Energiaremontti voi leikata hiilijalanjäljestä jopa 60–90 prosenttia – LeaseGreenin Thomas Luther parantaa maailmaa rakennus kerrallaan
Suomen johtava suurten kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut LeaseGreen suunnittelee ja hoitaa asiakkaidensa energiaremontit alusta loppuun. Tutkii, miten vaikkapa teollisuushallissa voidaan kehittää energiatehokkuutta tai tuottaa paikallista lämpöä. Miten parantaa ilmanvaihtoa ja älyllistää kiinteistön valaistus ja lämpötila toimimaan sen mukaan, onko ihmisiä paikalla vai ei. Yritykselle se merkitsee säästettyjä euroja, pienempää hiilijalanjälkeä ja usein myös työolosuhteiden parantumista.
”Rahan rinnalle on alkanut tulla pehmeitä arvoja, joka on tosi hieno asia. Asenne on yleistynyt viime vuoden aikana ja kiihtyy ilmastokeskustelun ansiosta”, sanoo LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Luther.
Hänestä energiansäästämisen suhteen on tehty Suomessa vielä yllättävän vähän, vaikka energiaremontin merkitys päästöissä ja ilmastopolitiikassa on suuri.
”Paljon enemmän pystyisi tekemään. Kyllä yritysjohtajat voivat vaikuttaa valtavasti Suomen päästötilanteeseen tekemällä asioita vielä fiksummin kuin tähän asti. Rakennettu ympäristö aiheuttaa lähes kolmanneksen Suomen päästöistä.
Suomessa on valtavasti kiinteistöjä, joille ei ole tehty hiilijalanjäljen suhteen tarpeeksi tai ei mitään.
Lue täältä lisää Teknologiateollisuuden keinoista päästöjen vähentämiseksi.
Lutherin mukaan kiinteistöjä, joille ei ole tehty hiilijalanjäljen suhteen tarpeeksi tai ei mitään, on valtavasti: suurin osa rakennuksista ja teollisuuslaitoksista. LeaseGreenin arvion mukaan taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia löytyy noin 90 prosentissa kohteista. Niiden joukossa on myös uusia kiinteistöjä.
”Jos siellä päästään tekemään vähennyksiä, niin muutos on iso.”
Myös bisnespotentiaali on valtava, Luther sanoo.
Tavoitteena nolla hiilijalanjälki
Yritykset pystyvät vähentämään päästöjään LeaseGreenin tekemällä energiaremontilla vähintään 10 prosenttia. Tyypillinen potentiaali on 20–30 prosenttia, ja parhaimmillaan hiilijalanjäljestä on voitu leikata jopa 60–90 prosenttia.
Esimerkiksi Helsingin keskustassa on käynnissä mittava hanke, kun Ylva, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varallisuutta hoitava yritys on tekemässä Kaivopihan korttelin arvokiinteistöihin ja Domus Academicaan energiaremonttia. LeaseGreenin vanhassa ylioppilastalossa toteuttama investointi painottuu ilmanvaihdon ja rakennusautomaation sekä lämmitys- ja jäähdytysverkoston modernisointiin.
Remontti vähentää Ylvan CO2-päästöjä vuositasolla 230 tonnilla, joka on kymmenisen prosenttia kiinteistöjen kokonaispäästöistä. Elinkaarisäästöjä on laskettu syntyvän 3,6 miljoonaa euroa ja sijoitetun pääoman tuotto on 10–12 prosenttia. Ylva on myös sitoutunut nollaamaan kiinteistöjensä hiilijalanjäljen vuoteen 2025 mennessä.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varallisuutta hoitava yritys Ylva teettää Kaivopihan korttelin arvokiinteistöihin ja Domus Academicaan energiaremontin. 150 vuotta täyttävä vanha ylioppilastalo käy läpi LeaseGreenin energiaremontin. (Kuva Kristo Vedenoja).
Lutherin mukaan kymmenien prosenttien vähennyksiin päästään laajoilla energiaremonteilla: esimerkiksi silloin, kun kiinteistölle rakennetaan paikallinen lämmöntuotanto (maalämpö) tai ottamalla hukkalämpö käyttöön lämmitykseen. Näin tehdään esimerkiksi Kotkamillsin kartonkitehtaalla, jossa aiemmin lämmitykseen käytetty höyry hyödynnetään nyt lisätuotannon tarpeisiin.
”Otamme tavoitteeksi, että tulevaisuudessa voimme päästä asiakkaidemme kanssa kiinteistöjen osalta nollan hiilijalanjälkeen. Totta kai se matka on pitkä, mutta haluamme olla siinä mukana tukemassa asiakkaita nollan tavoitteeseen.”
Lutherin visio on, että LeaseGreen toimii ainakin 50 vuotta hoitamansa rakennuksen kumppanina. ”Vaikka asiakas myisi sen, me olemme mukana.”
Suomalaiset yritykset alkavat herätä
Missä määrin suomalaisyritykset sitten ymmärtävät, kuinka suuri osuus energiaratkaisuilla on päästöjen vähentämisessä ja tavoitteessa kohti vähähiilistä Suomea ja Eurooppaa?
