Energiatehokkuustavoitteet saavutettiin kaksi vuotta etuajassa – vapaaehtoisuus toimii
Yritysten vapaaehtoinen energiatehokkuustyö on tuottanut tulosta tavoiteltua nopeammin. Energiatehokkuussopimusten tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.
Suomen energiajärjestelmä on murroksessa. Fossiilisista polttoaineista luovutaan, kun teollisuus, liikenne ja lämmitys sähköistyvät. Sähkönkulutuksen kasvua kiihdyttävät myös Suomeen jo rakennetut ja parhaillaan suunnitteilla olevat datakeskukset ja nouseva vetytalous, jotka molemmat tuovat merkittäviä uusia sähkönkuluttajia verkkoon.
Samaan aikaan EU:n tavoitteet velvoittavat Suomen vähentämään loppuenergian kulutusta. Kasvava sähkönkulutus ja tiukkeneva energiatehokkuustavoite eivät ole ristiriidassa keskenään, mutta ne edellyttävät, että energiaa käytetään entistä fiksummin.
Juuri päättyneeltä energiatehokkuussopimusten kaudelta 2017–2025 on nyt saatu ensimmäisiä tuloksia. Niiden perusteella Suomen valitsema vapaaehtoisten sopimusten tie on ollut oikea. Kauden loppuraportti on parhaillaan valmistumassa, mutta suunta on jo selvä: teknologiateollisuuden yritykset saavuttivat tavoitteensa kaksi vuotta etuajassa.
Miksi vapaaehtoinen malli toimii
Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa asetettu tavoite oli 7,5 prosentin energiansäästö yhdeksän vuoden aikana. Tavoite piti saavuttaa vuoteen 2025 mennessä, mutta yritykset pääsivät maaliin jo vuoden 2023 loppuun mennessä. Sopimus kattoi yli puolet koko teknologiateollisuuden energiankulutuksesta. Tämä on erinomainen saavutus, jolla on suuri merkitys koko Suomelle.
Tulokset eivät ole sattumaa, vaan seurausta siitä, miten sopimusmalli on rakennettu. Suomi on toteuttanut EU:n energiatehokkuusdirektiiviä ensisijaisesti vapaaehtoisin sopimuksin. Useimmat muut jäsenmaat nojaavat lakisääteisiin velvoitejärjestelmiin ja sanktioihin.
Erolla on merkitystä: Yritykset tuntevat oman toimintansa parhaiten ja voivat kohdistaa toimenpiteet sinne, missä ne ovat aidosti kannattavia. Malli on myös hallinnollisesti kevyt; sen sijaan että resursseja kuluisi raportoinnin ja valvonnan pyörittämiseen, ne voidaan käyttää itse tehokkuustoimiin. Tämä sama kustannustehokkuus tukee myös huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä.
Yritykset tuntevat oman toimintansa parhaiten ja voivat kohdistaa toimenpiteet sinne, missä ne ovat aidosti kannattavia.
Käytännössä yritysten energiatehokkuustyö voi tarkoittaa esimerkiksi tuotannon hukkalämmön hyödyntämistä, prosessien sähköistämistä tai paineilmavuotojen korjaamista. Työtä tukevat energiankulutuksen järjestelmällinen seuranta, osastokohtaiset tavoitteet ja henkilöstön osallistuminen säästökohteiden tunnistamiseen.
Kaikki parannukset eivät vaadi suuria investointeja: esimerkiksi tuotantotiloissa työajan ulkopuolella tehtävillä tarkastuskierroksilla voidaan tunnistaa turhaan käynnissä olevia laitteita ja kehittää toimintatapoja tarpeettoman kulutuksen vähentämiseksi.
Miksi tästä pitää puhua juuri nyt
EU:n energiatehokkuusdirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden toteuttaa tavoitteensa joko velvoitejärjestelmällä tai vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten Suomen sopimusmallilla. Tämä valinnanvapaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys tulevaisuudessa: direktiiviä tulkitaan ja kehitetään jatkuvasti EU-tasolla, ja paine yhdenmukaistaa jäsenmaiden keinovalikoimaa on olemassa.
Teknologiateollisuus haluaa varmistaa, että EU hyväksyy myös jatkossa vaihtoehtoisia, vapaaehtoisuuteen perustuvia malleja. Juuri saadut tulokset ovat parasta mahdollista todistusaineistoa siitä, että vaihtoehto toimii vähintään yhtä hyvin kuin pakottava sääntely, usein paremminkin.
Jos EU-tason tulkinta kiristyisi niin, että vain velvoitejärjestelmät kelpaisivat, menetettäisiin juuri se ketteryys ja yritysten oma sitoutuminen, jotka ovat tehneet suomalaisesta mallista onnistuneen.
Päättyneen sopimuskauden tulokset antavat vahvan perustelun sille, että Suomen kannattaa jatkossakin puolustaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa mallia sekä kotimaassa että EU-pöydissä. Jos yrityksesi ei vielä ole mukana energiatehokkuussopimuksissa, nyt on hyvä hetki liittyä. Ei siksi, että olisi pakko, vaan koska se on kannattavaa.
Lisätietoja
Frostell Patrick
Johtava asiantuntija – Kestävä kasvu, Kaapeliteollisuus Teknologiateollisuus ryEnergia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.