Kasvutoimien kello tikittää
Poliittinen aikaikkuna uusille kasvua vauhdittaville päätöksille on nyt avoinna, ja keskustelu kasvuavauksista on vilkastunut. Tämä on hyvä, sillä hukatun kasvun metsästys on kansallinen haaste – ja kello tikittää. Maan hallitukselta odotetaan päätöksiä kevään puoliväliriihestä.
Hallitus on jo edistänyt myönteistä talouskehitystä muun muassa työmarkkinauudistuksilla, TKI-panosten lisäyksellä ja lupaamalla luvituksen sujuvoittamista. Myös julkisen talouden säästöjä on haettu ja toteutettu kuralle ajautuneen valtiontaloutemme pelastamiseksi. Suomen taloutta ei kuitenkaan saada kasvuun säästämällä.
Maailma on muuttunut – politiikankin on muututtava
USA:n presidentin Donald Trumpin jokaisen töräytyksen perässä ei pidä juosta, mutta fakta on, että olemme uudessa tilanteessa. Talous ja politiikka ovat maailmanpolitiikassa naimisissa keskenään eikä Suomi voi vain jäädä odottamaan, mitä tuleman pitää. Talouden ja politiikan ympäristö on entistä arvaamattomampi. Suomessa ei voida sulkea silmiä siltä, että maailmalla siirrytään itsekkäämpään ja valtiojohtoisempaan teollisuuspolitiikkaan. Meidän on vastattava tähän tilanteeseen määrätietoisesti ja omia vahvuuksiamme hyödyntäen. Viennin edellytyksiä on vahvistettava ja investointeja pystyttävä kotiuttamaan – sekä Suomesta että ulkomailta.
Suomen kasvu nojaa jatkossakin innovaatioihin, investointeihin ja korkeaan osaamiseen. Lisääntyvää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee kohdentaa erityisesti yritysvetoiseen tutkimukseen, jotta saavutetaan paras vipuvaikutus yritysten omiin investointeihin. Samalla on huolehdittava koulutetun työvoiman saatavuudesta: avainasemassa ovat digitaaliset työperäisen maahanmuuton prosessit ja osaamistason nostaminen.
Verotus avainasemassa kasvun vauhdittamisessa
Suomi kilpailee investoinneista, mutta kiristyvä valtiontukikilpailu asettaa meidät ahtaalle. Siksi meidän on uskallettava ottaa käyttöön niin järeitä keinoja kasvun aikaansaamiseksi kuin vain mahdollista. Vaikuttavin keino on verotus. Yhteisöveron kevennys parantaisi yritysten investointihalukkuutta ja kannattavuutta sekä olisi selkeä viesti siitä, että Suomi haluaa houkutella investointeja. Myös monimutkaisen osinkoverotuksen yksinkertaistaminen lisäisi pääoman liikkuvuutta ja dynamiikkaa.
Työn verotuksen keventäminen olisi puolestaan konkreettinen keino parantaa Suomen houkuttelevuutta asuin- ja työskentelymaana. Lisäksi perintö- ja lahjaverosta luopuminen vapauttaisi pääomia ja helpottaisi omistajanvaihdoksia, tukien kotimaisen pääoman kertymistä. Veron voisi periä arvonnousuna myyntihetkellä, mikä tekisi järjestelmästä selkeämmän ja kannustavamman.
Lillukanvarret eivät riitä – nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä
Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, ja geopoliittiset käänteet voivat heikentää tilannetta entisestään. Nyt ei ole aika etsiä vastauksia lillukanvarsista tai torpata uudistuksia vanhoilla perusteilla. Kevään puoliväliriihi on kriittinen hetki.
Käyttöön on otettava aidosti järeitä keinoja, joilla luodaan yrityksille uskoa siihen, että Suomeen kannattaa investoida. Se on myös ainoa keinoa varmistaa Suomen hyvinvoinnin jatkuminen.
Lisätietoja
