Uutisia ja tunnelmia YK:n ilmastokokouksesta: Teknologiateollisuus on mukana COP31:ssä
Teknologiateollisuus osallistuu YK:n ilmastokokoukseen Antalyassa muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa osana Suomen delegaatiota. Teknologiateollisuuden edustajat raportoivat kokouspäivien annista paikan päältä tässä päivittyvässä artikkelissa.
Säkkinen Teppo
Heliste Petteri
Maailman suurin ilmastotapahtuma COP31 alkaa 9. marraskuuta Antalyassa, Turkissa. Kokous kokoaa vuosittain yhteen maiden johtajat, valtiot, yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja kansalaisjärjestöt eri puolilta maailmaa. Tavoitteena on keskustella ja päättää toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Teknologiateollisuus ry osallistuu ilmastokokoukseen. Mukana paikan päällä ovat kestävän kasvun johtaja Teppo Säkkinen ja asiantuntija Petteri Heliste.
Suomella on kokouksessa oma paviljonki, joka tarjoaa alustan suomalaisille ilmasto- ja energiaratkaisuille sekä kestävän kasvun innovaatioille. Suomen paviljongissa ovat mukana Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä Outokumpu ja Mäkelä Alu.
Kokouksen isäntämaa Turkki on ehdottanut uutta sähköistymistavoitetta, jonka mukaan sähkön osuuden pitäisi olla 35 prosenttia globaalista energian loppukulutuksesta vuoteen 2035 mennessä. Teknologiateollisuus kannattaa suuntaa antavaa tavoitetta.
– Sähköistymistavoite on ilmastokokouksen kiinnostavin asia, sillä se voi yhdistää maita uudella tavalla. Hormuzinsalmen sulku on vahvistanut energiaturvallisuuden merkitystä fossiilisista polttoaineista irtautumisessa. Sähköistyminen nähdäänkin päästövähennysten lisäksi keinona lisätä energiatehokkuutta ja vähentää haitallisia riippuvuuksia, Säkkinen arvioi.
Teknologiateollisuus pitää kokouksessa esillä hiilikädenjälkeä eli suomalaisten yritysten tarjoamia ratkaisuja päästövähennyksiin maailmanlaajuisesti. Suomella on yksi maailman kunnianhimoisimmista hiilineutraalisuustavoitteista ja se on yksi johtavista puhtaiden ratkaisujen innovaatiomaista. Teknologiateollisuus tukee EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita ja pyrkimystä rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua.
Ilmastotavoitteet käytännön toimiksi
Kokouksen puheenjohtajan, Turkin ympäristöministerin Murat Kurumin mukaan tärkein prioriteetti on viedä olemassa olevat ilmastotavoitteet käytännön toimiksi, ja Turkki on markkinoinut kokousta ”toimeenpano-COP” -nimellä. Kokouksesta ei odoteta uusia suuria läpimurtoja, sillä neuvottelut keskittyvät aiemmin sovittujen päätösten toteutukseen.
Turkki on tehnyt myös lukuisia aloitteita sähköistymisen lisäksi esimerkiksi kiertotaloudesta. Varsinaisten neuvottelujen rinnalla Turkki on käynnistänyt yritysfoorumin, johon myös Teknologiateollisuus on osallistunut.
Neuvotteluja johtaa Turkin kanssa sovitun työnjaon mukaisesti Australian ympäristöministeri Chris Bowen, joka toimii COP31:n neuvottelupuheenjohtajana. Neuvotteluissa painottuvat esimerkiksi ilmastorahoitukseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät kysymykset.
Kokouksen osana järjestetään 11.–12. marraskuuta myös huippukokous, johon osallistuu valtiojohtajia lähes 80 maasta. Suomesta huippukokoukseen osallistuu tasavallan presidentti Alexander Stubb, ja ilmastokokouksen aikana paikalla vierailee useita ministereitä.
Raportoimme kokouksen ja neuvotteluiden kuulumisia tässä päivittyvässä artikkelissa kokouksen ajan 9.–20.11.
Haluatko tietää tarkemmin, mitä YK:n ilmastokokouksissa tapahtuu ja miksi yritysten kannattaa olla mukana? Lataa Teknologiateollisuuden uusi COP-opas:
Energia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.