Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat Vuosaaressa suunnitellaan hybridimurtajaa – arktisessa meriteollisuudessa Suomi on ykkönen

Vuosaaressa suunnitellaan hybridimurtajaa – arktisessa meriteollisuudessa Suomi on ykkönen

Suomalaisessa meriteollisuudessa toimii noin tuhat erilaista yritystä. Yksi näistä on Aker Arctic Technology Oy, jäänmurtajien ja arktisten alueiden laivojen suunnitteluun ja tekniseen konsultointiin erikoistunut yhtiö.

Aker Arcticin Vuosaaressa sijaitsevan mallikoelaitoksen jäädytettävässä altaassa testataan jäänmurtajien, rahtilaivojen ja mereen asennettavien rakenteiden pienoismalleja. Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu laivanvarustamoita, öljy- ja kaasuyhtiötä, telakoita sekä muita suunnittelutoimistoja.

Viime vuosina kiinnostus pohjoisia alueita ja Koillisväylää kohtaan on lisännyt suomalaisen jääosaamisen kysyntää. Aker Arcticin toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen kertoo, että yhtiöllä on vireillä useita projekteja, jotka liittyvät pohjoisten reittien kuljetuksiin.

– Venäjä on aikeissa hankkia lisää jäänmurtajia lähivuosina. Lisäksi maa tarvitsee jäätä murtamaan pystyviä rahtilaivoja. Laivojen on Koillisväylällä selviydyttävä vaikeissa jääolosuhteissa, mutta ylläpidettävä myös riittävää nopeutta, jotta kuljetus on taloudellisesti kannattava, Suojanen kertoo.

Aker Arctic on suunnitellut muun muassa maakaasuyhtiö Yamal LNG:lle sen ensimmäistä Jamalin niemimaan maakaasuhanketta varten satamajäänmurtaja Obin sekä maailman ensimmäiset jättikokoiset, jäätämurtavat lng-tankkerit, joita on valmistunut 15 kappaletta.

Tällä hetkellä Novatek rakentaa uutta tuotantolaitosta Gydanin niemimaalle Obinlahden toiselle puolelle.

– Uuden tuotantolaitoksen maakaasua on tarkoitus kuljettaa Aasiaan myös talvella. Siihen tarvitaan entistä tehokkaampia jäänmurto-ominaisuuksia, Suojanen kertoo.

Kaikkiaan Aker Arctic edeltäjineen on suunnitellut yli 60 jäänmurtajaa ja viime vuosinakin keskimäärin kaksi uutta rakennettavaa laivaa vuosittain. Erimerkiksi viime vuonna Obin lisäksi valmistui Xue Long 2 -murtaja Kiinan napa-alueiden tutkimuslaitokselle.

Reko-Antti Suojanen kiittelee Suomen arktista meriklusteria, joka takaa osaavat kumppanit hankkeisiin.

– Toimimme Suomen lipun alla maailmalla. Suomi on arktisessa meriteollisuudessa ehdoton ykkönen.

Päästöt putoavat

Energiatehokkuus on laivasuunnittelussa kaikkialla läsnä jo taloudellisista syistä, mutta vähäisempi energiankulutus tarkoittaa myös pienempiä päästöjä.

Energiaa voidaan säästää suunnittelemalla laiva siten, että liikkeen vastus on pieni ja propulsio- eli työntövoimaa tuottava järjestelmä mahdollisimman energiatehokas. Lisäksi säästöä voidaan saada lämmitys- ja eristysratkaisujen sekä energian talteenottojärjestelmien avulla.

Hiljattain alkanut polttoainemurros nesteytettyyn maakaasuun eli lng:hen vähentää niin ikään merenkulun päästöjä.

– Suomen uusin jäänmurtaja Polaris oli ensimmäinen suunnittelemamme lng-murtaja. Tankkereihin tätä teknologiaa sovellettiin jo aikaisemmin. Tulevaisuudessa polttoaineena saattaa olla biodiesel tai muu uusiutuva polttoaine. Sähkön käyttö tulee myös kasvamaan, Suojanen kertoo.

Sähkön läpimurtoa on toistaiseksi hidastanut se, että jäänmurtajat tarvitsevat paljon konetehoa, mikä on asettanut haasteen akuille.

– Olemme suunnitelleet akkuratkaisuja jo vuosia. Hybridijäänmurtaja on tulossa pian, mikä tuo säästöä polttoaineen kulutukseen ja pienentää entisestään päästöjä, Suojanen lupaa.

Aker Arcticin uraauurtaviin keksintöihin kuuluvat myös 45 asteen kulmassa kulkeva vinojäänmurtaja ja pohjoiset kuljetukset mullistanut kaksitoiminen rahtilaiva (Double Acting Ship DAS), jossa jäänmurtokeula on perässä: laiva voi kääntyvien potkureiden avulla vaihtaa suuntaa ja kykenee siis murtamaan jäätä itse ilman jäänmurtajan apua.

Innovatiivisia hankintoja

Meriteollisuuden osaamisen kehittäminen on tärkeää paitsi vientitulojen myös Suomen huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn kannalta. Ennen korona-aikaa Aker Arcticilla oli vaikeuksia löytää Suomesta uusia osaajia, mutta nyt tilanne voi olla muuttunut. Suojanen on luonnollisesti huolissaan, vaikka toistaiseksi yhtiössä ei ole tarvittu lomautuksia.

Valtion pitäisi hänen mukaansa suunnata elvytysrahaa konkreettisiin hankkeisiin, joissa voidaan soveltaa uusia teknologioita.

– Polaris on hyvä esimerkki siitä, miten valtio voi tilauksillaan edesauttaa teknologiaharppausta, Suojanen toteaa.