Yritysten työllistämiskykyä on parannettava – Epävarmassa taloustilanteessa työnantajakustannusten kasvattamisella olisi tuhoisat seuraukset

Johanna Laine, mitä Teknologiateollisuus tarkoittaa sillä, että yritysten kannustimet ja rohkeus työllistää voidaan saada mahdollisimman suureksi työlainsäädännön avulla? Eikö työllistäminen ole yrityksistä itsestään kiinni?

– Yritysten työllistämiskykyyn vaikuttaa olennaisesti se, millaisen toimintaympäristön lainsäädäntö niille luo. Suomessa työllistämisen kynnys on korkea, sillä lainsäädäntö asettaa tiukat raamit työehdoista sopimiselle eikä yrityksen ja työntekijän yksilöllisiä tarpeita kyetä aina huomioimaan riittävällä tavalla.

– Yritysten kannustimia ja rohkeutta työllistää voidaan lisätä laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Mitä enemmän työnteon ehdoissa voidaan huomioida paikalliset olosuhteet, sitä paremmin voidaan päästä tilanteeseen, jossa yritys pystyy tekemään työllistämispäätöksen. Yrityksen ja työntekijöiden yksilökohtaiset tarpeet pitää saada kohtaamaan nykyistä paremmin.

Työnantajakustannuksia ei saa mielestänne nostaa kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisen pelossa. Työnantajamaksuja vähennettiin kiky-sopimuksen aikana, eikö niitä olisi reiluuden nimissä nostettava takaisin?

– Työnantajamaksujen laskemisella pyrittiin vastaamaan Suomen vakavaan kilpailukykyongelmaan ja siten kohentamaan työllisyysastetta. Työllisyyskehitys onnistuttiinkin kääntämään muutoksen myötä nousu-uralle. Työnantajamaksujen suuruudella on suora yhteys siihen, millaiset edellytykset yrityksillä on työllistää.

– Suhdanne-ennusteissa on tällä hetkellä tummia pilviä, jotka luovat haasteita yritysten tulevaisuudennäkymille. Epävarmassa taloustilanteessa työnantajakustannusten kasvattamisella olisi tuhoisat seuraukset yrityksille ja sen myötä koko hyvinvointiyhteiskunnallemme. Yhteiskunnallisesti reiluinta on pitää huolta Suomen kilpailukyvystä ja työllistämisen edellytyksistä.

Paikallisesta sopimisesta puhuttaessa muistutetaan aina, että paremmin voi sopia jo nyt paikallisesti. Onko Teknologiateollisuudella siis ketunhäntä kainalossa, kun se vaatii paikallisen sopimisen laajentamista?

– Paikallinen sopiminen on yrityksen ja sen työntekijöiden tarpeiden huomioimista, mikä on edellytys yrityksen pärjäämiselle ja henkilöstön viihtyvyydelle. Kysymys on sekä työnantajaa että työntekijöitä hyödyttävien parhaiden käytäntöjen etsimisestä ja löytämisestä.

– Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat erilaiset riippuen siitä, onko yritys työnantajaliiton jäsen vai ei. Nykylainsäädäntö rajoittaa sopimismahdollisuuksia merkittävästi, mikäli yritys ei kuulu alansa työnantajaliittoon. Rajoitukset ovat täysin perusteettomia ja asettavat yritykset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan.

– Yritykset toimivat arvoketjuissa, ja sopimisrajoitukset heikentävät koko arvoketjun kilpailukykyä. Teknologiateollisuus haluaa laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet yhdenvertaisiksi yrityksen järjestäytymisstatuksesta riippumatta.

Esitätte myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista kannustavaksi. Mitä kannustaminen tässä tarkoittaa?

– Hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus edellyttää, että työikäiset ja työkykyiset ovat mukana työelämässä. Lyhentämällä ja porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa lisäämme työttömän motivaatiota etsiä ripeämmin uutta työtä. Mitä anteliaampi ja pidempi ansiosidonnainen turva on, sitä pienemmät kannustimet työttömällä on hakea työtä – ja päinvastoin. Tutkimukset osoittavat, että työllistymisen todennäköisyys kasvaa selvästi ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymisen aikaan.

– Esityksemme mukaan ansiosidonnainen säilyisi työttömyyden alkaessa nykytasollaan, mutta sen suuruutta laskettaisiin portaittain työttömyyden keston myötä. Vaihtoehtoisesti työttömyysturvan taso ja/tai kesto voitaisiin porrastaa henkilön työhistorian mukaan.

– Porrastaminen kannustaa työllistymään mahdollisimman nopeasti työttömyyden alkaessa. Tämä on myös keino vastata työvoimapulaan, josta yritykset kärsivät.

Esityksenne mukaan kannustimien parantaminen tarkoittaa siis samaa kuin sosiaaliturvan leikkaaminen?

– Kyse on rakenteellisista uudistuksista, jotka saattavat usein vaikuttaa nopeasti katsottuna pelkiltä leikkauksilta. Tarkoitus on kuitenkin parantaa ihmisten toimeentuloa ja vahvistaa julkista taloutta. Ihmisten toimeentulo paranee, kun he hakeutuvat nopeammin takaisin töihin. Myös julkinen talous vahvistuu lisääntyneiden verotulojen ja supistuvien menojen ansiosta.

– Vaikka kokonaishyvinvointi uudistuksen myötä paranee, on muutos tietenkin joidenkin yksilöiden näkökulmasta leikkaus sosiaaliturvaan. Siksi tällaisten muutosten läpivienti onkin poliittisesti niin vaikeaa. Vaikeudesta huolimatta uudistus on välttämätöntä tehdä mm. osaajapulan ja julkisen sektorin erittäin haastavan tilanteen takia.

Entä mitä vaatimuksenne yleisestä työttömyysvakuutuksesta tarkoittaa?

– Vaatimuksemme tarkoittaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille, kun nykyisellään ansiosidonnaiseen ovat oikeutettuja vain työttömyyskassan jäsenet.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta 94,5 prosenttia kerätään kaikilta työssäkäyviltä verojen ja työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Vain 5,5 prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassasta. Tästä huolimatta vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yleisen työttömyysvakuutuksen toteuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys.
 

Lisätiedot: 

Johtaja Johanna Laine (paikalliset työehdot ja työlainsäädäntö), puh. 044 590 7209, twitter: @lainejoann

Lisää aiheesta:

Teknologiatellisuus ry:n viestit eduskuntavaaleihin 2023