Vähänlaisesti, arvelee Luther. Tosin hän on ilokseen huomannut myös heräämistä.
"Jos energiaratkaisuihin ryhdyttäisiin urakalla, se ei todellakaan vähennä Suomen kilpailukykyä, vaan päinvastoin. Aika usein nämä energiatehokkaat ratkaisut ovat fiksuja myös taloudellisesti, eivätkä siis mitenkään ristiriidassa tuottavuuden kanssa."
Jos energiaratkaisuihin ryhdyttäisiin urakalla, se ei todellakaan vähennä Suomen kilpailukykyä, vaan päinvastoin."
Hanketukia jaetaan Lutherin mukaan jo mukavasti, mutta poliittisilta päättäjiltä hän toivoisi vielä selkeämpää ohjausta. Voisiko esimerkiksi hiilijäljeltä puhtaampi rakennus maksaa pienempää kiinteistöveroa?
”Isossa kuvassa tällaiset panostukset kannustaisivat Suomea ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Pitää olla oikeat motivaattorit ja selkeä suunta, jotta yritykset voivat tehdä investointeja, joista kaikki hyötyvät.”
Muun muassa Metsossa ja Nokialla johtajana työskennellyt ja teollisuuden kunnossapitoyrityksen Sataservicen, sittemmin Quant Finland Oy:n toimitusjohtajan paikalta LeaseGreeniin tullut mies on nähnyt, miten tuotantoa tehostavat investoinnit menevät teollisuudessa helposti kärkeen.
"Mutta nyt huomaa, että energiatehokkuus, vastuullisuus ja olosuhteet alkavat hiipiä mukaan.”
Luther uskoo, että päästötavoitteet ja hiilijalanjälki ovat tulossa myös osaksi johdon bonuksia.
”Yksi teollisuusjohtaja kertoi niiden olevan jo bonuksesta 10 prosenttia.”
Hyvä globaali bisnes
Fiksut energiaratkaisut voivat Lutherin mielestä olla Suomelle globaalistikin hyvä bisnes. Suomalaista teknologiaosaamista arvostetaan maailmalla.
”Lisäksi jos katsoo Suomen säätilavaihteluita ja -olosuhteita, niin kyllä meidän täytyy aika toimivia ratkaisuja osata täällä keksiä. Se tietyntyyppinen tuska antaa meille edelläkävijyyttä. Se miten hyviä me olemme osaamistamme myymään, on sitten toinen kysymys.”
Tällä hetkellä LeaseGreenin pääkonttori on Helsingin Lassilassa ja työntekijöitä on 70. Yritys palvelee enimmäkseen kotimaassa. Lutherin mukaan kehitystyötä tehdään aluksi Suomessa. Kun malli on kehittynyt vielä pidemmälle, yritys voi skaalautua ulkomaille.
”Tulevaisuudessa aiomme kasvaa ja saada lisää yrityksiä ’leasegreenattua’. Otamme vielä reippaammin vastuuta asiakkaidemme energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljestä.”
Vastuullisuus ja työn merkityksellisyys vetovoimana
Yhdestä asiasta Luther on erityisen iloinen: huippuosaajien innosta tulla LeaseGreeniin.
”On mahtavaa, että alan parhaimmistoa ja spesialisteja on halunnut tulla aika perinteisen tylsälle alalle kiinteistötekniikkaan”, hän virnistää.
”Nyt se on jotakin ihan muuta. Olemme ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen ytimessä.”
”Kaikki mitä me ja alihankkijamme teemme, parantaa hiilijalanjälkeä Suomessa. Toimittajilla ja laitevalinnoilla on iso vaikutus oman tekemisemme lisäksi”, Thomas Luther sanoo.
Ammattilaisia kiehtoo Lutherin mukaan paitsi se, mitä LeaseGreen saa aikaan kiinteistötekniikassa, myös ilmastokysymykset, vastuullisuuden näkökulma ja työn merkityksellisyys.
”Siksi minä itsekin halusin lähteä tähän. Omakin arvomaailma on muuttunut. Vielä kolme tai viisi vuotta sitten en olisi tehnyt näin. Tullessani LeaseGreeniin en lähtenyt firman kokoluokan tai tittelin perään, vaan minulla painoi hemmetisti se merkityksellisyys.”
Viime keväänä Luther aloitti yrityksen hallituksessa, ja joulukuussa tämä viiden lapsen isä oli jo vastuullista liiketoimintaa edistävän yrityksen uusi toimitusjohtaja.
”Valveutunut 15-vuotias tyttäreni sanoi: Kerrankin sä teet jotain kunnollista.”
Kirjoittaja: Marjo Vuorinen
Lisää aiheesta:
Tiedote: SSAB:n tulevaisuuden päästötön terästehdas näyttää mallia isoista ilmastoratkaisuista – Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki
Artikkeli: Jätti-investointi vähentää kerralla 7 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä
Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen
Toimialojen vähähiilisyyden tiekartat ovat vastaus hallituksen 2035 tavoitteeseen
Teksti on mukana Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeessä.
