia.”

"Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja ja toimivia muuntokoulutuksia.”

Pula osaajista on vaikuttanut projektien aikatauluihin ja prioriteetteihin.

”Tämä on sääli, koska Suomi on tällainen high-tech-maa, jossa on hyvää perusosaamista. Jos tämä jarruttaa kilpailukykyä verrattuna maihin, joissa osaamista on riittävästi, se on huono homma. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja ja toimivia muuntokoulutuksia.”

Kirjoittaja: Marjo Vuorinen

Lisää aiheesta:

Tiekartta valmistui: Teknologiateollisuus pystyy vähentämään päästöjä merkittävästi vuoteen 2035

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta – Ratkaisuja ilmastohaasteeseen

Yritysesimerkkejä teknologia-alan vähähiilisyysinnovaatioista ja -investoinneista: Teknologiayritysten vähähiilitekoja

 

Artikkeli on mukana elokuun uutiskirjeessä.