Mies katsoo sivulle kameraan.
Uutinen

Digitalisaatio on myös palveluiden uudelleen muotoilua – Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen vauhtia avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla

Teknologiateollisuus vaatii julkisten palveluiden parantamista ja kestävyysvajeen kuromista umpeen digitalisaation avulla. ”Avainasemassa on teknologian fiksu hyödyntäminen. Digitalisaatio ei ole vain tehostamista, vaan ennen kaikkea toiminnan ja palveluiden uudelleen muotoilua”, sanoo johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.

Teknologiateollisuuden mielestä julkisen talouden toimintaa, palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia. Julkisessa keskustelussa palveluiden laatu kiteytetään aina työntekijöiden puutteeseen ja palkkoihin. Miten näitä yllämainittuja kolmea tavoitetta voidaan parantaa digitalisaation avulla, Joonas Mikkilä?

– Emme pysty ratkaisemaan julkisen talouden mittavia haasteita saatikka julkisten palveluiden tason ja asiakaslähtöisyyden kehitystarpeita ilman digitalisaatiota. Ikääntymisestä juontuva työntekijäpula vaivaa julkisen puolen lisäksi myös teollisuutta, eikä tähän ole luvassa nopeata helpotusta. Emme voi vain keskittyä taistelemaan keskenämme osaajista, oli kyse sitten täällä varttuneista tai ulkomailta tulevista. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on toisin sanottuna pystyttävä tekemään nykyisillä resursseilla enemmän ja paremmin. Teknologian fiksu hyödyntäminen on tällöin avainasemassa.

– Digitalisaatio ei ole yksinomaan nykyisten tehtävien teknistä tehostamista, vaan ennen kaikkea toiminnan ja palveluiden uudelleen muotoilua. Kun data liikkuu sukkelammin julkisorganisaatioiden sisällä ja välillä, voidaan toisteisia hallinnollisia suoritteita automatisoida. Näin työntekijöiden aikaa vapautuu aitoa asiakaskohtaamista ja inhimillistä harkintaa vaativiin tehtäviin.

– Kun viranomaisten tietojärjestelmät toimivat paremmin yhteen, voidaan asiakkaan tilanteeseen, kuten vaikkapa läheisen poismenoon, liittyvät moninaiset asiointivelvoitteet sulauttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kun tiskiltä ja kanavasta toiseen hyppiminen vähenee, kevenee hallintotaakka niin asiakkaan kuin käsittelijän päässä.

Teknologiateollisuuden tavoitteet, infograafi, tieto löytyy tekstistä.

 

Suomen tulee mielestänne toimia tieto- ja teknologiapolitiikassa suunnannäyttäjänä EU:lle. Mitä tieto- ja teknologiapolitiikka on ja miksi juuri Suomen on oltava ensimmäinen mallioppilas?

– Tieto- ja teknologiapolitiikka käsittää tietoon ja teknologiaan liittyviä asiakokonaisuuksia ja pyrkii ratkomaan niihin liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä demokraattisen päätöksenteon keinoin. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi teknologian käyttöönoton edistäminen talouden tuottavuuden parantamiseksi, tiettyjen teknologioiden sovellusalueiden rajaaminen ympäristö- tai terveysriskien minimoimiseksi taikka tiedon käyttöoikeuksien määrittely yksityisyyden tai omaisuuden suojaamiseksi tai hallinnon avoimuuden lisäämiseksi. Digitalisaatiokehitys on voimistanut tiedon ja teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia, mikä on ajanut varsinkin kehittyneet maat pohtimaan tämän politiikka-alueen hallinnointia ja johtamista.

– Suomi tunnetaan teknologiakehityksen kärkimaana. Toisaalta suomalainen hallintokulttuuri ja oikeusvaltio nauttivat kansainvälistä arvostusta. Kun nämä tekijät nivotaan onnistuneesti yhteen, on meillä aito mahdollisuus nousta tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen mallimaaksi Euroopassa. Tämä tarjoaa meille kokoamme suuremman roolin niissä EU-pöydissä, joissa valmistellaan koko maanosan kannalta olennaisia digitaalisen ja vihreän siirtymän päätöksiä.

Vaaditte eri ministeriöiden digiasioiden koordinaatiota digiministerityöryhmän ja digitoimiston johdolla. Miksi tähänkin tarvitaan oma työryhmä ja toimisto?

– Digitalisaatio jyllää kaikilla sektoreilla ja politiikka-alueilla yhä kiivaammin. Suomen on otettava digitalisaatio yhteiskuntapolitiikan keskiöön muiden perustavanlaatuisia uudistuksia edellyttävien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, rinnalle. Totunnainen tapa hoitaa tiedon ja teknologian värittämiä yhteiskunnallisia asioita ei vastaa nykymaailman ja varsinkaan tulevaisuuden tarpeisiin.

– Kansallisella tieto- ja teknologiapolitiikalla on oltava vahvaan demokraattiseen mandaattiin perustuva tavoitteiden määrittely ja toimeenpanon ohjaus, politiikkatoimia tehokkaasti toimeenpaneva hallinto sekä vahva yksityisen ja julkisen sektorin sidos, joka ulottuu asioiden valmistelusta niiden seurantaan.

”Suomen on otettava digitalisaatio yhteiskuntapolitiikan keskiöön muiden perustavanlaatuisia uudistuksia edellyttävien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, rinnalle.”

