Maria Volanen
Uutinen

OECD julkisti minimiverotuksen mallisäännön – yksi etappi pitkällä tiellä

Kansainvälinen yritysverouudistus otti jälleen askeleen eteenpäin. OECD julkisti 20. joulukuuta minimiverotuksen mallisäännöt eli uudistuksen ns. kakkospilarin.

Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka, Teknologiateollisuus ry 

Mallisääntöjen taustalla on lokakuussa 2021 syntynyt merkittävä ja historiallinen sopimus kansainvälisestä yritysverotuksesta. Sekä G20-ryhmä että 137 maan yhteistyöryhmittymä (ns. Inclusive Framework -maat) sopivat, että ne sitoutuvat OECD:n ehdottamaan kahden pilarin malliin. Nämä maat edustavat yli 90:tä prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Kyse on kuitenkin vasta eräänlaisesta aiesopimuksesta, sillä lukuisat yksityiskohdat ovat auki.

Pilari 2: OECD:n mallisäännöt ovat pohja kansalliselle lainsäädännölle

OECD:n nyt julkaisemat minimiverotuksen mallisäännöt tarjoavat pohjan, jonka perusteella kukin maa voi laatia oman kansallisen minimiverolainsäädännön. Euroopan komissio julkaisee 22.12.2021 direktiiviehdotuksen, jolla minimiverotus saatettaisiin EU:ssa voimaan. Minimiverotus koskee kansainvälisesti toimivia konserneja, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa.

Minimiverotuksen kokonaisuus sisältää todellisen veroasteen yhteiset laskentasäännöt ja kansainvälisen minimiveron maksusäännöt yrityksille. Laskuohjeet annetaan verotettavan tulon sekä maksettavan veron määrittämiseksi. Veroprosentti lasketaan maakohtaisesti.

Mikäli yritys ei ole maksanut tulostaan veroa vähintään 15 %, kohdistuu verotettavaan tuloon lisävero (top-up tax). Lisävero maksetaan konsernin emoyhtiön maahan. Minimivero ei siis varsinaisesti ole globaali yhtenäinen yhteisöverokanta, vaan ohjeilla varmistetaan, että konsernit maksavat aina vähintään 15 % yhteisöveroa verotettavasta tulostaan. Minimiverotus muistuttaakin Suomessa ja EU:ssa pitkään voimassa ollutta väliyhteisölainsäädäntöä, mutta 15 %:in rajalla.

Mallisääntöihin sisältyy rajauksia: muun muassa kaavamainen vapautus toimintavaltion palkkamenojen ja aineellisen omaisuuden perusteella. De minimis -poikkeus rajaa minimiverotuksen ulkopuolelle maat, joissa konsernin liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa ja liikevoiton määrä alle 1 miljoona euroa. Vanhat tappiot huomioidaan säännöissä.

Yritysten hallinnollista taakkaa yritetään rajata kehittämällä yritysten kanssa vuoden 2022 aikana veronmaksun käytännön sääntöjä (co-ordination, administration, compliance). Esimerkiksi on tarkoitus ottaa käyttöön standardoitu malliveroilmoitus.  

Pilari 1 Amount A: osa verotuotosta markkinamaalle

OECD:n malli allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle. Pilari 1:een kuuluu lisäksi vähemmälle huomiolle jäänyt Amount B, joka koskee siirtohinnoittelua. Kyse on tuoton kaavamaisesta määrittämisestä yksinkertaista markkinointi- ja jakelutoimintaa harjoittavalle toimijalle.

Kaiken kaikkiaan OECD:n kaavailema yritysverotuksen kokonaisuus on pahasti levällään. Toistaiseksi ollaan vielä kaukana konkreettisesta veromallista ja sovellettavista ohjeista.

Valmistelu on niin kesken, etteivät maat oikeastaan voi tietää, mistä ovat sopineet.

