EU:n päästökauppa uudistuu 2030-luvulle – tulevissa neuvotteluissa päästökauppa tarvitsee vahvoja puolustajia
Komissio antoi tänään esityksen EU:n päästökaupan uudistamisesta 2030-luvulle. Teknologiateollisuuden mielestä päästökauppa on EU:n kulmakivi päästövähennysten edistämisessä. Se on toimiva, markkinaehtoinen, teknologianeutraali ja kustannustehokas väline, joka luo yrityksille ennakoitavan pitkän aikavälin näkymän investointien suunnitteluun.
Komission esitys tasapainoilee ilmastotavoitteiden ja osan jäsenmaista nostamien kustannuspaineiden välillä. Päästökaupan perusta kuitenkin säilyy.
– Päästökaupan uudistuksen on luotava selkeä polku kohti vuosien 2040 ja 2050 ilmastotavoitteita. Olennaista komission esityksessä on, että päästöoikeuksien määrä vähenee jatkossakin tasaisesti ja hiilen hinta nousee, mikä luo kannusteita päästövähennyksille ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönotolle. Esitys sisältää kuitenkin lukuisia muutoksia, joiden yhteisvaikutusta on vielä arvioitava, kestävän kasvun johtaja Teppo Säkkinen toteaa.
Komission esityksessä päästöoikeuksien määrä vähenee nykyistä hitaammin 2040-luvulle asti, sillä päästöoikeuksia vähentävä kerroin pienenee 4,4 prosentista 3,7 prosenttiin 2031 ja 1,7 prosenttiin 2036. Komissio esittää lisäksi päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkamista vuodesta 2035 vuoteen 2038 hiilirajamekanismin kattamilla aloilla ja vielä pidempään sen ulkopuolisilla alueilla. Pidennetty ilmaisjako olisi kuitenkin ehdollista päästövähennysinvestoinneille.
– Teknologiateollisuus on tukenut nykyistä ilmaisjaosta luopumisen aikataulua samassa tahdissa hiilirajamekanismin käyttöönoton kanssa, sillä se luo ennustettavan näkymän investoinneille.
Teknologiateollisuus kannattaa komission esitystä, jonka mukaan suurempi osa päästökauppatuloista pitäisi jatkossa käyttää teollisuuden päästövähennysten edistämiseen.
Esityksessä päästökauppa laajenee asteittain jätteidenpolttoon ja kattaa aiempaa suuremman osan lento- ja meriliikenteestä. Suomelle tärkeä talvimerenkulun jäävahvisteisten alusten huomiointi on sisällä esityksessä, mutta vain 2035 asti. Komissio voisi jatkossa myös hankkia poistoja, mikä luo kannusteita teknologisille nieluille.
Seuraavaksi jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti muodostavat kantansa päästökauppaesitykseen. Neuvotteluista odotetaan tiukkoja, sillä osa jäsenmaista ja poliittisista ryhmistä ajaa mittavia heikennyksiä päästökauppaan.
– Suomalaiselle teollisuudelle tärkeä päästökauppa tarvitsee vahvoja puolustajia niin neuvostossa kuin parlamentissa, sillä paine vesittää päästökauppaa ei ole ohi, Säkkinen muistuttaa.
Lisätietoja
Säkkinen Teppo
Johtaja, kestävä kasvu – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryEnergia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.