Jätti-investointi vähentää 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä
Neljä vuotta siihen meni. Rautaruukin ostanut teräsyhtiö SSAB aloitti vuonna 2016 selvityksen siitä, voisiko yhtiö mullistaa ihmiskunnan eniten käyttämän materiaalin, teräksen, valmistuksen ja nollata sen tuotannosta aiheutuvat suuret hiilidioksidipäästöt. Nyt SSAB aloittaa vaiheittain tehtaidensa muutoksen. Terästä ryhdytään valmistamaan vetypelkistyksellä, jolloin prosessissa syntyy vain vettä – ei päästöjä.
”Alkuperäinen tavoitteemme oli vuosi 2035, mutta halusimme kiriä. Nyt olemme luvanneet asiakkaillemme, että meiltä on saatavilla fossiilisesta hiilestä vapaata terästä markkinoille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2026. Teemme tehtaille isoja muutoksia ja meillä on suunnitelma siitä, missä tahdissa uudelleenrakennamme tehtaitamme. Viimeiset valmistuvat noin 2040”, lupaa SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen.
Alkuperäinen tavoitteemme oli vuosi 2035, mutta halusimme kiriä
Raahessa muutokset konkretisoituvat vuonna 2029. Raahen terästehdas aiheuttaa tällä hetkellä Suomen päästöistä 7,5 prosenttia.
”Sitten kun on valmista, meidän päästömme vähenevät 10 miljoonaa tonnia globaalisti ja 9 miljoonaa tonnia Pohjoismaissa – eli 7 prosenttia koko Suomen ja 10 prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä”, Leppänen iloitsee.
Tämä teknologia kiinnostaa kilpailijoita
Metallinjalostus on yksi teknologiateollisuuden tärkeimmistä toimialoista ja yksi Suomen suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. SSAB:n jätti-investointi ja sen merkitys Suomen ilmastotoimien hyväksi on siis todella suuri.
Kestävässä kehityksessä teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki: teknologiayritysten tarjoamat tuotteet ja palvelut mahdollistavat päästöjen merkittävän vähentämisen myös toimialan asiakkaiden toiminnassa.
SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen luottaa siihen, että yhtiön vetypelkistysratkaisussa on paljon markkinapotentiaalia.
SSAB:n kädenjälki on iso, koska sen valmistamaa fossiilivapaata terästä käytetään muilla toimialoilla ja yhtiö voi myydä teknologiaansa globaalisti. Suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteiden vahvuuksiin ovat aina kuuluneet korkea laatu sekä energia- ja materiaalitehokkuus, mikä on tuonut asiakkaille pienten päästöjen ohella säästöä käyttökuluissa.
”Me luotamme siihen, että tämä teknologia kiinnostaa kilpailijoita, koska maailma menee nopeasti siihen suuntaan, että hiilidioksidista on tuotannossa päästävä eroon. Myös asiakkaat alkavat vaatia tätä, joten uskomme vahvasti, että tuotteessamme on markkinapotentiaalia.”
Tutkimus, innovaatiot ja sähköistys avaintekijöinä
Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaisesti tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Toimiala selvittää vähähiilitiekartan avulla, millaisia teknologioita ja toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan.
Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa laaditun teknologiaselvityksen mukaan vaikuttavimmat keinot alan suorien päästöjen vähentämiseksi ovat SSAB:n vetypelkistyksen kaltaiset uudet innovaatiot sekä koneiden ja laitteiden sähköistys. Esimerkiksi kaivoksissa ja teollisuudessa käytettäviä työkoneita ja nostureita voidaan muuttaa sähkökäyttöisiksi.
Työkoneita ja nostureita voidaan muuttaa sähkökäyttöisiksi.
Lisäksi energiatehokkuus, hukkalämpöjen hyödyntäminen, kiertotalous ja digitaalisuus tarjoavat sekä teknologia-alan yrityksille että heidän asiakkailleen merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi nopeastikin. Toimet vaativat kuitenkin mittavia investointeja, kohtuuhintaisen puhtaan sähkön saatavuutta sekä tavoitteellista panostamista tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Päästöttömän sähkön saatavuus turvattava
Leppänen luottaa siihen, että ilmastonmuutoksen torjumiseen ja uusien teknologioiden siirtymiseen vannova EU tarjoaa yrityksille apua kalliissa investoinneissa. Lisäksi erittäin tärkeää on päästöttömän ja hinnaltaan kilpailukykyisen sähkön saatavuus sekä kattava sähköverkko.
”Kun teemme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia”, Leppänen sanoo.
SSAB:n tekee jatkuvasti tuotekehitystä ja selvittää mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin teräksiin.
Sähköverkko tai sähkön hinta eivät saa muodostua pullonkaulaksi ilmastotoimille, koska sähköistyminen lisääntyy kaikilla eri toimialoilla ja yhteiskunnan sektoreilla, kuten liikenteessä.
”Lisäksi kannattaisi miettiä, kannattaako sähköverkkoa mitoittaa vain Suomen tarpeiden mukaan vai myös sen mukaan, mitkä ovat meidän mahdollisuutemme tuottaa hiilidioksidivapaata sähköä investoinneille, joita se voisi houkutella Suomeen. Sähköllä ja päästöttömyydellä on arvoa myös imagolle ja kansantaloudelle.”
Fossiiliton teräs on bisnestä
Pohjoismaiden vähähiilisestä sähköverkosta olikin jo hyötyä, kun SSAB lähti testaamaan, miten fossiilivapaata terästä voi tehdä laboratorion sijaan suuressa terästehtaassa.
”Esimerkiksi Saksassa ei ole samanlaista mahdollisuutta hiilivapaan sähkön saantiin kuin meillä Pohjoismaissa. Lisäksi meillä on rikasta rautamalmia Pohjois-Ruotsissa ja korkeatasoista metallurgista tutkimusta yliopistoissa. Valtiovallan tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on täällä toimivaa. Niin monta asiaa puhui sen puolesta, että meidän kannatti lähteä vetämään tätä kehitystä”, Leppänen kertoo.
Kehitystyö ei kuitenkaan lopu SSAB:ssä tähän.
Teemme tuotekehitystä koko ajan, kehitämme uusia ja parempia teräksiä.
”Teemme tuotekehitystä koko ajan, kehitämme uusia ja parempia teräksiä. Selvitämme mahdollisuuksia vielä uudenlaisiin teräksiin, joita ei nykyteknologioilla voi valmistaa. Teemme kehitystyötä myös olemassa olevan tekniikan kehittämiseksi. Fossiilivapaa teräs ei ole meillä vain kestävän kehityksen strategia, vaan se on meillä liiketoimintastrategian ytimessä. Se on bisnesstrategia.”
Juttua on oikaistu. Hiilivapaan teräksen sijaan oikea termi on fossiilivapaa teräs.
Kirjoittaja: Marjo Ollikainen
Lisää aiheesta:
Tiedote: SSAB:n tulevaisuuden päästötön terästehdas näyttää mallia isoista ilmastoratkaisuista – Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri kädenjälki
Teknologiateollisuuden vähähiilikartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen
Teksti on mukana Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeessä.
