Kiertotalous nostettava merkittävään rooliin hallitusohjelmassa – Yritykset valmiina vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää
Kiertotalousratkaisuille on kasvava, yli vaalikausien ulottuva globaali tarve. Yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on edelleen neitseellisiä. Lisäksi elintason nousu, väestön kasvu, kaupungistuminen ja energiamurros kasvattavat materiaalien ja metallien kysyntää. Tarve luonnonvarojen kestävämmälle hallinnalle ja käytölle on suuri.
Kiertotalous tarjoaa moniin haasteisiin ratkaisuja, sillä sen avulla on mahdollista vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja hakea uutta kilpailuetua, samalla kun luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla uutta hyvinvointia luoden.
Kiertotaloutta ryhdyttiin vauhdittamaan erityisesti vuonna 2021, jolloin Suomi julkisti kansallisen strategisen kiertotalousohjelman. Ohjelman visiona on, että vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta muodostaa Suomen menestyvän talouden perustan.
Teknologiateollisuudessa julkistimme pian tämän jälkeen oman kiertotalousohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa kansallista sekä globaalia kiertotaloussiirtymää.
”Olemme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen ja haluamme edistää Suomen matkaa kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa.”
Teknologiateollisuuden yritykset luovat kestävää yhteiskuntaa tekemällä vihreästä siirtymästä myös hyvää liiketoimintaa. Tavoittelemme kiertotalousohjelmallamme muun muassa resurssituottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista, päästöjen vähentämistä, luonnonvarojen kestävämpää käyttöä, osaamisen kasvattamista sekä laaja-alaista yhteistyötä.
Matka kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa on vasta alussa. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, tulee kiertotalouden olla merkittävässä roolissa tulevassa hallitusohjelmassa.
Tarvitsemme vakaata, tasapuolista sekä uudistumiseen ja investointeihin kannustavaa toimintaympäristöä. Ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet tai kestävä kasvu eivät toteudu ilman uudenlaista osaamista sekä datataloutta ja digitalisaatiota. Ne ovat välttämättömiä muutoksen mahdollistajia, sillä laaja kiertotaloussiirtymä edellyttää teknologisia läpimurtoja ja myös täysin uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Lainsäädännön on oltava mahdollisimman selkeää ja yhdenmukaista. Kansallisia toimia tehdessä on huolehdittava siitä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky ei heikkene. Yksi hyvin keskeinen kehityskohde on End of Waste -kriteeristön laatiminen useammille sivuvirroille. Lisäksi kiertotalousratkaisujen taloudellista kilpailuetua on mahdollista vahvistaa myös esimerkiksi kiertotaloutta tukevilla hankintakriteereillä.
Tulevassa hallitusohjelmassa on panostettava myös yritysten valmiuksiin sekä kiertotalousajattelun ja -osaamisen vahvistamiseen uuden kestävän kasvun ja arvonluonnin mahdollistamiseksi. Osaamistarpeet olisi hyvä selvittää huolellisesti ja sen perusteella laatia kansallinen suunnitelma, jolla varmistetaan osaamisen saatavuus.
Yritysten valmiuksien kartoittamiseksi kuin myös tavoitteiden laatimiseksi toimialojen omat kiertotalousohjelmat voisivat toimia hyvänä työkaluna. Oman kokemuksemme perusteella rohkenemme suositella kaikille teollisuuden toimialoille kiertotalousohjelman laatimista, jotta tavoite hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta voitaisiin saavuttaa.