Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on kanavoitava yksityistä rahoitusta

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on kanavoitava yksityistä rahoitusta

Vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat mahdollistaisivat yksityisen sektorin pääomien kanavoimisen luontoa elvyttäviin toimiin sekä taloudellisten kannusteiden luomisen luonnontilan parantamiseksi. Ne tarvitsevat tuekseen yksinkertaisen ja selkeän lainsäädäntökehyksen.

Viime viikkoina puolueet ovat tehneet avauksia ensi kevään eduskuntavaaleihin. Ympäristöpoliittisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, miten luonnon monimuotoisuuden edistäminen seuraavalla hallituskaudella rahoitetaan. Taustalla vaikuttavat julkisen talouden vaatimat laajat sopeutustoimenpiteet ja ennallistamisasetuksen Suomelle asettamat velvoitteet. 

Kansallista ennallistamissuunnitelmaa koskevan luonnoksen lausuntoaika päättyi 27.8.2026. Suunnitelmaluonnoksen arvioiden mukaan ennallistamisasetuksen toimeenpano aiheuttaisi vuosittain noin miljardin euron kustannukset. Luontotoimiin tarvitaan siis tulevina vuosina enemmän rahoitusta kuin koskaan aiemmin, mutta vielä ei ole selvää, miten luonnoksessa arvioitu 400 miljoonan euron rahoitusvaje katetaan.

Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan huomiota on kiinnitettävä erityisesti keinoihin, joilla luonnon monimuotoisuuden edistämiseen voidaan kanavoida yksityistä rahoitusta. Yksi keskeinen keino ovat vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat, jotka tarvitsevat tuekseen yksinkertaisen ja selkeän lainsäädäntökehyksen. Erityisen tärkeää on, että luonnonarvomarkkinoille muodostuu monipuolista tarjontaa ja EU:n rahoitusvälineitä hyödynnetään laajasti ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Luonnonarvomarkkinoiden kehityksessä on tärkeää seurata, pysyvätkö markkinat hallinnollisesti riittävän kevyinä ja kannustavatko ne vapaaehtoisiin luontotekoihin. Tämä on olennaista, jotta luonnonarvomarkkinoille muodostuu monipuolista tarjontaa.

Ilmastonmuutos tulee puolestaan aiheuttamaan muutoksia luontotyyppien tilaan, mikä korostaa tarvetta tarkalle ja ajantasaiselle luontotiedolle ympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Tämä kasvattaa kysyntää kaukokartoituksessa sekä maastohavainnoinnissa käytettäville seurantalaitteille ja -sensoreille. Esimerkkejä ovat tulvien seurannassa hyödynnettävät satelliittipalvelut sekä metsäkoneisiin asennettavat laserkeilaimet ja kamerat. Aihepiirin ympärillä tullaan varmasti näkemään myös uusia tutkimushankkeita. Yksi kiinnostava näkökulma liittyy ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyötyihin

Luonnonarvomarkkinoiden kehittämisen lisäksi ennallistamissuunnitelman kansallisessa toimeenpanossa on huomioitava myös muut kansallisen ja EU-lainsäädännön tavoitteet, kuten luvituksen sujuvoittaminen ja kriittisiin raaka-aineisiin liittyvien riippuvuuksien vähentäminen. Toimeenpanossa on vältettävä ristiriitaisia velvoitteita, jotka pahimmillaan pitkittäisivät lupaprosesseja vihreän siirtymän kannalta keskeisissä hankkeissa. Uutta ympäristölainsäädäntöä tulevina vuosina valmisteltaessa onkin arvioitava tarkasti sen vaikuttavuutta ja kustannuksia, sekä sitä, miten uusi sääntely sovitetaan olemassa olevaan sääntelyyn sekä sen tavoitteisiin.

Lisätietoja