Kasvu on omissa käsissämme
Suomen on löydettävä uusi vaihde yksityisen sektorin kasvuun. Ilman vahvaa kasvua emme voi enää pitkään ylläpitää sellaista hyvinvointia, turvallisuutta ja vakautta, jota olemme tottuneet pitämään yhteiskuntamme tunnusmerkkeinä.
Kasvu syntyy yrityksissä. Julkinen valta ei voi tehdä kasvua yritysten puolesta, mutta se voi merkittävästi vahvistaa tai heikentää kasvun edellytyksiä. Tilastot kuitenkin kertovat, että suomalaiset yritykset ovat jo pitkään kasvaneet vaisusti.
Synkkyyteen ei ole kuitenkaan syytä vajota. Suomella on paljon vahvuuksia kasvun rakentamiseksi. Olemme puhtaan siirtymän huippumaa, ja meillä on korkeaa osaamista, arvokkaita luonnonvaroja sekä vakaa yhteiskunta. Lisäksi uudet digitaaliset työkalut tarjoavat meille kokonaan uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseksi.
Yritysten kasvu tarvitsee kolmea ainesosaa: tahtoa, osaamista ja pääomia. Konkreettisia kasvun lähteitä ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, investoinnit tuotantoon ja uusien markkinoiden löytäminen. Kansainvälisiltä markkinoilta saadaan kasvua määrätietoisilla toimilla.
On aiheellista kysyä, puuttuuko meiltä tahtoa, osaamista vai pääomia. Yllättävän harva suomalainen yritys priorisoi kasvua, joten parannusta tarvitaan kasvutahtoon. Meillä on myös liian heikko kasvupääomien saatavuus. Suomesta puuttuu yksityistä pääomaa, joka olisi valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti ja ottamaan riskiä.
Tilanteen taustalla ei ole vain yhtä helppoa syytä. Meiltä puuttuu myös yleinen kasvun kulttuuri. Olemme luisuneet tilanteeseen, jossa vallalla on riskejä välttävä ja varmisteleva kulttuuri niin elinkeinoelämässä kuin poliittisessa päätöksenteossakin.
”Yritysten kasvu tarvitsee kolmea ainesosaa: tahtoa, osaamista ja pääomia.”
Elinkeinoelämällä on suuri vastuu kasvun synnyttämisessä. Samalla yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että kasvun edellytykset ja kannusteet ovat kunnossa. Aivan erityisesti sen on varottava kasvua kuristavia toimia. Yksi prosenttiyksikkö lisäkasvua taloudessa tuottaa valtiolle kymmenessä vuodessa 70 miljardia euroa lisää verotuloja.
Kriittisen roolinsa vuoksi kasvu tuleekin ottaa lainsäädäntötyössä erityiseksi tarkastelukulmaksi. Jokaisen veron, tuen ja säännöksen kohdalla on tarkasteltava miten päätös vaikuttaa nimenomaan kasvua luoviin yrityksiin. Yritysten ja erilaisten omistajien verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena, jonka pitää kannustaa kasvuun Suomessa.
Investointiympäristömme on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen. Voimme kuitenkin kilpailla muullakin kuin kustannustasolla: luottamuksella päätöksenteon ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Yllättävät pistemäiset verot ja poukkoileva päätöksenteko nakertavat tätä luottamusta. Myös ripeillä luvitusprosesseilla olisi suuri arvo sijoittajille.
Kasvun luominen ei ole mystiikkaa, ja kasvukeinot tunnetaan. Kasvun avaimet ovat nyt rohkeudessa: uskallammeko tehdä ne valinnat, joilla siirrymme riskien välttelystä kasvuun.
Kirjoittaja Ville Voipio Teknologiateollisuuden hallituksen sekä Vaisalan hallituksen puheenjohtaja.
Blogi on julkaistu Teknologiateollisuuden TEKNONyt!-lehdessä.
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.