Uusi ennätys! – Naishakijoiden osuus tekniikan ja ICT-alan koulutukseen hakeneista suurempi kuin koskaan
Tekniikan ja ICT-alan koulutukseen on ollut tänä vuonna enemmän naishakijoita kuin koskaan aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan tekniikan sekä tieto ja viestintätekniikan (ICT) opinnot kiinnostivat kevään yhteishaussa entistä useampia hakijoita. Tekniikan alan korkeakoulupaikkoja onkin viime vuosina lisätty ja ala tarvitsee noin 13 300 uutta osaajaa joka vuosi.
Tekniikan ja ICT:n opinnot kiinnostivat kokonaisuudessaan kevään 2022 yhteishaussa aiempaa useampia, myös ammatilliseen koulutukseen hakeneiden sekä korkeakoulujen kansainvälisten hakijoiden joukossa. Tekniikan ja ICT:n alojen koulutuksiin oli yhteensä 79 000 hakijaa, kun viime vuonna heitä oli noin 5 000 vähemmän.
– Suunta on erittäin hyvä. Korkeakoulut ovat lisänneet tuhansia aloituspaikkoja tekniikan ja ICT:n aloille, ja laajan selvityksemme mukaan teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä vuosittain noin 13 300 uutta osaajaa, joista 60 prosentilta odotetaan korkeakoulutasoista osaamista. Esimerkiksi nopeutetun vihreän siirtymän vuoksi uusien osaajien sekä diversiteetin tarve on huutava jo nyt – eikä vain Suomessa, vinkkaa johtava asiantuntija Touko Apajalahti.
Teknologiateollisus julkaisi syksyllä 2021 osaajatarveselvityksen, jonka mukaan ala tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Tulokset koottiin jäsenyrityksille tehdyn kyselyn, joukkoistamisen ja sidosryhmäkeskustelujen avulla sekä tekoälyllä tehdyllä laajojen aineistojen analyysillä.
Naisten osuus kasvoi ensisijaisissa hakijoissa
Naishakijoiden osuus kasvoi korkeakoulujen tämän kevään yhteishaussa sekä tekniikan että ICT:n ensisijaisissa hakijoissa, sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Tekniikan alan yliopistokoulutuksessa jopa 36 prosenttia ensisijaisista hakijoista oli naisia, kun vuonna 2015 heitä oli 25 prosenttia. Naisten osuuden kasvu ICT-alalla on yliopistoissa kuitenkin hidastunut. ICT-alalla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 28 prosenttia ensisijaisista hakijoista oli nyt naisia. Vuonna 2015 heidän osuutensa oli 14 prosenttia.
– Vaikka trendit ovat rohkaisevia, ovat tekniikka ja ICT-ala vielä turhan harvoin korkeakouluihin hakevien naisten ykkösvaihtoehto. Yliopistoihin hakevista naisista vain kaksi prosenttia haki ensisijaisesti ICT-alan hakukohteeseen ja viisi prosenttia tekniikan alalle. Ammattikorkeakouluihin ensisijaisesti tekniikan alalle haki kuusi prosenttia ja ICT-alalle viisi prosenttia naisista, Apajalahti kertoo.
Miesten valinnoissa tekniikka ja ICT nousivat jälleen suosituimpien alojen joukkoon. Noin 25 prosenttia yliopistoon ja 51 prosenttia ammattikorkeakouluun hakeneista miehistä löysi ensisijaisen hakukohteensa tekniikan tai ICT:n aloilta.
Pitkän matematiikan kirjoittaneiden naisten osuus noussut
Myös ylioppilaskirjoituksissa pitkän matematiikan kirjoittaneiden naisten osuus on noussut uuteen ennätykseen. Naisten osuus ylitti puolet pitkän matematiikan kirjoittaneista vuonna 2018 ja on sen jälkeen hiukan kasvanut lähes joka vuosi. Vuonna 2018 heitä oli 50,5 ja nyt 53,6 prosentta.
Matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on aiempaakin kovempaa tarvetta ja kysyntää. Teknologiateollisuudessa työskentelee tällä hetkellä 317 000 työntekijää, ja uusien osaajien tarve on kriittinen Suomen koko vientiteollisuudessa.
Osaajatarveselvityksen perusteella yritysten osaajatarpeet ovat hyvin monialaisia ja monenlaisia. Nyt tarpeissa korostuu digitalisaatio-osaamisen tarve, mutta nopeutetun vihreän siirtymän vuoksi merkittäviksi osaamisalueiksi nousevat aiempaakin nopeammin kestävään arvonluontiin liittyvät aiheet kuten vähähiilisyys sekä kiertotalous.
– Yrityksillä on osaamisvajetta datan ja digitalisaation hyödyntämisessä kuten ohjelmisto- ja robotiikkaosaamisessa sekä kyberturvaosaamisessa. Lisäksi yritykset huomioivat ympäristövaatimusten merkityksen, joka näkyy muun muassa kestävään liiketoimintaan, muutosprojekteihin, vähähiilisyyteen, kiertotalouteen sekä vetyteknologiaan liittyvissä osaamistarpeissa. Matematiikan osaamisella on siis erittäin paljon merkitystä.
Teksti: Marjo Ollikainen
Grafiikka: Daniel Forsman
Kuva: Liisa Takala
Lisätietoja
Työelämä
Vientiyritykset menestyvät vain, jos ne pärjäävät nopeasti muuttuvassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Teknologian nopea kehitys muuttaa työelämän, osaamisen ja työehdoista sopimisen tarpeita. Menestystä sekä yrityksille että työntekijöille taataan paikallisella sopimisella, yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
- Taataan tuottavuutta ja parempaa työelämää työpaikoilla sopimalla. Menestystä työelämän muutoksissa taataan paikallisella sopimisella ja yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tulee lisätä kaikissa sopimismalleissa, koska sillä luodaan edellytyksiä niin tuottavuuden kasvulle, henkilöstön hyvinvoinnille kuin paikalliselle luottamukselle.
- Vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja hyvinvoinnin rahoittaminen on kiinni vientiyritysten globaalista menestyksestä. Siksi on välttämätöntä varmistaa, että työvoimakustannusten nousu mitoitetaan koko kansantaloudessa sellaiseksi, että se turvaa vientiyritysten kilpailukyvyn kansainvälisessä kilpailussa.
- Panostetaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Yrityksissä tulee panostaa inklusiiviseen työkulttuuriin, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja menestyä. Hyvä työkulttuuri, osaava muutosjohtaminen sekä luottamuksellinen ilmapiiri työpaikalla ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä yrityksille. Ainoastaan vastuullisesti toimiva työnantaja menestyy ja saa parhaat osaajat.