Puolueiden vaaliohjelmissa hyviä tavoitteita koulutuksesta, osaamisesta ja osaajien saatavuudesta

Sdp:n huoli perustaidoista on aiheellinen. Seuraavan hallituskauden toimenpiteiden tuleekin priorisoida näitä perusopetuksessa. Hyvän listan lisäksi on huomioitava koko matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologinen osaamistarve, jossa hyvälle tielle päästään kirjaamalla hallitusohjelmaan kansallisen luma-strategian toimeenpano ja resursointi.  

Myös panostukset maahanmuuttajaoppilaihin lisäävät kaikkien oppilaiden koulutuksellista tasa-arvoa. Viittaus kuntien tehtäviin voidaan nähdä viittauksena riittävään perusrahoitukseen.   

Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta viidennes ei yritysten mukaan saavuta riittävää osaamista, ja samaan aikaan 26 prosenttia valmistuneista on vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä. Työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin puututtava.   

Seuraavan hallituksen tulee varmistaa, että vähintään puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja viimeistään vuonna 2035. Lisäksi on syytä asettaa seuraava tavoite, jolla Suomen koulutustasoa nostetaan takaisin kohti OECD-maiden kärkeä.  

Kansainvälisiä opiskelijoita on saatava tutkinto-ohjelmiin, jotka vastaavat kansainvälisten osaajien kysyntään yrityksissä, ja heille on varmistettava merkityksellisiä kohtaamisia tulevien työnantajien kanssa jo opintojen alusta lähtien. 

Osaamisen kehittämiseksi ei tarvita uutta, puolueen esittämää koulutusmuotoa, sillä jo nyt on olemassa monia tarkoitukseen sovellettavissa olevia koulutuksen tapoja. Tärkeintä olisi panostaa jatkuvan oppimisen markkinoiden kehittämiseen: jatkuvan oppimisen tarjonta on tehtävä sekä yrityksille että yksilöille helposti löydettäväksi ja hankittavaksi. Lisäksi tulee kehittää jatkuvan oppimisen muotoja siten, että koulutukset pystyy mahdollisimman usein kytkemään oman työn ja työpaikan kehittämiseen.   

Sdp haluaa säilyttää työhön perustuvan oleskeluluvan osaratkaisun eli saatavuusharkinnan. Työhön johtavassa maahanmuutossa tarvitaan panostuksia houkuttelun ja kv-rekrytoinnin osaamisen lisäksi kotoutumisen tukeen ja prosessien palvelumuotoiluun. Saatavuusharkinta ei tällä hetkelläkään kykene torjumaan hyväksikäyttöä, ja siitä tehdään paljon poikkeuksia työvoimapulan Suomessa. Saatavuusharkinnasta luopuminen nopeuttaisi lupaprosesseja. Väärinkäytöksiin ja hyväksikäyttöön on puututtava, ja huomio on suunnattava valvontaan ja sanktioihin.  

Suurin osa perussuomalaisten peruskouluun liittyvistä tavoitteista ei ole eduskunnan tai hallituksen päätettävissä, vaan kuuluvat opetuksen järjestäjien omaan harkintaan. Positiivista on kiinnittää huomiota perustaitoihin erityisesti matematiikassa sekä vahvistaa maahanmuuttajalasten osaamista valmistavassa opetuksessa ennen yleisopetuksen luokkaan siirtymistä.  

Perusosaamiseen vaikutetaan huomioimalla äidinkieli ja matematiikka erityisesti kohdennettaessa erillisrahoitusta perusopetukseen, esimerkiksi kuluvalla hallituskaudella laaditun LUMA-strategian toimenpiteiden toimeenpano tulee aloittaa välittömästi. 

Ammatillisen koulutuksen osalta Teknologiateollisuus jakaa Perussuomalaisten huolen koulutuksesta saatavasta osaamisesta. Opiskelijoille on varmistettava riittävä opetus ja ohjaus kaikissa oppimisympäristöissä, jotta työelämässä tarvittava ammattitaito saavutetaan. Koulutuskorvauksen porrastus on kannatettavaa. Erityisesti tulisi selvittää syyt ammatillisen koulutuksen saaneiden korkean työttömyyden takana ja puututtava juurisyihin. Työllistymisen painottaminen ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä on täten kannatettava tavoite, samoin vuoropuhelun lisääminen yritys- ja elinkeinoelämän kanssa.  

