Teknologiateollisuuden viestit eduskuntavaaleihin 2023

Teknologiateollisuuden viestit eduskuntavaaleihin 2023

Eduskuntatalo
Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä Suomen taloudelle on 63 miljardia euroa. Vientivetoinen ala työllistää suoraan noin 338 000 ja välilliset vaikutukset huomioiden lähes 720 000 ihmistä. Rakennamme kestävästi hyvinvointi-Suomea, joka on suunnannäyttäjä uuden teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, digitalisaation hyödyntämisessä ja vihreässä siirtymässä.

Jotta hyvinvointivaltiomme kukoistaisi myös jatkossa, tarvitsemme teknologiayrityksille nykyistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Suomen on oltava jälleen teknologisen edelläkävijyyden maa, joka kannustaa teollisten investointien, uuden liiketoiminnan ja kansainvälisten teknologiayritysten tutkimuskeskusten sijoittumiseen Suomeen.  

Huolehditaan osaajien saatavuudesta – tarvitsemme 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana 

Vaalit 2023, osaaminen

 

Teknologiateollisuus tarvitsee selvityksen mukaan 130 000 uutta osaajaa 10 vuoden sisällä. Vain riittävällä osaamisella voidaan luoda hyvinvointimme rahoittamisen edellyttämä kasvu. Selvityksen mukaan nyt rekrytoitavista jo 60 prosentilta edellytetään korkeakoulutasoista osaamista. Myös ammattiosaajista on merkittävä, 1 500 osaajan vuosittainen vaje suhteessa valmistuviin. Tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä osaajaratkaisuja. Maahanmuutolla, lyhytkestoisella jatkuvan oppimisen tarjonnalla sekä koulutuksen läpäisyä parantamalla vastaamme haasteisiin nopeasti. Pitkällä aikavälillä tarvitsemme edelleen lisää tekniikan alalle kouluttautuneita ja vahvan matemaattisen osaamisen pohjan.

  • Luodaan Suomeen pitkäjänteinen ja yli hallituskausien menevä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi. Toteutetaan ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudistus ja otetaan käyttöön digitaalinen tunnistautuminen. Oleskelulupien työnteko-oikeutta tulee laajentaa sekä saatavuusharkinnasta luopua.

  • Varmistetaan, että puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja viimeistään 2035. Nostetaan korkeakoulujen vuotuista sisäänottoa 5 400 aloituspaikalla, joista 2 200 kohdennetaan Teknologiateollisuuden osaajatarvearvion perusteella tekniikan ja ICT:n aloille. Priorisoidaan aloituspaikkalisäyksille hallituskauden loppuun mennessä 180 miljoonaa euroa nykytasoa suurempi perusrahoitus.

  • Kasvatetaan koulutuksen rahoituksessa laadun, yritysyhteistyön ja työllistymisen painoarvoa sekä siirretään hankemuotoinen rahoitus osaksi perusrahoitusta.

Lisätietoja työhön johtavan maahanmuuton tavoitteista.

Lisätietoja osaajaratkaisuihin liittyvistä tavoitteista.

Nostetaan työllisyysastetta parantamalla vientiyritysten työllistämiskykyä 

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Yhteiskuntamme kivijalka on korkeassa työllisyydessä. Työllisyysasteen nostaminen on yksi keskeinen keino hyvinvointivaltion rahoittamiseen, talouden tasapainottamiseen ja julkisen velan maksamiseen. Lainsäädännöllä tulee luoda puitteet, joissa yritysten kannustimet ja rohkeus työllistää ovat mahdollisimman suuret.

  • Otetaan työlainsäädännön uudistamisen ohjenuoraksi yritysten kriisitilanteisiin liittyvien reagointikeinojen parantaminen, joustavien työn tekemisen tapojen edistäminen, osaamisen kehittämiseen kannustaminen sekä työllistämiskynnyksen madaltaminen.

  • Pidättäydytään nostamasta työnantajakustannuksia, jotta kansainvälinen kilpailukyky ei heikkene. 

  • Laajennetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä. Mahdollistetaan yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekeminen aidosti yritystasolla. 

  • Uudistetaan 1940-luvulta oleva työrauhasääntely vastaamaan nykyajan tarpeita. Tämä tarkoittaa poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittamista, laittomista lakoista seuraavien hyvityssakkojen korottamista sekä suhteellisuusvaatimusta tukityötaisteluihin.

  • Toteutetaan yleinen työttömyysvakuutus ja porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi.

  • Alustavälitteinen työ on Suomelle merkittävä mahdollisuus kasvun, uusien innovaatioiden ja osaajaratkaisujen näkökulmasta, eikä sen potentiaalia pidä heikentää ylisääntelyllä. Alustayrittäjien asemaa tulee parantaa muun muassa vahvistamalla työeläketurvan toteutumista.

Lisätietoja yritysten kriisitilanteisiin liittyvistä tavoitteista.

Lisätietoja työllistämiskyvyn parantamistavoitteista.

Lisätietoja paikallisen sopimisen tavoitteista.

Lisätietoja työrauhan uudistamisen tavoitteista.

Vauhditetaan digivihreää siirtymää ja kasvatetaan teknologista kädenjälkeämme

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035. Tekemällä vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa ja kasvattamalla teknologisen kädenjälkemme vaikuttavammaksi tavoittelemme kestävää maailmaa, jossa ihmisen toiminta on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa voidaan hillitä teknologian avulla.  

  • Useita viranomaislupia vaativien hankkeiden ennakkovalvonnassa on edistettävä digitaalista yhden luukun periaatetta. Tehostetaan lupaprosesseja keskittämällä suurten investointihankkeiden lupakäsittelyt valtakunnalliselle lupa- ja valvontaviranomaiselle. Edellytetään viranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja aktiivista asiakasneuvontaa. Lupakokonaisuuden käsittelyaika tulee olla enintään kahdeksan kuukautta ja palvelulupaus on kirjattava kaikkiin lupalakeihin. Turvataan lisämäärärahat AVI-tasolle lupakäsittelyihin ja oikeusministeriön hallinnonalalle valitustuomioistuimiin. 

  • Vahvistetaan kiertotaloutta edellyttämällä teollisuuden eri toimialoilta kiertotalousohjelmia.

  • Päivitetään toimialojen vähähiilisyystiekartat vastaamaan EU:n päivittynyttä ilmastopakettia. Laaditaan toimialakohtaiset tiekartat hiilikädenjäljen kasvattamiseksi.

  • Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti ja on ratkaiseva tekijä muun muassa paremmissa julkisissa palveluissa, kestävyysvajeen umpeen kuromisessa, yritysten jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa sekä digivihreässä kaksoissiirtymässä. Tehostetaan julkisen talouden toimintaa, palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä hyödyntämällä koordinoidusti digitalisaation mahdollisuuksia digiministerityöryhmän johdolla.

Lisätietoja luvitukseen liittyvistä tavoitteista.

Lisätietoja kiertotalouden tavoitteista.

Lisätietoja digitalisaation hyödyntämisen tavoitteista.

Turvataan energian ja raaka-aineiden saatavuus  

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Digivihreä siirtymä edellyttää runsaasti lisää kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä. Siirtymän edellytyksenä on myös riittävä mineraalisten raaka-aineiden saatavuus. Eri teknologiat uusiutuvan energian tuotannosta digitaalisiin ratkaisuihin ovat riippuvaisia ns. kriittisistä materiaaleista. Geopoliittinen tilanne vaikuttaa myös näiden materiaalien saatavuuteen.  

  • Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa EU:ssa siihen, että eurooppalaista sähkömarkkinamallia kehitetään markkinaehtoisesti. 

  • Vauhditetaan ydinenergialain kokonaisuudistusta, jotta pienreaktoreiden rakentaminen mahdollistuu nopeasti.

  • Toteutetaan huoltovarmuuslain kokonaisuusuudistus, jonka yhteydessä toimialat laatisivat kartoituksen, jossa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit sekä luodaan niiden pohjalta kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma.