– Kuluvalla hallituskaudella on otettu ensimmäiset askeleet kohti tunnustetumpaa ja toimivampaa tieto- ja teknologiapolitiikkaa. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä sekä sitä tukeva useamman ministeriön virkakunnasta koostuva digitoimisto ovat hyviä ja kaivattuja avauksia. Ne eivät kuitenkaan toivottavasti ole lopullinen asiaintila, vaan alkusysäys asteittaiselle kehitystyölle, jossa hallinto ja päätöksenteko kulkevat tahdikkaammin digitaalisen ja vihreän siirtymän rinnalla. Myös eduskuntapuolueiden Tietopolitiikka.fi-yhteistyöryhmä on linjannut, että digiasioiden johtamisrakenteita on uudistettava rohkeasti.

– Yksi konkreettinen jatkotoimi olisi avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetti, jota ministeriryhmä ja toimisto hallinnoisivat ja jolla rahoitettaisiin esimerkiksi yhteiskäyttöisen pehmeän digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä. Toinen olisi vahvistaa politiikka-alueen johtamista myös eduskunnassa perustamalla asiaan vihkiytynyt valiokunta tai parlamentaarinen työryhmä.

Mitä yhteiskehitysbudjetti tarkoittaa? Ehdotatteko uutta rahaa vai nykyisen rahoituksen uudelleen jakoa?

– Hallinnonalat rahoittavat jo nyt mittavilla summilla digikehitystään. Emme esitä uutta rahaa, vaan sitä, että avainministeriöiden hankebudjeteista siirrettäisiin osa yhteiseen pottiin. Kokoluokka voisi olla noin 100 miljoonaa euroa. Yhteisbudjetilla purettaisiin hallinnon siiloja, uudistettaisiin toimintakulttuuria ilmiöpohjaisen hallinnon suuntaan ja mahdollistettaisiin digiministeriryhmän ja -toimiston toiminnan vaikuttavuus. Puolueiden Tietopolitiikka.fi-ryhmä peräänkuulutti joulukuussa julkaistussa ohjelmassaan vastaavaa ratkaisua.

Vaaditte, että yksityinen ja julkinen sektori tiivistävät yhteistyötä digitalisaation edistämisessä. Eikö tästä ole jo huonoja esimerkkejä julkisuudessa?

–  Digitalisaatio pakottaa pohtimaan uudelleen julkisen ja yksityisen välisiä suhteita. On esimerkiksi ilmeistä, että julkishallinto on digitalisoituessaan entistä riippuvaisempi yritysten tuottamista teknologioista ja niille nojaavista kriittisistä palveluista. Tämä kehitys ei koske yksinomaan Suomea vaan on yleismaailmallinen. Julkisen sektorin on siksi hakeuduttava aiempaa strategisempaan yhteistyöhön teknologian kehittäjien kanssa ja tehtävä tämän pohjalta tarvittavia toimia erityisesti tietoturvan ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

– Uusille jatkuvan kehittämisen kumppanuusmalleille on myös tilausta, jotta verovaroin tehdyt ICT-hankinnat osuvat paremmin maaliin. Samalla on huolehdittava siitä, että ohjelmistohankinnoissa toimittajan sallitaan jatkokehittää ratkaisu kaupalliseksi tuotteeksi ilman rajoittavia tekijänoikeusehtoja. Osana hankintojen ja yhteiskehittämisen kokonaisuutta on myös tarkkaan pohdittava julkisomisteisten ICT-alan in-house-yhtiöiden roolia. Vähintäänkin olisi lisättävä yhtiöiden toiminnan avoimuutta tuomalla ne julkisuuslain piiriin. Markkinoiden toimivuus on taattava myös digialoilla.

– Valtiolla on myös intressi edistää uuden teknologian käyttöönottoa yrityskentässä. Markkinoiden toiminnan varmistamisen lisäksi valtio voi osaamis- ja innovaatiopanostuksin vauhdittaa uuteen teknologiaan nojaavan tuottavamman liiketoiminnan syntyä. Datan hyödyntäminen on nopeasti kehittyvä talouden osa-alue, jossa varsinkin pk-yritykset tarvitsevat sparrausta. Teknologiateollisuus ry:n yritysten kanssa pilotoima datakiihdyttämömalli kannattaisikin ottaa laajempaan levitykseen.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä (Uudistuva teollisuus), puh. 045 129 6791, joonas.mikkila@teknologiateollisuus.fi, twitter: @JoonasMikkila

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus ry:n viestit eduskuntavaaleihin 2023 

Lisätietoja digitalisaation hyödyntämisen tavoitteista.

Kiertotalous nostettava merkittävään rooliin hallitusohjelmassa – Yritykset valmiina vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää 

Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

Yritysten työllistämiskykyä on parannettava – Epävarmassa taloustilanteessa työnantajakustannusten kasvattamisella olisi tuhoisat seuraukset

Maahanmuuton voimakkaan lisäämisen on noustava Suomen agendalle – hallituspohjasta riippumatta 

Yrityksillä oltava näkymä Suomesta huippuosaajien maana – Aloituspaikkoja on lisättävä teknologia-alalle jo ensi hallituskaudella 

Vaaleissa on uskallettava puhua koulutusrahojen kohdentamisesta ikäluokkien pienentyessä