Oppimistakuun sijaan Teknologiateollisuus ehdottaa Tekniikan ammattitaitotakuuta. Siinä tutkinnosta valmistunut voi palata täydentämään koulutustaan ammatilliseen oppilaitokseen, jos ei työllisty vuoden kuluessa. 

Perussuomalaiset suhtautuu myönteisesti kohdennettuun korkeakoulupaikkojen lisäämiseen, mutta laajempi sitoutuminen nuorten koulutustason nostoon ja sen resursointi jäävät uupumaan.    

Kokoomuksen vaaliohjelmassa on useita kannatettavia koulutuspoliittisia tavoitteita.  

Perusopetuksessa tulee panostaa perusasioihin: lukutaidon, matemaattisen ja teknologisen osaamisen vahvistaminen sekä oppimistulosten vahvistaminen siten, että jokainen oppilas pysyy mukana opetuksessa, vaatii panostuksia ja priorisointia koulutuspoliittisessa ohjauksessa.  

Ammatillisessa koulutuksessa riittävän opetuksen ja ohjauksen vahvistaminen kaikissa oppimisympäristöissä on tärkeää, jotta työelämässä tarvittava ammattitaito saavutetaan. Oppisopimusta tulee kehittää yhteistyössä toimialan elinkeinoelämän kanssa.  

Korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusmalleja tulee kehittää tukemaan paremmin profiloitumista, vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä. Lisäksi on syytä vauhdittaa korkeakoulujen digivision toimeenpanoa, jotta niiden resursseja säästävä yhteistyö on sujuvaa ja tarjonta helposti yritysten ja oppijoiden saavutettavissa yhden alustan kautta.  

Kokoomuksen ehdotus miljardin pääomituksesta korkeakouluille on hyvä avaus, mutta se ei korvaa tarvetta aloituspaikkalisäysten edellyttämälle perusrahoituksen nostolle.  

Teknologiateollisuuteen osaajatarve huomioiden kokoomuksen sitoutuminen 50 prosentin tavoitteen saavuttamiseen on erittäin tärkeää. Tavoite vaatii merkittäviä aloituspaikkalisäyksiä, jotka tulee myös resursoida riittävästi. Arvioitu tarve on vähintään 5 400 lisäpaikkaa, mikä edellyttäisi noin 180 miljoonaa euroa suurempaa vuotuista rahoitusta ensi vaalikauden lopulla. Paikoista 2 200 tulisi suunnata tekniikan ja ICT:n aloille, jotta näiden alojen osaajatarpeisiin voidaan vastata teknologia-alojen lisäksi myös muualla yhteiskunnassa.  

Kokoomuksen tavoite sujuvasta pääsystä maahan on Suomen etu. Tulevalta hallitukselta tarvitaan erittäin merkittäviä panostuksia maahanmuuton lisäämiseksi.   

Keskusta tunnistaa erinomaisesti Suomen ikäluokkien pienenemisen haasteet ja paineet koulutuksen palveluverkolle. Puolueella on hyviä tavoitteita oppilaitosten kumppanuuksien ja yhteistyön lisäämisestä alueen elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisessä kehittämisessä olisi tärkeää luoda pysyvä toimintamalli opetushenkilöstön työelämä- ja vuorovaikutusosaamisen lisäämiseksi sekä osaamistarpeiden ennakoinnin parantamiseksi.  

Puolue haluaa lisätä opiskelupaikkoja osaajatarvealoille. Opiskelupaikkoja onkin lisättävä riittävästi, jotta vähintään puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja viimeistään 2035. Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman mukaan tähän riittäisi 5 400 aloituspaikan lisäys, jos lisäksi 3 000 aloituspaikkaa nykyistä enemmän saadaan kohdistumaan ensikertaisille hakijoille. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan aloituspaikkalisäyksistä noin 2 200 tulisi suunnata tekniikan ja ICT:n aloille, jotta voidaan vastata näiden alojen osaajatarpeisiin teknologia-alojen lisäksi myös muualla yhteiskunnassa.  