  • Huolehditaan energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä, esimerkiksi nostamalla teollisuuden sähköistymistuen tuki-intensiteetti kansallisesti EU:n sallimaan 75 prosenttiin ja nostetaan tukikatto 200 miljoonaan euroon.

Lisätietoja energian ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvistä tavoitteista.

Nostetaan Suomi innovaatioiden ja investointien kärkimaaksi

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan luovat edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja vauraudelle. Innovaatioista syntyy yrityksiin uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Suomen houkuttelevuus investointien kohteena on kaukana jäljessä kansainvälisistä verrokkimaista ja asettamistamme tavoitteista. Esimerkiksi Ruotsissa yrityksille suunnattu julkinen rahoitus on kansantalouden kokoon nähden noin kaksinkertaista ja Yhdysvalloissa lähes nelinkertaista. Myös investointituet ja viennin rahoitusinstrumentit ovat jääneet jälkeen kilpailijamaistamme. Nykyinen tutkimuksen taso ja huippuosaajien määrä eivät riitä houkuttelemaan Suomeen kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehitysyksikköjä.

  • Nostetaan Suomen tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostukset (TKI) 4,4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin osuuden rahoituksesta tulee olla vähintään 1,33 prosenttia BKT:stä.

  • TKI-rahoitusta tulee lisätä pitkäjänteisesti sekä maailmanluokan julkiseen tutkimukseen että yritysvetoiseen, markkinalähtöiseen innovaatiotoimintaan. Kohdentamalla TKI-rahoitusta kyvykkäimpien yritysten laadukkaaseen toimintaan saadaan suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

  • TKI-hankerahoituksen ohella Suomeen tarvitaan laaja T&K-verokannustin, joka tukee erityisesti PK- ja midcap- yritysten innovaatiopanostusten lisäämistä. 

  • Luodaan yksityisen ja julkisen sektorin PPP-kumppanuuksiin kannustava alustamalli, joka antaa mahdollisuuden myös missiolähtöiseen innovaatiopolitiikkaan, esimerkiksi teollisuuden digivihreän siirtymän ja hiilineutraalien ratkaisujen vauhdittamiseen.

  • Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan johtaminen on uudistettava Teknologianeuvottelukunnan suositusten mukaisesti (Tutkimus- ja innovaationeuvostolle uusi, jämäkämpi rooli).

  • Otetaan käyttöön kansallinen riskienhallintaväline innovatiivisten hankintojen vauhdittamiseksi. Edellytetään julkisissa hankinnoissa digitaalista ja vihreää siirtymää edistäviä ratkaisuja.

  • Kaksinkertaistetaan Suomen kotiuttama EU:n TKI-rahoitus varaamalla riittävä rahoitus EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen, hankkeiden valmisteluun ja hakuprosessien tukipalveluihin. 

  • Varmistetaan julkisissa hankinnoissa ja tutkimusyhteistyössä syntyvän IPR:n käytettävyys yrityksille niiden liiketoiminnassa. 

  • Parannetaan viennin rahoitusinstrumenttien tarjonta kilpailijamaiden tasolle. 

  • Nostetaan uusien teollisten investointien tuet verrokkimaiden tasolle EU-sääntöjen puitteissa.

  • Siirretään yritystukien painopistettä tuotekehitystä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja tukevaan suuntaan.

  • Suomen Nato-jäsenyydellä kehitetään myös teknologista kumppanuutta ja kyvykkyyttä. Puolustushallinnon ja ministeriöiden tulee selvittää teollisuuden mahdollisuudet osallistua Naton toimintaan ja laatia kansalliset prosessit, joiden kautta osallistuminen toteutuu.

  • EU-politiikassa Suomen tulee ajaa tehokasta ja teollisuudelle uusia mahdollisuuksia avaavaa sääntelyä ja sen toimeenpanoa. EU:n teollisuusstrategian toimeenpanossa on huolehdittava, että se tukee Suomen TKI-kärki- ja kasvualoja.

Lisätietoja viennin rahoituksen tavoitteista.