Tähänastinen sovinto onkin katsottavissa lähinnä aiesopimukseksi: se vahvistaa osapuolten sitoumuksen saada aikaan sopimus sitten, kun varsinainen sopimusteksti saadaan laadittua. Aiesopimukset eivät lähtökohtaisesti ole juridisesti velvoittavia, eli ne eivät sido osapuolia. Nyt kyseessä oleva sopu on samanlainen. Koska mitään yksityiskohtia ei ole, ei ole voitu sopiakaan mistään.

Yrityksiä ei kuultu valmistelussa

On selvää, että verotusjärjestelmät eivät ole pysyneet muun kehityksen perässä. Yritykset eivät toimi enää kivijalkaliikkeissä yhdessä maassa, vaan pienenkin yrityksen toiminta voi olla voimakkaan globaalia. Verotusta on muutettu poliittisten tavoitteiden ajamana pala kerrallaan kokonaisuutta katsomatta.

Yritykset ovat joutuneet tekemään viime vuosina jatkuvasti muutoksia järjestelmiinsä, prosesseihin, laskentaan, kouluttamaan henkilökuntaa ja ostamaan konsultointipalveluita, ihan vain pystyäkseen raportoimaan ja maksamaan verot asianmukaisesti jokaiseen maahan jokaisen verolajin osalta oikein. Siitä huolimatta kaksinkertainen verotus ja maiden väliset verokiistat ovat lisääntyneet. Verotus muuttuu kaikissa maissa jatkuvasti. Valtiot taistelevat aggressiivisesti saadakseen verotulot omaan maahansa.

Kahden pilarin mallissa tarkoituksena oli saada aikaan historiallinen yritysverouudistus, joka vastaa digitalisaation verojärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. Näin se myös myytiin jäsenmaille ja yrityksille: kansainvälinen kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaa verotusta ja tekee tarpeettomaksi jatkuvat verolainsäädännön muutokset.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei näin merkittävästä muutoksesta olekaan kyse, vaan tämä on vasta alku. Yrityksiä olisi syytä kuulla valmistelussa, jotta lainvalmistelijoille piirtyisi kokonaiskuva siitä, mitä sääntely oikeassa elämässä tarkoittaa.

Valmistelun aikataulu lipsuu

Valmistelun aikataulu on jatkuvasti lipsunut, ymmärrettävistä syistä. Mukana on lähes 140 erilaista maata, joilla on erilaiset odotukset ja ongelmat. Verolainsäädännön ja -ohjeistuksen tulee olla niin yksityiskohtaista, että yritys voi niitä noudattamalla maksaa verot oikein. Kaksinkertaista verotusta ei pitäisi syntyä: jokaisen maan pitäisi tietää, kenellä on verotusoikeus kyseiseen tuloon.

Tuoreen arvion mukaan OECD:n Pilari 1:n lopullinen malli Amount A:sta voisi olla valmis viimeistään kesäkuussa 2022. Myös uudistuksen täytäntöönpanoa varten tarvittava monenkeskinen verosopimus (MLI, multilateral instrument) olisi allekirjoitettavissa tuolloin.

Tiukan aikataulun takia OECD ei ole järjestänyt julkisia kuulemisia vuoteen. Vuoden 2020 joulukuussa Teknologiateollisuus toimitti lausunnon OECD:lle, ja olimme mukana tammikuun kuulemistilaisuudessa. Tämän jälkeen malli on muuttunut valtavasti, mutta yritykset ja etujärjestöt suljettiin johdonmukaisesti OECD:n pilareiden valmistelun ulkopuolelle.

On hyvin huolestuttavaa, ettei lakeja ja ohjeita soveltavia yrityksiä kuunnella. Odotettavissa on, että mallit ovat käytännössä hyvin raskaita ja monimutkaisia soveltaa.

Teknologiateollisuuden saamien alustavien tietojen mukaan on mahdollista, että Pilari 1 Amount A:n palasista järjestetään kevään 2022 aikana suppeita kuulemisia. Toivomme, ettei huhu vain top100-yrityksien kuulemisesta pidä paikkaansa. 20 miljardin liikevaihtorajaa on ehdotettu laskettavaksi 10 miljardiin muutaman vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa myös suomalaisyrityksiä saattaisi olla soveltamisen piirissä.

Pilari 2:n valmistelun yhteydessä julkisia kuulemisia ei enää järjestetty. Kommentointiin on mahdollisuus vasta nyt, kun valmis malli julkaistiin 20.12.2021.

Pilari 1:n verotuloja suoraan EU:n budjettiin?

Euroopan komissio on ilmoittanut, että pilarit saatetaan voimaan direktiiveillä. Tavoitteena on yhdenmukaisempi lainsäädäntö EU-alueella, ettei lopputuloksena ole 27 erilaista veromallia. Komissiosta on nyt joulukuussa kuulunut viimein viestiä, että EU:n oma digimaksuehdotus kuopataan lopullisesti, jos Pilari 1 -direktiivi saadaan voimaan.

EU:n oma alueellinen digiverovalmistelu on hiertänyt OECD:n neuvotteluja sekä EU:n ja USA:n välejä jo vuosia. EU:n elpymispakettia ja EU:n budjettia rahoittamaan on ehdotettu uusien omien varojen pakettia, tarkoittaen uusia veroja. Digimaksu sisältyi myös omat varat -pakettiin, mutta sen tilalle ehdotetaan nyt siivua Pilari 1 -verotuotoista. Komissio on luvannut Pilari 1 koskevan direktiiviehdotuksen 27.7.2022.

Komissio on luvannut julkaista Pilari 2:ta koskevan direktiiviehdotuksen 22.12.2021. Direktiiviehdotuksen on tarkoitus olla ”täysin linjassa OECD:n ehdotuksen kanssa”. Tämä on haastavaa, koska OECD:n lopullinen Pilari 2 -malli julkaistiin vasta 20.12.2021. OECD:n ehdotus elää varmasti vielä 2022 aikana, kun yrityksillä ja muilla sidosryhmillä on viimein mahdollisuus nähdä ja kommentoida lopullista mallia.

Pelkona on, että komissio julkaisee vielä ennen vuoden 2021 loppua direktiiviehdotuksen, joka on lyöty lukkoon joulukuun OECD:n ehdotukseen. Silloin OECD:n malliin 2022 aikana tulevia muutoksia ei huomioitaisi, ja EU:n direktiivi olisi mahdollisesti ristiriidassa kansainvälisen mallin kanssa. Esimerkiksi käytännön verotusmenettelyyn laaditaan ohjeet vasta vuoden 2022 aikana.

EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätöksenteossa, ja muutokset EU-verotukseen tulee tehdä jäsenten yksimielisellä päätöksellä. EU:ssa puuhataan oman verotusoikeuden lisäksi myös määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymistä veroasioissa. Puhutaan siis suurista, periaatteellisista muutoksista: siirrytäänkö verotuksessa suurten maiden määräämään päätöksentekoon, rahoitetaanko EU:ta jäsenmaksuilla vai veroilla?

EK julkaisi 9.12.2021 raportin elinkeinoelämän näkemyksistä siitä, millainen EU:n talouspolitiikka ajaisi parhaiten Suomen pitkäaikaista etua. Suomen tulee olla verovaikuttamisessa hereillä, aktiivinen ja ajoissa liikkeellä.

Aikatauluja

EU-verotuksen lainsäädäntöhankkeiden aikataulu (päivitettEy 15.12.2021):

EU:n uudet omat (vero-)varat paketti (22.12.2021)

ATAD3, esim. postilaatikkoyhtiöiden verosääntelyn kiristys (22.12.2021)

OECD Pilari 2 -direktiivi (22.12.2021)

DEBRA, laskennallinen verovähennys oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta (13.4.2022)

OECD Pilari 1 -direktiivi (27.7.2022)

Korko- ja rojaltidirektiivin päivitys (2022)

Efektiivisten veroasteiden ilmoitusvelvollisuus, ETR (2022)

EU:n uudet omat (vero-)varat: Pilari 1, CBAM, ETS-ehdotus (2023)

BEFIT (2023)

EU:n uudet omat (vero-)varat: BEFIT-ehdotus (2024)

FTT (2024)

Lue myös: Kansainvälinen yritysverotus pyörremyrskyssä – tyyntä ei näköpiirissä