Keskustan tavoitteena on jokaiseen maakuntaan tulevaisuudessakin vähintään yksi korkeakoulu ja yliopistokeskusten aseman vahvistaminen. Tavoite korkeakoulusta joka maakunnassa toteutuu jo. Suomessa on kansainvälisesti verrattuna maantieteellisesti kattava korkeakouluverkko. Verkoston kehittämisen tulee perustua vahvuusalueillaan kansainvälisellä huipulla toimivien korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Jatkossa tulee edistää vahvemmin yhteistyötä, jossa korkeakoulut suunnittelevat koulutuksia yhdessä ja jakavat toteutusvastuuta korkeakoulujen vahvuuksiin perustuen.  

Puolue haluaa kanavoida julkista TKI-rahoitusta nykyistä enemmän myös ammattikorkeakouluille. Sen sijaan olennaista olisi innovaatioympäristömme houkuttelevuus kansainvälisesti toimiville yrityksille. Julkinen lisärahoitus on kohdennettava tavalla, joka johtaa yksityisen rahoituksen suurempaan kasvuun. Tämän tulee olla ohjaava periaate koko TKI-rahoitussuunnitelman toimeenpanossa, seurannassa ja kehittämisessä.  Yritysten TKI-toiminnan tukemiseen tulee suunnata vähintään puolet kaikesta T&K-rahoituslisäyksestä. Päätöksiä ohjaavina päämäärinä tulee olla vaikuttavuuden vahvistaminen, pitkäjänteisyys ja vipuvaikutus yritysten TKI-panostusten lisäämiseksi. Uusi lisärahoitus tulee korkeakouluissa suunnata kokonaisuudessaan pitkäjänteiseen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tasonnostoon ja vaikuttavuuden lisäämiseen.     

Keskusta lisäisi työperäistä maahanmuuttoa vähintään 15 000 henkilöllä vuodessa. Tavoite on kannatettava, mutta ei riittävän kunnianhimoinen. Maahanmuuttoa tarviaan huomattavasti enemmän, jos haluamme säilyttää nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Monet muutkin keskustan ehdottamista maahanmuuton sujuvoittamiseen tähtäävistä tavoitteista ovat kannatettavia, kuten työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen, oleskelulupien käsittelyaikojen maksimiajan säätäminen sekä kielikoulutukseen panostaminen.  

Keskusta pilkkoisi maahanmuuttoviraston kahtia. Tämä ei takaisi prosessien sujuvuutta. Lisäksi se saattaisi asettaa Suomeen tulijat huomattavan eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mikä on maahantulon ensisijainen syy. Pilkkomisen sijaan on järkevämpää tukea Migriä jo alkaneessa uudistamistyössä.  

Maamme demografia on muutoksessa, joten seuraavan kahden hallituskauden aikana perusopetuksen oppilasmäärä laskee yli 16 prosenttia. Vihreät esittää sitovaa henkilöstömitoitusta perusopetukseen. Sen sijaan tulee vahvistaa joustavia opetuksen järjestämisen edellytyksiä siten, että mahdollistetaan myös uudenlaiset opetuksenjärjestämisen tavat ja uudistetaan rakenteita oppimisen ja hyvinvoinnin tuen sekä maahanmuuttajaopetuksen suhteen.  

Vihreiden esittämät lisäopetustunnit erityisesti alkuopetukseen kohdennettuna vahvistavat koulupolun alkua ja ne kannattaa kohdentaa kansallisesti lukutaitoon ja matemaattiseen osaamiseen.  

Ammatillisen koulutuksen palvelukykyä tulee tarkastella sekä kansallisesti että toimialakohtaisesti, jotta koulutuspanostuksemme kohdistuvat aloille, joilla töitä riittää tulevaisuudessakin. Koulutuksessa saavutettavan osaamisen tulee vastata työelämän tarvetta, joten ammatillisen tutkinnon suorittaneiden suurten työttömyyslukujen syyt tulee selvittää ja juurisyihin puuttua.  

