ATK:n rajat tulivat vastaan – nyt tarvitaan pehmeää infraa

Verohallinon pääjohtaja Markku Heikura on puhunut “ATK:n rajojen tulleen vastaan” Veron toiminnassa ja kuinka he eivät voi enää yksinään kehittää palveluita ja järjestelmiä paremmiksi.
 

Automaattisen tietojenkäsittelyn seuraava iso harppaus on useiden tahojen joustava ja helppo datan jakaminen ilman perinteistä ajatusta datan omistamisesta.

Verottaja ei ole tämän haasteen kanssa yksin. Automaattisen tietojenkäsittelyn seuraava iso harppaus on useiden tahojen joustava ja helppo datan jakaminen ilman perinteistä ajatusta datan omistamisesta. Jotta tämä toteutuisi, tarvitsemme datan jakamisen pehmeää infrastruktuuria.

Sana infrastruktuuri tuo usein mieleen fyysisen infrastruktuurin, jota näkee, kun katsoo ulos ikkunasta – sähköverkot, maantiet, rautatiet, rakennukset, viemärit jne. Tätä fyysisistä atomeista rakentuvaa ”kovaa infrastruktuuria” on rakennettu kautta historian varsinkin kaupungistumisen myötä.

Teknologian kehitys on tuonut viime vuosikymmeninä kokonaan uusia kovan infrastruktuurin kerroksia, kuten esimerkiksi tietoliikenneverkot ja internetin. Digitaaliseen infrastruktuuriin voidaan laskea myös pilvipalvelut, joita pyöritetään datakeskuksissa ympäri maailmaa. Keskeiset digitaaliset palvelut nähdään myös usein osana tämän päivän digitaalista infrastruktuuria. Kun esimerkiksi WhatsApp tai Gmail ovat pois käytöstä, monen arki voi kokea merkittäviä häiriöitä – puhumattakaan verkkopankeista ja digitaalisen maksamisen häiriöistä.

Palataan Verohallinnon esimerkkiin ja siihen, kuinka nykyisen ATK:n rajat ovat tulleet vastaan. Datan liikuttelu eri järjestelmien ja toimijoiden välillä on ollut arkipäivää ATK:n alkuajoista lähtien. Tämä on toteutettu teknisesti ohjelmistorajapintojen kautta ja sopimalla datan käytöstä ja omistussuhteista osapuolten välillä perinteisen sopimusjuridiikan keinoin.

Tässä perinteisessä mallissa on kolme perustavaa laatua olevaa ongelmaa, joita pehmeä infrastruktuuri pyrkii korjaamaan:

1. Data ei ole perinteinen niukka resurssi – sitä voi kopioida ja jakaa lähes ilmaiseksi ilman että se vähentää muiden mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää samaa dataa.
2. Datan omistamiseen perustuva malli ei huomioi datan jalostumista ja arvon tuoton muutoksia käytön aikana.
3. Malli ei skaalaudu, kun datan jakamisen osapuolia alkaa olla satoja tai tuhansia.

Jos menet ravintolaan, voit tilata klassisen BLT-leivän. Pehmeän infrastruktuurin kontekstissa puhutaan myös usein BLT:stä, mutta pekonin, salaatin ja tomaatin sijaan kyse on liiketoiminnasta (Business), juridiikasta (Legal) ja teknologiasta (Technology).

Verohallinnon esimerkki datan jakamisesta useiden toimijoiden välillä ei ole ensisijaisesti tekninen ongelma, vaan enemmän liiketoimintaan ja datan jakamisen juridiikkaan liittyvä. Teknologia-ala on aina ollut hyvä T:ssä, mutta huonompi B:ssä ja L:ssä. Varsinkin datan omistamiseen liittyvästä paradigmasta poisoppiminen on ollut, ja on edelleen, iso haaste.

Mitä uutta pehmeä infrastruktuuri voisi olla?

• Liiketoimintaan ja juridiikkaan liittyvät olennaisesti datan jakamisen sääntökirjat, jotka määrittelevät yhteisiä reunaehtoja useiden toimijoiden välillä esimerkiksi datan käyttöoikeuksiin – huom. ei automaattisesti omistussuhteisiin! Sääntökirjat voivat myös määritellä standardeja datan esittämiseen ja rajapintakuvauksia datan jakamiseen järjestelmien välillä.
• Lohkoketjuteknologiat ovat tuoneet viime vuosina myös uusia mahdollisuuksia datan jakamisen automatisointiin siten, että säännöt on kirjoitettu ja automatisoitu itse lohkoketjun sisään ja toimintaan
• Pehmeä infrastruktuuri voi tarvita myös uusia yhteiskäyttöisiä ohjelmistokerroksia datan liikutteluun useiden toimijoiden välillä. On vielä avoin kysymys, kenen tehtävä näiden rakentaminen ja ylläpitäminen on. Täysin markkinaehtoisesti näitä tuskin syntyy. Julkisella sektorilla voi olla merkittävä rooli pehmeän infrastruktuurin rakentamisessa varsinkin “kivijalkakerrosten” kohdalla, jotka ovat välttämättömiä rakennuspalikoita muille uusille palveluille. Sähköisen tunnistautumisen ja digitaalisten identiteettien palvelut ovat esimerkkejä tällaisista pehmeän infrastruktuurin kivijalkakerroksista.
• Osuuskunnat ovat toinen esimerkki uusista toimijoista, jotka voivat rakentaa ja ylläpitää pehmeän infrastruktuurin komponentteja. Suomalainen vahvistetun datan verkko Findynet on tästä hyvä esimerkki.

Sähköisen tunnistautumisen ja digitaalisten identiteettien palvelut ovat esimerkkejä tällaisista pehmeän infrastruktuurin kivijalkakerroksista.

Pehmeä infrastruktuuri on ajankohtainen aihe juuri nyt vaalikeväänä. Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa voisi olla maailman paras pehmeä infrastruktuuri ja sitä kautta maailman parhaat mahdollisuudet rakentaa nopeasti uusia digitaalisia palveluita. Lego-metaforaa käyttäen, meillä olisi paremmat rakennuspalikat ja rakennusalustat kuin muilla mailla.

Teknologiateollisuus esittää tulevaan hallitusohjelmaan avainministeriöiden yhteiskehitysbudjettia (kokoluokka noin 100 miljoonaa euroa), jonka käytöstä vastaisi digiministeriryhmä ja jota käytettäisiin nimenomaan yhteisen pehmeän infrastruktuurin kehittämiseen. Hallituskauden alussa käynnistettäisiin lisäksi selvitys pehmeän infrastruktuurin tärkeimmistä rakennustarpeista niin julkisen kuin yksityisen sektorin tarpeisiin. Voit lukea lisää digitalisaation hallitusohjelmatavoitteistamme täältä.

Lisätiedot:
Ville Peltola, ville.peltola@teknologiateollisuus.fi, @villepeltola

Lisää aiheesta:

Digitalisaatio on myös palveluiden uudelleen muotoilua – Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen vauhtia avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisvajeesta?