Jääkö sote-sektori jälkeen, kun muu yhteiskunta ottaa vauhdilla käyttöön sähköisiä palveluja?
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi keino selvitä ongelmista, joita ilmastonmuutos, velkaantuminen, väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen aiheuttavat. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveysjärjestelmää, joka on vakavan haasteen äärellä. Saammeko sote-palvelujen kehityksen suunnan aidosti käännettyä kohti sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita? Onko meillä rohkeutta ja tahtoa tehdä aito muutos?
Nykyinen rahoituspohja ei enää kestä vanhoja toimintamalleja. Hyvinvointivaltiomme on palvellut meitä suomalaisia hyvin, mutta sen perusta ja rakenteet on luotu aivan toisenlaisessa ajassa, toisenlaisessa yhteiskunnassa. Hallinnollisen sote-uudistuksen jälkeen emme voi jäädä vetämään henkeä, vaan seuraavaksi on uudistettava palvelut hyödyntämällä dataa ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.
”Nykyinen rahoituspohja ei enää kestä vanhoja toimintamalleja.”
Juhlapuheiden pitää nopeasti muuttua teoiksi, joilla kyetään hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvu, saadaan rajalliset resurssit riittämään ja varmistetaan kaikille laadukkaat palvelut, joissa asiakas ja potilas ovat keskiössä.
Elinkeinoelämän liitot – EK, Finanssiala, Hyvinvointiala, Lääketeollisuus ja Terveysteknologia – ovat yhdessä tehneet SoteDigi-työkalupakin tavoitteisiin pääsemiseksi. Otetaan keinot käyttöön, jotta rahaa riittää yhteiskunnan kannalta muihinkin tärkeisiin asioihin.
Sote-palvelut turvataan, kun painopiste siirretään digitaalisia palveluja hyödyntävään perusterveydenhuoltoon ja yhdenvertaiseen yksityiseen ja julkisen palvelutuotantoon. Toiminnan läpinäkyvä mittaaminen kirittää parempiin palveluihin samoin kuin parhaiden käytäntöjen jakaminen.
Etukäteen tehty oirearvio, etävastaanotot, sähköinen ajanvaraus ja työvuorosuunnittelu ovat esimerkkejä, joita kaikkien hyvinvointialueiden pitäisi ottaa käyttöön.
On myös siirryttävä kohti paperitonta tiedon liikkumista. Ennaltaehkäisy, hoidon koordinointi, hoitoon pääsyn parantaminen, omahoidon tukeminen ja laadukkaat hoitopäätökset onnistuvat ja toimijoiden välinen yhteistyö tehostuu, kun dataa virtaa yhteensopivien IT-ratkaisujen avulla hyvinvointialueiden sisällä sekä niiden ja yksityisten palvelutuottajien välillä.
Lainsäädäntö ja sen tulkinta tarvitaan tukemaan sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Automaattisen päätöksenteon mahdollistaminen sekä ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät potilaita hyödyttävää tietosuoja-asetuksen tulkintaa ja mahdollisesti myös uutta lainsäädäntöä. Tämä mahdollistaisi muuan muassa hoidon tarpeen kartoituksen, jolloin resurssit voivaan kohdistaa niihin, jotka apua tarvitsevat, jopa ennen sairauden tai oireiden ilmaantumista.
”Teknologian ja digitalisaation avulla varmistetaan henkilöstön riittävyys.”
Teknologian ja digitalisaation avulla varmistetaan henkilöstön riittävyys. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi hoivayksiköiden asiakkaiden seuranta öisin älylattian, liiketunnistimisen tai rannekkeiden avulla vähentää hoitajien tarvetta yöaikana. Ikääntyneiden kotihoidossa lääkeannostelulaitteet, etäyhteydet, rannekkeet, automaattinen painon, verensokerin tai verenpaineen mittaustuloksen siirtyminen kotihoitoon osaltaan varmistavat, että hoitoa riittää kaikille.
Toimintatapoja ja työnjakoa on uudistettava. Tarvitsemme johtamisen kunnianpalautusta, kansainvälisiä rekrytointeja sekä hankintaosaamista ja uusia kannustavia malleja teknologian käyttöönottoon. Henkilöstömitoituksen uudenlainen tulkinta loisi kannusteen etsiä ja kehittää teknologiaratkaisuja.
Sote-sektori ei saa jäädä jälkeen, kun muu yhteiskunta ottaa vauhdilla käyttöön sähköisiä palveluja. Uudelta eduskunnalta ja tänä vuonna aloittaneilta hyvinvointialueilta vaaditaan rohkeutta. Nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollinen tulevaisuus.
Hassinen Saara
Johtaja – Vientivoima, Toimitusjohtaja – Terveysteknologia Terveysteknologia ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.