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksessä tulee parantaa niiden kohdistumista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Uusista aloituspaikoista 2 200 pitäisi kohdistaa tekniikan ja ICT:n aloille vastaamaan yhteiskunnan digitalisaation ja vihreän siirtymän osaajatarpeisiin.  

Julkinen TKI-lisärahoitus on kohdennettava tavalla, joka johtaa yksityisen rahoituksen kasvuun. Tämän saavuttamiseksi vähintään puolet kaikesta T&K-rahoituslain määrittelemästä rahoituslisäyksestä tulee suunnata yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. Lisäpanostusten kohdentamisesta ei tulisi linjata liian tarkkaan hallitusohjelmassa, vaan olisi paikallaan vahvistaa tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtävänkuvaa siten, että sillä olisi aitoa päätösvaltaa TKI-rahoituksen kohdentamisesta.  

Maahanmuuton lisäämiseksi tarvitaan monipuolisia sujuvoittavia keinoja, joista vihreidenkin esittämä työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on yksi hyvä esimerkki.  

Vasemmistoliiton koulutuspolitiikkaan liittyvät tavoitteet ovat monipuolisia ja niissä on paljon hyvää.  

Tavoite pienemmistä oppimiskokonaisuuksista on hyvä. Erityisesti tekniikan ammatillisessa koulutuksessa tutkinnonosia olisi hyvä pilkkoa vieläkin pienempiin kokonaisuuksiin ja mahdollistaa myös niiden maksullisuus jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi. Koulutuskorvausta tulisi maksaa yrityksille tilanteissa, joissa ne ottavat vastuun tutkinnosta tai sen osasta.  

Tekniikan alalla ammatillisen osaamisen varmistaminen huolettaa erityisesti laajenneen oppivelvollisuuden tuomien haasteiden vuoksi. 26 prosenttia tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. 

Vasemmisto esittää korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä sitoen sen tavoitteeseen, että puolet väestöstä olisi korkeakoulutettuja pitkällä aikavälillä. Yleinen tavoite on, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja viimeistään vuonna 2035. Tarvittavat toimenpiteet ovat kuitenkin yhdensuuntaisia: aloituspaikkojen lisääminen ja niiden riittävä resursointi perusrahoituksen kautta. Aloituspaikkojen lisäämisessä on tärkeää, että aloituspaikkoja lisätään erityisesti osaajatarvealoille sellaisiin tutkinto-ohjelmiin, joissa lisäaloituspaikat myös täyttyvät. Kotimaisten aloituspaikkojen lisäämisen ohella olennaista on kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvattaminen.  

Vasemmistoliitto ehdottaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista luopumista. Ehdotus ei ole realismia. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan täysi työ löytää riittävä resursointi kasvaville kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden määrille. Maksuista luopuminen lisäisi resurssitarpeita entisestään.   

Maahanmuuton teemassa puolueella on monia kannatettavia asioita. Vastuuta toimivien palveluiden järjestämisestä ei voi lisätä työnantajavelvoitteeksi. Yritykset ovat todella erilaisia keskenään, ja kieli- ja työelämäkoulutukseen osallistumista voidaan organisoida monella eri tavalla toimialasta ja yrityksestä riippuen Julkiset palvelut tulee rakentaa siten, että ne ovat joustavasti ja ketterästi saatavilla työn ohessa.   

Vasemmistoliitto tunnistaa oikein maahanmuuttoon ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamiseen liittyvien viranomaistoimintojen kehittämistarpeen. Ulkomaalaislain uudistamisessa ja muissakin maahanmuuttohallintoon ja sen prosesseihin liittyvässä kehittämisessä tulisi lähteä liikkeelle asiakasnäkökulmasta. Esimerkiksi pääsyn työmarkkinoille tulisi olla mahdollisimman sujuvaa maahantulon syystä huolimatta.  