Lisätietoja TKI-rahoitukseen liittyvistä tavoitteista.

Lisätietoja innovaatiopolitiikan tavoitteista.

Lisätietoja digivihreistä tavoitteista EU:ssa.

Huolehditaan kilpailukykyisellä verotuksella yrittämisen edellytyksistä

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin. Kaikkiaan yritysten toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa.

  • Säilytetään Suomen yhteisöverokannan nykyinen kilpailukyky.

  • Kevennetään ansiotuloverotusta, kun julkinen talous on saatu tasapainoon.

  • Turvataan suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden edellytykset EK:n yrittäjyysohjelman mukaan.

Lisätietoja verotukseen liittyvistä tavoitteista.

Lisätietoja T&K-verokannustinmallista.

Aloitetaan julkisen talouden tasapainottaminen heti

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet

 

Suomen julkisen talouden suuri ongelma on vaikea, pitkän aikavälin epätasapaino. Sen juurisyitä ovat huoltosuhteen nopea heikkeneminen sekä heikko tuottavuuskasvu. Suomen julkinen sektori on ylisuuri yksityisen sektorin kantokykyyn nähden. Vain vahva yksityisellä sektorilla syntyvä talouskasvu turvaa Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden ilman, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisistä hyvistä piirteistä tarvitsee tinkiä.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava uskottava rakenneuudistuksiin, menosopeutuksiin ja kasvupanostuksiin perustuva suunnitelma. Julkisen talouden sopeutus on aloitettava viipymättä. Talouskasvun vauhdittamisen näkökulmasta veronkorotuksiin perustuva tasapainotus ei ole toimiva ratkaisu. Kilpailukykyinen verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttava tekijä.

Verokertymää on lisättävä kasvattamalla määrätietoisesti työllisten osuutta väestöstä sekä työllisyysastetta nostamalla että vahvistamalla voimakkaasti työhön johtavaa maahanmuuttoa. Jokainen Suomeen töihin tuleva kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta ja maksaa yhteiskunnalle tulo- ja kulutusveroja.

  • Työhön johtava maahanmuutto tulee kasvattaa 50 000 henkeen vuodessa lähivuosina, jotta yritysten ja kansantalouden kasvulle luodaan edellytykset. 50 000 työntekijää tarkoittaa 0,8-1 miljardin euron vuosittaista lisäystä verotuloihin tasapainottamaan julkista taloutta.

  • Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 11 miljardia euroa vuodessa.2 Työllisyysasteen kasvattaminen ja työttömyyden vähentäminen tapahtuu porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva nopeaa työllistymistä edistäväksi, investoimalla jatkuvaan oppimiseen, helpottamalla yrityskohtaista sopimista sekä parantamalla työttömien ja työpaikkojen kohtaantoa.

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti ja on ratkaiseva tekijä mm. paremmissa julkisissa palveluissa, kestävyysvajeen umpeen kuromisessa, yritysten jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa sekä digivihreässä kaksoissiirtymässä.

  • Julkisen talouden toimintaa, palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä voidaan tehostaa hyödyntämällä koordinoidusti digitalisaation mahdollisuuksia digiministerityöryhmän johdolla. Kaikki julkiset investoinnit on arvioitava digitalisaation edistämisen näkökulmasta.

Lisätietoja julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteista.

Teknologiateollisuuden yllä esittämät ratkaisut vauhdittavat talouskasvua ja digivihreää siirtymää, parantavat tuottavuutta sekä lisäävät Suomen kilpailukykyä ja vientiä.

Lisätietoja:

Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, 0400 633 751

Anna Ranki, yhteiskuntasuhdepäällikkö, 050 383 8797

Minna Helle, varatoimitusjohtaja (Tulevaisuuden osaaminen ja työ), 050 341 4884

Helena Soimakallio, johtaja (Kestävä kasvu), 040 550 7706

Matti Mannonen, johtaja (Teknologinen edelläkävijyys), 040 544 7047

Eduskuntavaalit 2023, Teknologiateollisuuden tavoitteet