Rkp:n ohjelmassa on useita hyviä tavoitteita. Puolue haluaa turvata toimivan oppimispolun läpi koko koulutusjärjestelmän. Tavoite on hyvä, mutta siinä tulee huomioida muuttuva demografia, jotta koulutusjärjestelmämme sopeutuu alueelliseen ja osaamistarpeiden muutoksiin. Perustaitoihin, lukutaitoon ja matemaattiseen osaamiseen panostaminen on tärkeää.    

Korkeakoulujen perusrahoituksessa on tärkeää kehittää korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusmalleja tukemaan paremmin profiloitumista, vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä, jotta meille muodostuu vahvuusalueillaan kansainvälisellä huipulla toimiva korkeakouluverkko.   

Rkp esittää korkeakoulujen opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiön lakkauttamista. Ensikertalaiskiintiöön liittyy ongelmia, koska osa ei sen vuoksi ota vastaan saamaansa opiskelupaikkaa. Kiintiö on kuitenkin johtanut siihen, että suurempi osa aloituspaikoista kohdistuu ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Olennaista on aloituspaikkojen lisäys, jotta niitä riittää yhä useammalle.  

Rkp:n tavoitteesta puuttuvat aloituspaikkalisäykset sekä niiden resursointi. Lisäpaikat vähentävät myös ensikertalaiskiintiöihin liittyviä haittoja. Lisäksi tulisi etsiä keinoja lisätä jatkuvan oppimisen tarjonnan houkuttelevuutta suhteessa toisten samantasoisten tutkintojen suorittamiseen.    

Tavoitteissa on toimia työperäisen maahanmuuton määrän lisäämiseksi sekä osaajien jäämiseksi Suomeen. Tarvitsemme joustavuutta prosesseihin ja Suomen työmarkkinoille pääsyyn, ja siksi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta tulisi poistaa. Rkp:n tavoite takuuajan käyttöönotosta työntekijöiden työ- tai oleskelulupien käsittelyyn on erittäin hyvä. Työluvan käsittelyaika saisi puolueen linjauksessa olla enintään 30 päivää. Se sopii maksimitakarajaksi, mutta nopeampiinkin käsittelyaikoihin olisi pyrittävä.  

Kristillisdemokraattien (Kd) ohjelmassa on tärkeä tavoite koulutuksen perusrahoituksen vahvistamisesta jatkuvien hankekierrosten sijaan yli hallituskausien. Perustehtävä on pystyttävä hoitamaan perusrahoituksella ja hankemuotoinen rahoitus kohdennettava pitkäjänteisesti kehittämisluonteiseen toimintaan.  

Puolue ehdottaa opettajarekisteriä, mutta se ei ratkaise opettajapulaa tekniikan alalla tai matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Rekisterin sijaan tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä ja uudenlaisia malleja opettajien osaamisen lisäämiseen sekä teollisuuden asiantuntijoiden hyödyntämiseen yhteistyössä oppilaitosten kanssa.   

Keskittyminen oppimisen tukeen ja erityisesti maahanmuuttajien koulupolun tukemiseen on tärkeää – yhden koon ratkaisua tähän ei ole. Tuen vahvistamisen ja kielen oppimisen uudistamisen lisäksi on lisättävä myös englanninkielisiä koulutuspolkuja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.   

Kd:n näkemys korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön merkityksestä on avainasemassa, kun samaan aikaan on tarve sekä TKI-toiminnan että opiskelijamäärien merkittävälle lisäämiselle. Korkeakoulutettujen määrä on olennaista TKI:n kasvulle, ja teknologiateollisuuden osaajatarpeesta on jo nyt 60 prosenttia korkeakoulutettuja. Puolueelta puuttuu vielä selkeä sitoutuminen suomalaisten nuorten koulutustason nostamiseen. 

Ohjelmassa on maahanmuuton teemoista monta hyvää nostoa. Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen, Suomessa valmistuville opiskelijoille automaattisen työluvan myöntäminen, saatavuusharkinnan purkaminen sekä muualla hankitun osaamisen nykyistä parempi tunnistaminen ovat kannatettavia tavoitteita.